Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minulla on näkemys, että Einsteinin käyttöön ottaman Kosmologisen vakion arvo on melko tarkkaan yksi. Eli maailmankaikkeus on suljetun ja satulamallin rajamailla lähes laakea, mutta kuitenkin himpun verran suljettu. Laakea maailmankaikkeus ei voi olla, sillä silloin sen tilavuus olisi ääretön ja koska olemme BIG-BANGissä tulleet tänne pisteestä, jonka tilavuus on ollut nolla (tai Planckin pituus^3). Ja millään äärellisellä nopeudella ei maailmankaikkeus ole voinut kasvaa äärettömäksi. Näkemykseni mukaan maailmankaikkeus laajenee valonnopeudella, joten sen 4-d pallon säde on sama kuin matka, jonka valo on kulkenut 13.8 miljardissa vuodessa.

Mutta mikä on maailmankaikkeuden massa? Maailmankaikkeuden massan arviot liikkuvat arvojen 10^53 kg ja 1.6e60 kg välillä:

http://hypertextbook.com/facts/2006/Kri ... rson.shtml

Melkoinen haarukka siis. Suurempi arvo on 1.6 miljoonaa kertaa suurempi kuin pienempi. Minäpä lasken malleihini perustuvan maailmankaikkeudden massan samalla tarkkuudella kuin Maailmankaikkeuden ikä ollaan mitattu so. neljän numeron tarkkuudella. Kosmologisen vakion arvo lähes yksi tarkoittaa sitä, että Maailmankaikkeus on lähes musta-aukko. Se on siinä rajalla. Maailmankaikkeuden massa m on siis se massa, jonka Schwarzschildin säde on 13.82 miljardia valovuotta. 13.82 miljardia valovuotta=2Gm/c^2 eli m=(13.82 miljardia valovuotta * c^2)/(2G)

Tulostaa:
Maailmankaikkeuden massan oikea arvo 8.80318241105237E+52 kg

Sain laskulla siis hieman pienemmän arvon 8.803*10^52 kg kuin aiemmin pienin arvioitu arvo 10^53 kg. Antaa vahvistusta sille, että järkeilyni ja mallini maailmakaikkeudesta on oikea.

Sivut

Kommentit (336)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005

Laakea tai satulamalli, aina myös (mahdollisesti) ääretön. Se, että olemme syntyneet BB:n singulariteetissä, ei millään muotoa sulje pois kumpaakaan mahdollisuutta. Eli kosmos voi olla äärellinen tai ääretön JO SYNTYESSÄÄN. Siten emme vain yksinkertaisesti tiedä. Teoreettisesti ei mitään estettä kummallekaan vaihtoehdolle.

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota. Eli noin aikakaudesta 10^-36 aikaan 10^-33 tai 10^-32 sek:iin BB:stä koki kosmos eksponentiaalisen laajenemisen. Volyymissä noin 10^78. Sen jälkeen on inflaatio kesyyntynyt tähän nykyiseen laajenemiseen. Inflaatio ei rikkonut suhteellisuusteorian nopeuskieltoa, koska kamat pysyivät paikallaan, vain itse kosmos laajeni (eli sama kuin aiemmassa vastauksessani galaksien nopeuksista puhuttaessa).

Maailmankaikkeus ei toki laajene valonnopeudella vaan ns. Hubblen parametrin nopeudella, mikä nykyään on noin 67.80 ± 0.77 km/sek/megaparsek.

Silloin kun laskeskelet kosmoksen ”laajuutta”, voit laskeskella vain ns. havaittavan kosmoksemme kokoa (eli horisonttia josta valo on jo ehtinyt meille).

Lentotaidoton

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota. .

Inflaatioteoriasta olen keskustellut täällä aiemmin, mutta en löytänyt viestejä. En huvita alkaa siitä uudestaan keskustelemaan. En usko infaaltioteoriaan, kuten ei usko moni muukaan. Jopa eräs suomalainen ammattitähtiteteilijä pitää sitä ratkaisuna näennäisongelmiin, joita ei edes ole olemassa. En muista nimeä.

Nyt pitää mennä pelaamaan tennistä...

Lentotaidoton

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota..

Tuolta: post1992347.html#p1992347

poimittua:

En edelleenkään ymmärrä mihin koko inflaatioteoriaa tarvitaan.

Tuolla on kuvaelma Karl Johan Donnerin esitelmästä http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/kjdonner.htm

"Esitelmässä kyseenalaistettiin inflaatiomallin oletuksia ja niiden tarvetta. Esitelmöitsijän mukaan inflaatio on mielivaltainen, ei-fysikaalinen ja se antaa vastauksia olemattomiin ongelmiin. Hänen mukaansa teorian tarjoamat selitykset ovat monimutkaisempia kuin itse ongelmat."

Karl Johan Donner on tähtitieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän suoritti tohtorin tutkinnon Cambridgessä Englannissa ja on sen jälkeen toiminut mm. Göteborgissa, Turussa ja Kööpenhaminassa. Hän on tutkinut galaksien rakenteeseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä, mm. spiraalirakennetta, vuorovaikutuksia ja magneettikenttiä. Tällä hetkellä h än on eniten kiinnostunut sauvagalakseista.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005
Keckman
Lentotaidoton

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota..

Tuolta: post1992347.html#p1992347

poimittua:

En edelleenkään ymmärrä mihin koko inflaatioteoriaa tarvitaan.

Tuolla on kuvaelma Karl Johan Donnerin esitelmästä http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/kjdonner.htm

"Esitelmässä kyseenalaistettiin inflaatiomallin oletuksia ja niiden tarvetta. Esitelmöitsijän mukaan inflaatio on mielivaltainen, ei-fysikaalinen ja se antaa vastauksia olemattomiin ongelmiin. Hänen mukaansa teorian tarjoamat selitykset ovat monimutkaisempia kuin itse ongelmat."

Karl Johan Donner on tähtitieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän suoritti tohtorin tutkinnon Cambridgessä Englannissa ja on sen jälkeen toiminut mm. Göteborgissa, Turussa ja Kööpenhaminassa. Hän on tutkinut galaksien rakenteeseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä, mm. spiraalirakennetta, vuorovaikutuksia ja magneettikenttiä. Tällä hetkellä h än on eniten kiinnostunut sauvagalakseista.




Esitelmöitsijä (Donner) aloitti puhumalla lämpimästi tähtitieteilijä Toivo Jaakkolasta (1941-1995). Jaakkola meni kosmologiakritiikissään huomattavan pitkälle, hän ei hyväksynyt maailmankaikkeuden laajenemista. Donner ei suinkaan mene näin pitkälle

Jaakkola: Punasiirtymä | Urantia-kirja ja tiede, kemia, fysiikka
Näyttää siis siltä, että valon nopeus (300 000 km/s) on kohta kevyttä kamaa ja ohituskin odotettavissa kuin Mika Häkkisellä aikoinaan Schumia takaa ajaessaan. Jossain on siis vääristymiä, joita tarkastellaan ns. toisinajattelijoiden tutkimuksin ja myös Urantia-kirjan tietoja hyväksi käyttäen.

Jollet tiedä, mitä on Urantia-uskonto, niin ota selvää. Eli se siitä.

Lentotaidoton

Jollet tiedä, mitä on Urantia-uskonto, niin ota selvää.

Peter Gabriel, D.I.Y: https://www.youtube.com/watch?v=_qNfwevwU_E
"Don't tell me what I will do, 'cos I won't
Don't tell me to believe in you, 'cos I don't"

En ota selvää kun eivät tuollaiset lahkolaisuudet kiinnosta pätkän vertaa.

Lentotaidoton

Eli se siitä.

? Mikä mistä?

Lentotaidoton

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota.

Jos siis pidät inflaatioteoriaa totuudenmukaisena mallina todellisuudesta, niin miten suhtaudut pimeään energiaan?

Ei. Älä vastaa. Tiedän jo etukäteen, että "uskot" siihenkin, vaikka:

viite:
Lainaus tuolta post1992100.html#p1992100
Siis: inflaatioteoriaa tarvitaan selittämään sitä, miksi maailmankaikkeuden havaitaan olevan laakea, jolloin se ei laajene kiihtyvästi.

Kuitenkin samaan aikaan väität (so. olet lukenut kirjoista), että maailmakaikkeus laajenee kiihtyvästi, koska on pimeää energiaa. Tai paremminkin siis, koska oltaisiin havaittu, että se laajenee kiihtyvästi, niin sitä selittämään ollaan otettu pimeä energia..

On olemassa vain yksi todellisuus. Jos sitä kuvaavat mallit ovat ristiriidassa, niin jompi kumpi niistä on väärä.

Siis joko pimeä energia on väärä hypoteesi ja maailmankaikkeus ei laajene kiihtyvästi tai sitten se laajenee kiihtyvästi ja inflaatio teoria on väärä tai turha. Jompi kumpi on pakosti väärässä. Molemmat eivät voi olla oikeita samanaikaisesti.

Laajenee kiihtyvästi -> inflaatioteoriaa ei tarvita tai se on väärä.
Ei laajene kiihtyvästi -> pimeää energiaa ei tarvita.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005
Keckman
Lentotaidoton

Kosmologiaa näemmä huonosti tuntevana, et ottanut huomioon inflaatiota.

Jos siis pidät inflaatioteoriaa totuudenmukaisena mallina todellisuudesta, niin miten suhtaudut pimeään energiaan?

Ei. Älä vastaa. Tiedän jo etukäteen, että "uskot" siihenkin, vaikka:

viite:
Lainaus tuolta post1992100.html#p1992100
Siis: inflaatioteoriaa tarvitaan selittämään sitä, miksi maailmankaikkeuden havaitaan olevan laakea, jolloin se ei laajene kiihtyvästi.

Kuitenkin samaan aikaan väität (so. olet lukenut kirjoista), että maailmakaikkeus laajenee kiihtyvästi, koska on pimeää energiaa. Tai paremminkin siis, koska oltaisiin havaittu, että se laajenee kiihtyvästi, niin sitä selittämään ollaan otettu pimeä energia..

On olemassa vain yksi todellisuus. Jos sitä kuvaavat mallit ovat ristiriidassa, niin jompi kumpi niistä on väärä.

Siis joko pimeä energia on väärä hypoteesi ja maailmankaikkeus ei laajene kiihtyvästi tai sitten se laajenee kiihtyvästi ja inflaatio teoria on väärä tai turha. Jompi kumpi on pakosti väärässä. Molemmat eivät voi olla oikeita samanaikaisesti.

Laajenee kiihtyvästi -> inflaatioteoriaa ei tarvita tai se on väärä.
Ei laajene kiihtyvästi -> pimeää energiaa ei tarvita.




Heh, kyllä olet heppoinen. Ensinnäkään en ”usko” mihinkään. ”Suhtaudun” pimeään energiaan astronomisena ilmiönä. Jos esim. tyypin 1A supernovahavainnoijat puhuvat vain lämpimikseen, niin suon tuon ”uskon” itsellesi. Kun ylivoimainen enemmistö maailman astronomeista ja teoreetikoista ”suhtautuu” asiaan toisin kuin sinä, niin en sillekään voi mitään.

Lainauksesi on päin äitiä, tai siis sen ”sanoma”. Inflaatioteoriaa tarvitaan HYVIN moneen asiaan (jollet tiedä, ota selvää). Sanottakoon nyt, että WMAP ja Planck luotainten tulokset tukevat selvästi inflaatiota (siksi se onkin osa Standarditeoriaa). Miksei laakea (siis oman horisonttimme sisällä oleva kosmos) voisi laajeta kiihtyvästi? Et näemmä ole astronomiassakaan kovin pitkällä käsityksissäsi (eli opinnoissasi).

Selvät astronomiset seikat puoltavat ajatusta pimeästä energiasta. Ja niinmuodoin kiihtyvästä laajenemisesta. Kosmoksessa kamppailevat kaksi suurta voimaa, gravitaatio ja pimeä energia. Noin 5-7 miljardia vuotta sitten pimeä energia pääsi niskan päälle (eli sen suhteellinen osuus gravitaatioon nähden).

Mutta turhaan minä sinulle astronomiaa ja kosmologiaa opetan. Ota itse selvää.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005
Keckman
Lentotaidoton

Jollet tiedä, mitä on Urantia-uskonto, niin ota selvää.

Peter Gabriel, D.I.Y: https://www.youtube.com/watch?v=_qNfwevwU_E
"Don't tell me what I will do, 'cos I won't
Don't tell me to believe in you, 'cos I don't"

En ota selvää kun eivät tuollaiset lahkolaisuudet kiinnosta pätkän vertaa.

Lentotaidoton

Eli se siitä.

? Mikä mistä?



Eli se siitä.

? Mikä mistä?

Se, että Donner on hengenheimolaisia Toivo Jaakkolan kanssa, joka taasen edusti Urantia uskontoa. Olet niin nuori näillä sivuilla, että et tiedä, että vuosia sitten täällä vaikutti radioastronomiperheen kuopus Stefan Tallqvist (nyt jo eläkkeellä) joka raivoisasti puolusti Urantia-kirjan ”totuuksia” ja joka ”naurettiin” pois täältä. Urantia-kirja on (väitetysti) 1930 luvulla ufomiehiltä automaattikirjoituksella saatu kirja, jonka pääsisältö (muistaakseni tuhansia sivuja) on kosmos-uskontoa ja sitten osittain 1930-luvun tähtitiedettä/hiukkasfysiikkaa.

Lentotaidoton
Urantia-kirja on (väitetysti) 1930 luvulla ufomiehiltä automaattikirjoituksella saatu kirja, jonka pääsisältö (muistaakseni tuhansia sivuja) on kosmos-uskontoa ja sitten osittain 1930-luvun tähtitiedettä/hiukkasfysiikkaa.

Erityinen suhteellisuusteoria on vuoden 1905 fysiikkaa. Onko se sinun mielestä arvotonta sen takia, kun nyt kerran tunnut jotenkin vähättelevän 1930-luvun tähtitiedettä/hiukkasfysiikkaa.

Urintia kirjalla ei varmaan ole mitään annettavaa tieteelle, mutta ihmisen henkisyydelle sillä voi olla annettavaa siinä missä Raamatulla. Ne eivät ole luonnontieteen oppikirjoja. Kuitenkin kyllä kannatan tieteen ja uskonnon jonkinlaista vuoropuhelua henkilökohtaisella tasolla.

Lentotaidoton
Keckman

Laajenee kiihtyvästi -> inflaatioteoriaa ei tarvita tai se on väärä.
Ei laajene kiihtyvästi -> pimeää energiaa ei tarvita.

Heh, kyllä olet heppoinen. Ensinnäkään en ”usko” mihinkään.

Älä valehtele. Luulen, että uskot suhteellisuusteoriaan, pimeään energiaa ja inflaatioteoriaan.
Lentotaidoton

”Suhtaudun” pimeään energiaan astronomisena ilmiönä.

Eli uskot, että sitä puoltavat havainnot ovat tosia ja että ne on tulkittu oikean mallin avulla.
Lentotaidoton

Jos esim. tyypin 1A supernovahavainnoijat puhuvat vain lämpimikseen, niin suon tuon ”uskon” itsellesi.

Tiedän tapauksen. Siis sen ensimmäisen havainnoitsijan, jonka supernovahavainnoista pääteltiin maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenevasti. Hänhän sai havainnostaan jonakin vuonna Nobelin palkinnon.

Ns. puhdasta ulkopuolista empiiristä havaintoa ei vain ole olemassa. Galileo toi luonnontieteisiin empirismin, mutta sillä on liian suuri todistus arvo nykyfysiikassa. Kaikkia havaintoja tulkitaan teorioiden ja mallien avulla. Niin kuin täällä yhdessä threadissä kerroin esimerkin: havaintoa, että kun nostan itseni Maapallosta 10 km korkeuteen ja että sen jälkeen huomaan Maapallon lähestyvän minua kiihtyvästi, voidaan pitää empiirisenä todistusaineistona siitä, että Maapallo laajenee kiihtyvästi minua kohti tai siitä, että Maapallo vetää minua puoleensa jollain voimalla. Toinen esimerkki ovat myonit. Niitä syntyy yläilmakehässä kosmisten säteiden vaikutuksesta. Niiden ei pitäisi elinajassaan ehtiä maanpinnalle asti, mutta niiden tulkitaan ehtivän maahan siksi, että suhteellisuusteorian aikadilataation mukaisesti niiden elinikä pitenee kun ne liikkuvat lähellä valonnopeutta. Mutta yhtä hyvin asia voitaisiin selittää sillä, että ne ehtivät maanpinnalle siksi, että ne liikkuvat nopeampaa kuin valo. Ja siis niiden maahan ehtimistä voitaisiin pitää todisteena sille, että ne liikkuvat nopeampaa kuin valo.

Lentotaidoton

Kun ylivoimainen enemmistö maailman astronomeista ja teoreetikoista ”suhtautuu” asiaan toisin kuin sinä, niin en sillekään voi mitään.

Ylivoimainen enemmistö Suomen kansalaista pitää television hömppäviihdettä hyvänä. todistaako se, että se on hyvää? Ei se todista, että se on huonoakaan. Mutta kyse on tieteessäkin uskosta. Keihin uskomme, kenen sanaa pidämme luotettavana? Nykyluonnontieteen osittaisena ongelmana on oikeastaan tiedotusvälineiden luoma julkisuus ja kultti-ilmiö. Einstein on nostettu ja hypitetty julkisissa tiedotusvälineissä korokkeelle, jossa hänen teorioitaan ei saa epäillä. Osa tieteen nykyaikaisista malleista ovat muoti-ilmiöitä.
Lentotaidoton

Lainauksesi on päin äitiä, tai siis sen ”sanoma”.

Ihan wikipedian alkeita ja ensilauseita koskien inflaatioteoriaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosminen_inflaatio

Universumin laakeus tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus ei laajene kiihtyvästi eikä hidastuvasti. Jo vuonna 1973 julkaistiin The Astrophysical Journal lehdessä artikkeli:
http://articles.adsabs.harvard.edu//ful ... 7.000.html

Huomaa: toisena kirjoittajana S. Hawking. Siellä todetaan (omin sanoin ymmärrettynä ja ilmaistuna), että havaitsemamme isotrooppinen ja homogeeninen maailmankaikkeus on ollut mahdollista kehittyä vain jos maailmakaikkeuden “pakonopeus” on lähes täsmälleen sama kuin materiaa takaisin päin vetävä voima. Itse en näe tässä sen kummempaa ongelmaa. Meitä ei olisi havaitsemassa täällä maailmankaikkeuttamme, jos sen pakonopeus ei olisi lähes täsmälleen sama kuin sen laajenemisnopeus.

Kari Enqvist kirjoittaa:
http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikke ... dim_04.htm

Kari Enqvist

“Inflaatio-idea näki päivänvalon 1980-luvun alussa. Tuolloin oli jo pitkään tiedetty, että Big Bang -mallissa on tiettyjä esteettisiä vikoja. Esimerkiksi universumin massaenergian arvon tuli aikojen alussa olla äärimmäisen lähellä ns. kriittistä arvoa. Massaenergian tiheyttä kriittisen tiheyden yksiköissä merkitään symbolilla Omega; Einsteinin yhtälöt kertovat, että jotta saisimme nyt havaitun arvon Omega = 1, Omegan alkuarvo sai poiketa ykkösestä vain tekijällä 10-60. Tämä haiskahtaa hienosäädöltä, ja sellaista fyysikot kavahtavat.”

Ja tuo Omegan arvo yksi tarkoittaa juuri sitä, että Maailmankaikkeus on lähes tarkalleen laakea, että se laajenee tasaisella nopeudella, että sen pakonopeus on sellainen, että se laajenee loputtomasti hidastuen ja hidastuen koskaan pysähtymättä, mutta ei koskaan romahda myöskään takaisin.

Nyt siis voidaan todeta: Inflaatioteoriaa tarvittiin selittämään sitä, miksi maailmankaikkeus laajenee vakionopeudella ts. miksi se on laakea. Toinen näennäinen ongelma oli tuo horisontti ongelma, mutta siinä en itse näe pienintäkään ongelmaa. Sehän on sama kuin homogeenisuus. Eli miksi eri puolilla näkyvä maailmankaikkeus on niin homogeenista. Maailmankaikkues lähti laajenemaan joka suuntaan tasaisesti. Mitä ongelmaa siinä? Ei siinä tarvita mitään ylivalonnopeutta välittyvää informaation välitystä materiahiukkasilta toisille, että “hei, me ollaan täällä tälla tavalla, olkaa tekin siellä”.

No mihin tarvitaan pimeätä energiaa?
Wikipedian artikkelin heti ensimmäisessä lauseessa todetaan:

Eli inflaatioteoriaa tarvitaan selittämään miksi maailmankaikkeus laajenee tasaisella nopeudella ja pimeää energiaa tarvitaan selittämään, miksi se laajenee kiihtyvästi. RR

Lentotaidoton

Inflaatioteoriaa tarvitaan HYVIN moneen asiaan (jollet tiedä, ota selvää).

Descartesilaista jatkuvan epäilyksen filosofiaa, inhimillisen tiedon epävarmuuden tunnustamista ja joukko- ja muoti-ilmiöiden tunnistamista tarvitaan KAIKKEEN tiedon todenperäisyyden arviointiin.
Lentotaidoton

Sanottakoon nyt, että WMAP ja Planck luotainten tulokset tukevat selvästi inflaatiota (siksi se onkin osa Standarditeoriaa).

Viittaan edellä kirjoittamiini toteamuksiin empiirisen tiedon luotettavuudesta liittyen siihen, että ei ole olemassa puhdasta kokeellista havaintoa ilman silmälaseja, joilla tuijotamme mittalaitteitamme.
Lentotaidoton

Miksei laakea (siis oman horisonttimme sisällä oleva kosmos) voisi laajeta kiihtyvästi?

Siksi, että vuonna 1973 stephen hawking ja C. B. Collins (en tiedä onko kyseessä Genesis yhtyeen nykyisen solistin, entisen nrumpalin Phil Collinsin iso tai pikkuveli - tuskin) ovat laskelmissaan päätyneet siihen, että havaitsemamme isotrooppinen ja homogeeninen maailmankaikkeus on voinut kehittyä vain jos maailmankaikkeus on laakea eli sen laajenemisnopeus on vakio ja lähes sama kuin maailmankaikkeuden pakonopeus, mikä minun maailmakaikkeuden mallissa on valonnopeus.

Lentotaidoton

Et näemmä ole astronomiassakaan kovin pitkällä käsityksissäsi (eli opinnoissasi).

Olen lukenut eri kirjoja ja artikkeleita kuin sinä ja sen lisäksi myös tieteenfilosofiaa. Yliopistossa tieteen filosofian ja historian kurssit suositeltiin suoritettavaksi vasta opintojen loppuvaiheessa, mutta minä kävin kolme kurssia heti ensimmäisenä vuotena. Minusta on ensin otettava selkoa siitä, mistä Tieteessä ja inhimillisessä tiedossa on kyse ja vasta sitten alkaa harrastamaan tiedettä. Sitä paitsi arvelin jo etukäteen, että en tulisi koskaan valmistumaan Helsingin Yliopiston tietojenkässittelytieteen opinto-ohjelmasta joten minun kannatti suorittaa mielenkiintoisimmat kurssit pois heti alta. Syynä oli myös se, että kursseja piti K.V.Laurikainen, jonka kirjoja olin lukenut.
Lentotaidoton

Mutta turhaan minä sinulle astronomiaa ja kosmologiaa opetan. Ota itse selvää.

Luulen, että turhaa minäkään sinulle olen näkemyksiäni kertomassa. Huomasin sen äsken lukiessani viimeistä kommenttiasi, johon en viisti enää edes vastata threadissa “Hiukkasen hiukkaskiihdyttimestä”. Olit pistänyt suuhuni jotain aivan puutaheinää ja sitten kritisoit sitä mitä en ole sanonut. Eikös siitä sanota, että silloin tehdään olkiukkoja vai mitä se sananlasku tarkoittaneekaan?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5759
Liittynyt26.3.2005

K: Eli uskot, että sitä puoltavat havainnot ovat tosia ja että ne on tulkittu oikean mallin avulla.

En ”usko”. Pidän niitä luotettavina ja tieteellisesti loogisina

K: Toinen esimerkki ovat myonit. Niitä syntyy yläilmakehässä kosmisten säteiden vaikutuksesta. Niiden ei pitäisi elinajassaan ehtiä maanpinnalle asti, mutta niiden tulkitaan ehtivän maahan siksi, että suhteellisuusteorian aikadilataation mukaisesti niiden elinikä pitenee kun ne liikkuvat lähellä valonnopeutta. Mutta yhtä hyvin asia voitaisiin selittää sillä, että ne ehtivät maanpinnalle siksi, että ne liikkuvat nopeampaa kuin valo. Ja siis niiden maahan ehtimistä voitaisiin pitää todisteena sille, että ne liikkuvat nopeampaa kuin valo.

Olet näköjään muoneistakin lukenut. Itse olen kirjoittanut myoneista kymmeniä kertoja. Asiaa EI VOI selittää niin, että ne ylittävät valon nopeuden. On kaksi vaihtoehtoa, me näemme omassa koordinaatistossamme myonin eliniän pidentyneenä (myoni itse ei sitä ”näe”, vaan elää aivan normaalisti). Myonin kannalta suhteellisuusteorian mukaan myoni vain huomaakin: noinko lyhyt se matka maanpinnalle olikin. Ei siis että valon nopeus olisi ylitetty.
Tämäkin on selostettu myonin kohdalla aivan selvästi kaikissa selostuksissa. On toinen asia ymmärtääkö sen vai ei.

K: Ylivoimainen enemmistö Suomen kansalaista pitää television hömppäviihdettä hyvänä. todistaako se, että se on hyvää

Ja miljoona kärpästä pitää paskaa maukkaana. Se, että maapallon ylivoimainen astronomien ja fyysikkojen enemmistö on jotain mieltä, on AIVAN eri asia. Tiede on siitä hauska juttu, että tieteen ankat ammutaan alas alle aikayksikön. Suhteellisuusteoria ei kuitenkaan ollut ankka, sen soveltuvuusalue vain oli rajallinen ja tuli kvanttifysiikka. Eli ei Einsteinia jumalana pidetty, päinvastoin (ja tunnettu totuushan on että Einstein taisteli kuolemaansa saakka kvanttifysiikkaa vastaan, vaikka olikin ITSE ensimmäisiä kvanttifyysikkoja). Samoin Newtonin gravitaatio, ei se olut ankka, vaan suhteellisuusteoria laajensi sen soveltuvuusaluetta. Eli ei Newtonikaan ollut jumala. Näin tiede etenee. Mutta se ei etene tietämättömien diletanttien nojatuolifysiikalla, vaan rajulla vuosikymmenien hikisellä tieteenteolla.

Tiedät että suppea suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka pelaavat hyvin yhteen. Vaikeus on, että yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka eivät pelaa yhteen. Siksi onkin vuosikymmeniä yritetty rakentaa kvanttigravitaation teoriaa (TOE). Monia tarjokkaita on. Mikään ei toistaiseksi vakuuta. Pisimmällä ehkä säieteorioiden M-teoria. Valitettavasti säieteoriat vain ovat olleet ”suuri lupaus” jo yli 40 vuotta ja tuloksena 10^500 ristiriidatonta mahdollista universumia (ja kukaan ei edes tiedä onko omamme näiden joukossa).

Eli kaikki ovat samaa mieltä, että ns. Standarditeoriaa on laajennettava, yleinen suhteellisuusteoria ja gravitaatio on naitettava.

K: Universumin laakeus tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus ei laajene kiihtyvästi eikä hidastuvasti. Jo vuonna 1973 julkaistiin The Astrophysical Journal lehdessä artikkeli

Vuonna 1973 ei ollut hajuakaan kaukaisten supernovien kirkkauksista. Tuolloin oli esim. Hubblen vakiosta suuria heittoja. Nyt WMAP ja Planck ovat mitanneet tarkan arvon.

K: Ja tuo Omegan arvo yksi tarkoittaa juuri sitä, että Maailmankaikkeus on lähes tarkalleen laakea, että se laajenee tasaisella nopeudella, että sen pakonopeus on sellainen, että se laajenee loputtomasti hidastuen ja hidastuen koskaan pysähtymättä, mutta ei koskaan romahda myöskään takaisin.

Juuri näin. Mutta ei tasaisella nopeudella ja hidastuen. Astronomiset havainnot ovat kiistattomia. Eli mitä Enqvist tuossa sanoo, on että vain alkuarvon käsittämättömän tarkan arvon takia nykyinen tilanne ”haiskahtaa” ja sitä fyysikot kavahtavat. Siksi inflaatioteoria (osaksi) selvittämään Omegan arvoa.

K: Toinen näennäinen ongelma oli tuo horisontti ongelma, mutta siinä en itse näe pienintäkään ongelmaa. Sehän on sama kuin homogeenisuus. Eli miksi eri puolilla näkyvä maailmankaikkeus on niin homogeenista. Maailmankaikkues lähti laajenemaan joka suuntaan tasaisesti. Mitä ongelmaa siinä? Ei siinä tarvita mitään ylivalonnopeutta välittyvää informaation välitystä materiahiukkasilta toisille, että “hei, me ollaan täällä tälla tavalla, olkaa tekin siellä”.

Et oikein ymmärrä. Opiskele ensin ja möläyttele sitten. Inflaatioteoriaan tarvittiin osin siihen, että ekstrapoloiden alun tapahtumiin voitiin todistaa, että valon (informaation) rajallisen nopeuden takia kosmoksessa oli alueita, jotka eivät yksinkertaisesti voineet (ehtineet) olla termisessä yhteydessä toisiinsa (siis ei homogeeninen). Inflaatiossa (jonka mekanismista on monia teorioita, joista nimenomaan Planckin tulosten mukaan osa karsiutuu ja yksinkertaisimmat teoriat osuvat yhteen havaintojen kanssa; tämähän on tieteen metodi teoria+havainnot) pieni osa kosmosta koki inflatoorisen laajenemisen, niin että siinä osassa kaikkeutta valolla oli mahdollisuus toteuttaa terminen tasapaino. Ja SEN TÄHDEN me olemme lähellä termistä tasapainoa (lähellä: inflaation aikaiset kvanttifluktuaatiot selittävät nykyiset noin sadastuhannesasteen erot taustasäteilyssä, WMAP ja Planck). Ja laajenemisenkin ymmärrät väärin. Kosmos laajeni ylivalonnopeudella(kamat pysyivät paikoillaan). Ei siis ollut mitään ylivalonnopeuden informaation välitystä. Nykyisessäkin kosmoksessa meistä kaukaisimmat galaksit etenevät YLIVALON nopeudella. Mutta täytyy ymmärtää mitä tämä tarkoitta. Meidän välinen matka kasvaa ylivalonnopeudella (eivät siis nämä galaksit vaella ylivalonnopeudella). Sieltä katsoen mekin näyttäisimme vaeltavan ylivalonnopeutta. On selvästi nähtävissä, että emme tee sitä.

Spin0 kirjoitti aikoinaan: Spin0 oli selväsanainen, tietävä popularisoija näillä sivuilla. Toivon että luet nämä pitkähköt selostukset ja opit jotain:

On laajentunut ja laajenee edelleen. Laajenemisnopeushan riippuu ihan skaalasta missä asiaa tarkastelet. Mitä pidempää etäisyyttä mittaat, sitä enemmän se pitenee aikayksikköä kohden. Kyllin suurella etäisyydellä laajenemisen tahti ylittää väistämättä valonkin nopeuden ja moninkertaisesti.

Joskus populaareissa esityksissä kerrotaan kuinka universumi laajeni inflaation aikana valoa nopeammin. Mutta kyllä se tekee niin edelleenkin. Riippuu ihan siitä kuinka pitkää etäisyyttä mittaat. Inflaation aikana erityistä oli universumin eksponentiaalinen laajeneminen, ei sinällään se usein mainittu valon nopeuden ylittävä tahti.

Toinen monesti esiintyvä virheellinen havainnollistus on verrata avaruuden laajenemisen aiheuttamaa kosmologista punasiirtymää dopplerin efektiin. Ja sitten sitä helposti olettaa että valoa nopeammin etääntyvän kohteen punasiirtymä olisi ääretön, eikä sellaisia voitaisi lainkaan havaita. Väärin, sillä kosmologinen punasiirtymä on aivan eri asia kuin doppler.

Jo noin punasiirtymän z=1,5 kohteisiin etäisyys kasvaa valoa nopeammin. Ja esimerkiksi kosminen taustasäteily (z>1000) etääntyy ja on aina etääntynyt meistä valoa nopeammin. Se ei kuitenkaan ole mikään este havaitsemiselle. Mutta siitä sitten lisää jos haluat tarkemmin tietää.

Ja:
Lyhyesti: koska sen galaksin valoa saapuu sellaiselle alueelle, joka ei etäänny meistä valoa nopeammin. Tuon alueen koko on kasvanut universumin historian aikana. Alueen kasvun vuoksi sen sisäpuolelle päätyy valoa sellaisistakin kohteista, jotka ovat aina etääntyneet meistä valoa nopeammin.

Otetaan ensin vähän käsitteitä haltuun.

Käsite Hubblen etäisyys tarkoittaa sitä etäisyyttä, jolla galaksit avaruuden laajenemisen vuoksi etääntyvät meistä valon nopeudella ja sen takana valoa nopeammin. Sen voi ajatella vaikka säteeksi, joka määrittää pallomaisen tilavuuden jonka keskellä olemme. Pallon sisäpuolella galaksit etääntyvät meihin nähden valoa hitaammin ja ulkopuolella valoa nopeammin - kts. Hubble volume.

Hubblen etäisyys määritetään seuraavasti:

Missä c on valon nopeus ja H0 on laajenemisen tahtia kuvaava Hubblen vakio. Hubblen etäisyyden suuruus riippuu laajenemisen tahdista. Mitä nopeampaa on universumin laajeneminen, sitä suurempi on nimittäjä ja sitä pienemmäksi käy Hubblen etäisyys. Ja toisaalta mitä hitaampaa laajeneminen on, sitä suurempi on Hubblen etäisyys.

Hubblen vakioksi nimitetty termi H0 ei oikeasti ole vakio. Laajenemisen tahti on muuttunut universumin historian aikana ja muuttuu edelleen, ja siten myös Hubblen vakion arvo on ollut eri aikoina erilainen. Muinoin universumi laajeni nopeammin kuin nykyään ja sen jälkeen laajenemisen tahti hidastui, eli H0 pieneni. Ja koska H0 pieneni kasvoi samalla myös Hubblen säde. Ja kun säde kasvoi, kasvoi myös sen rajaama pallomainen alue. Alueen kasvamisen vuoksi on sen sisäpuolelle päätynyt valoa niistäkin kohteista jotka ovat etääntyneet meistä valoa nopeammin.

Laajenemisen kiihtyminen puolestaan supistaa Hubblen sädettä. Kuitenkaan nykyisin Hubblen etäisyys ei muodosta minkäänlaista rajaa havainnoillemme. Se ei ole
havaittavan universumin raja. Voimme siis aivan hyvin havaita kaukaisia kohteita jotka ovat aina etääntyneet meistä valoa nopeammin: kaukaisia galakseja ja kosmisen taustasäteilynkin.
Ja:
Hold your horses. Asia ei ole aivan noin ja se on tärkeä juttu huomata. Viittaat varmaan tähän Hubblen Ultra Deep Field-kuvasta tehtyyn löytöön: UDFj-39546284(kohteen punasiirtymä on noin z=10, joskaan etäisyyttä ei ole vielä varmistettu).

Kyseinen galaksi ei sijaitse 13,2 miljardin valovuoden päässä, vaikka jotkut populaarit uutislähteet saattavat noin asian esittääkin. Se ei siis ole lähettänyt 13,2 miljardin valovuoden päästä valoa, jonka me nyt täällä olisimme havainneet. Ei noin.

Vaan:
Galaksista lähtenyt valo on matkannut 13,2 miljardin vuoden ajan. Se havaittu valo on siis lähtenyt matkaan 13,2 mrd vuotta sitten, ei lähtenyt 13,2 miljardin valovuoden päästä.

Tuossa on iso ero, vaikkei heti siltä kuulostaisikaan. Eroa ei käytännössä ole silloin kun puhutaan verrattain lähellä olevista kohteista kuten Linnunradan tähdistä tai lähigalakseista. Silloin voi sanoa että jos valo matkannut tähdestä 5000 vuotta, on tähti myös 5000 valovuoden etäisyydellä. Mutta kun puhutaan kaukaisista galakseista ja suurista punasiirtymistä, on otettava huomioon maailmankaikkeudenlaajeneminen ja sen vaikutukset etäisyyksiin.

Kun nyt havaittu valo lähti matkaan galaksista oli universumi vasta noin 480 miljoonan vuoden ikäinen. Silloin universumi oli pienempi kuin nyt. Silloin kyseinen galaksikin oli lähempänä meitä kuin nyt. Silloin 13,2 miljardia vuotta sitten valon lähtiessä matkaan kohti meitä oli etäisyys galaksiin noin 2,86 miljardia valovuotta.

Valo kulki koko ajan kohti meitä, mutta samalla avaruus laajeni. Tämän vuoksi välimatka kasvoi ja samalla valonkin kulkema matka piteni. Lopulta valon saavuttaessa meidät se oli kulkenut 13,2 miljardin vuoden ajan laajenevassa avaruudessa, vaikka se lähtikin liikkeelle alun perin vain 2,86 mrd valovuoden etäisyydeltä. Matkalla laajeneva avaruus vähitellen venytti valon aallonpituutta punaisemmaksi ja valolle tapahtui kosmologinen punasiirtymä.

Ja:
Nyt on tärkeätä pitää mielessä, että Hubblen vakion avulla laskemasi etäisyys on mukana liikkuva etäisyys (comoving distance, proper distance). Mukana liikkuva etäisyys tarkoittaa etäisyyttä nyt, tällä hetkellä - ei muinoin, eikä tulevaisuudessa
Nykyhetkeen viittaa sekin, että käytit laskuissasi Hubblen vakion arvoa H0 (hoo-nolla), joka on havainnoista saatu Hubblen vakion arvonyt. Ajatusleikkinä mukana liikkuva etäisyys olisi se etäisyys, jonka voisi mitata pysäyttämällä avaruuden laajenemisen ja vetämällä kuvitteellinen mittanauha avaruuden geodeesiä pitkin havaittuun kaukaiseen kohteeseen. Silloin mittanauhasta voisi lukea mukana liikkuvan etäisyyden, eli etäisyyden kohteeseen nyt.

Toisin sanoen tulos merkitsee, että sellaiset kohteet, jotka juuri nyt ovat meistä noin 4250 megaparsekin (noin 13,9 mrd valovuotta) etäisyydellä etääntyvät meistä noin valon nopeudella. Sitä lähemmät kohteet etääntyvät alle valon nopeudella ja kaukaisemmat yli valon nopeudella. Kyseistä etäisyyttä/sädettä/aluetta/tilavuutta jne kutsutaan mm. Hubblen rajaksi, Hubblen matkaksi, Hubblen alueeksi, Hubblen volyymiksi jne. Sen voi kuvitella vaikkapa havaitsijaa ympäröiväksi pallon muotoiseksi avaruuden alueeksi, jonka säteenä on sille laskettu mukana liikkuva etäisyys. Annetaan sille nimeksi vaikka HD.

HD = c/H0 = c/70,5 ~= 4250 Mpc (13,9 Gly) (comoving distance)

Uskon meidän olevan tähän asti samaa mieltä. Jollemme ole, tarkista Hubblen volyymin määritelmä - siellä mainitaan kyseessä olevan nimenomaan mukana liikkuva etäisyys. Ja älä huoli desimaalien määrästä tai H0:n tarkasta arvosta, voit itse halutessasi laskea tarkemmin tai muilla arvoilla - vaikkei sillä oikeastaan ole merkitystä johtopäätösten suhteen. Seuraavissa esimerkeissä käytän laskemiseen kahta webbilaskuria. Molemmat laskevat erilaisia etäisyyksiä laajenevassa avaruudessa lambda-CDM-mallin mukaan. Ne eivät ole huipputarkkoja, mutta riittäviä:
[1] http://www.astro.ucla.edu/~wright/CosmoCalc.html
[2] http://www.uni.edu/morgans/ajjar/Cosmology/cosmos.html

Laskureihin voi syöttää kosmologisen mallin parametreja, käyttämäni parametrit (lähde:WMAP, 2009):
Hubblen vakio, H0: 70,5
Materiatiheys, OmegaM: 0,274

Kosmologinen vakio (Lambda): 0,726
(noitahan voi kokeilla erilaisia)

Lasketaan punasiirtymä Hubblen etäisyydelle HD.
Oletetaan, että havaitsemme siellä Hubblen alueen rajalla olevan galaksin. Laskurin [2] mukaan sellaisen galaksin punasiirtymä z olisi noin z=1,414. Se etääntyisi meistä suunnilleen valon nopeudella ja olisi siis suunnilleen Hubblen alueen rajalla. Katsotaan laskurien [1] ja [2] antamat tulokset:

Havaitsemamme galaksin mukana liikkuva etäisyys (comoving distance) on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta), se siis tarkoittaa etäisyyttä nyt.

Kun havaitsemamme valo lähti matkalle kohti meitä oli maailmankaikkeus noin 4,57 miljardin vuoden ikäinen. Valon äärellisen nopeuden vuoksi kauas universumiin katsominen on samalla menneisyyteen katsomista ja näemme galaksin sellaisena kuin se oli muinoin valon lähtiessä matkaan. Valo lähti liikkeelle kauan sitten, mutta myös kauan alkuräjähdyksen jälkeen. Tuolloinen 4,57 miljardin vuoden ikäinen maailmankaikkeus oli jo ehtinyt kehittyä ja laajeta, ja valon kulkeman matkan aikana se laajeni vielä lisää.

Kulmaetäisyys (angular distance) galaksiin on noin 1760 Mpc (5,75 mrd.valovuotta).
Kulmaetäisyys tarkoittaa etäisyyttä havaitsemaamme galaksiin silloin muinoin kun meidät nyt saavuttanut valo lähti kohteesta matkaan. Koska maailmankaikkeus laajenee, oli kohde muinoin lähempänä meitä kuin nykyään. Valon tehdessä matkaa meitä kohti maailmankaikkeus laajeni koko ajan. Siksi valon kulkema matka piteni. Ja siksi kulmaetäisyys on pienempi kuin mukana liikkuva etäisyys - ennen galaksi oli lähempänä kuin nyt.

Valolta kesti 9,14 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä ei tarkoita, että etäisyys havaittuun galaksiin olisi ollut 9,14 miljardia valovuotta (2800 Mpc). Etäisyyshän oli "vain" noin 5,75 mrd.valovuotta (1760 Mpc) valon lähtiessä matkaan. Mutta koska matkan aikana avaruus laajeni meidän ja valonsäteen välissä
kului matkaan paljon pidempi aika kuin 5,75 mrd. vuotta, sillä valon kulkema matka piteni. Ja samalla valo koki kosmologisen punasiirtymän "venyessään" matkalla. Ja matkan jälkeen valon vihdoin saavuttaessa meidät kuljettuaan 9,14 mrd. vuoden ajan, on sen lähtöpaikkana ollut galaksi laajenemisen vuoksi etääntynyt paljon kauemmaksi kuin muinoin - noin 13,9 mrd. valovuoden etäisyydelle meistä (4250 Mpc).

Siinä oleelliset tekijät seuraavaan pohdintaan - eri etäisyydet ja aika.

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat kauempana kuin Hubblen etäisyys?
Näemme Hubblen etäisyydellä havaitsemamme kohteet noin 4,57 miljardin vuoden ikäisessä universumissa. Toisaalta voimme havaita sitä paljon vanhempiakin menneitä asioita, esimerkiksi galakseja nuoressa 600-800 miljoonan vuoden ikäisessä universumissa tai vielä niitäkin nuoremman universumin kosmisen taustasäteilyn. Eli vastaus on kyllä, toki voimme havaita vanhempia kohteita kuin Hubblen etäisyys (HD).

Ja toisaalta Hubblen etäisyyden mukana liikkuva etäisyys HD on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta). Koko havaitsemamme maailmankaikkeuden säteen mukana liikkuva etäisyys on paljon suurempi - noin 14000 Mpc (46 mrd. valovuotta). Selvästikin voimme siis havaita paljon kaukaisempia kohteita kuin HD:n säteen sisällä olevat. Hubblen voluumi onkin vain murto-osa koko havaittavasta universumista.

Mutta Hubblen etäisyydellä galaksit etääntyvät meistä valon nopeudella, voimmeko havaita kohteita, jotka etääntyvät laajenemisen mukana valoa nopeammin?
Kaikki kohteet, joiden punasiirtymä on suurempi kuin Hubblen etäisyys etääntyvät meistä tosiaan valoa nopeammin. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este niiden havaitsemiselle. Tästä ovat todisteena tuhannet havaitsemamme kvasaarit, galaksit, gammapurkaukset ja kosminen taustasäteilykin joiden punasiirtymät ovat suurempia kuin HD:n punasiirtymä. Ne ovat kaukaisempia kuin HD. Koska kohteen etääntyminen
laajenemisen myötä on sitä nopeampaa, mitä kaukaisempi kohde on kyseessä, etääntyvät kaikki HD:tä kaukaisemmat kohteet meistä valoa nopeammin. Se ei ole mikään este niiden havaitsemiselle.

Ja toisaalta tässä on kysymys myös etäisyyden määritelmistäkin. Siksi sanoin aiemmin, että sinulla tuntui menneen eri etäisyyskäsitteet sekaisin. Saatoit ajatella, että koska HD:n mukana liikkuva etäisyys on noin 13,9 mrd. valovuotta olisi se suoraan vertailukelpoinen sen seikan kanssa, että havaitsemamme kosminen taustasäteily on peräisin noin 13,7 miljardin vuoden takaa, eli etäisyyskin siihen olisi noin 13,7 mrd valovuotta (4000 Mpc). Näinhän ei ole. Sen sijaan kosmisen taustasäteilyn mukana liikkuva etäisyys on noin 46 mrd. valovuotta (14000 Mpc). Jos siis HD olisi jonkinlaisena rajana havainnoille, emme voisi havaita kosmista taustasäteilyä.

Populaareissa esityksissä etäisyydet usein ilmaistaan harhaanjohtavasti tai jopa väärin, ja yksikkönä käytetty valovuosikin sotkee siinä käsitteenä. Jos uutisessa esimerkiksi kerrotaan havaitun uusi eksoplaneetta, jonka tähdeltä valo on matkannut meille 1000 vuotta ja johon etäisyys on 1000 valovuotta on tämä aivan oikein ilmaistu. Pienillä etäisyyksillä valon kulkema aika ja sen kulkema etäisyys ovat riittävällä tarkkuudella samat. Tämä pätee Linnunradan tähtien ja läheisten galaksienkin suhteen.

Mutta hyvin suurilla etäisyyksillä, kun aletaan puhua miljardeista valovuosista kehiin astuu avaruuden laajeneminen, joka ehtii vaikuttaa etäisyyteen valon kulkeman pitkän matkan ja siihen kuluneen ajan aikana. Jos uutisessa kerrotaan havaitun esimerkiksi kaukainen galaksi, josta valo matkannut meille 12 miljardia vuotta, ei etäisyys kohteeseen suinkaan ole 12 miljardia valovuotta. Galaksin punasiirtymä olisi noin z=4, joten kulmaetäisyys siihen olisi noin 4,8 mrd valovuotta ja mukana liikkuva etäisyys noin 23,9 mrd valovuotta. (jätin parsekit tarkoituksella pois)

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat aina etääntyneet
meistä yli valon nopeudella?
Kyllä. Otetaan jokin kaukainen havaittu galaksi, vaikkapa IOK-1 jonka punasiirtymä on z=6,96 ja heitetään arvo laskureihin. Tulokset:
Maailmankaikkeuden ikä oli tuolloin 780 miljoonaa vuotta.
Etäisyys galaksiin oli silloin 1110 Mpc (3,61 mrd.vv).
Valon matka kesti 12,9 miljardia vuotta.
Nykyisin etäisyys galaksiin on 8820 Mpc (28,8 mrd.vv).
Tällä hetkellä galaksin etääntymisnopeus on noin 2 kertaa valon nopeus.
Silloin muinoin valon lähtiessä matkaan etääntymisnopeus oli noin 3 kertaa valon nopeus.
Galaksi on siis aina etääntynyt meistä valoa nopeammin ja silti voimme havaita sen.

Miten sellainen on mahdollista?
Koska HD ei pysy aina samana, vaan säde kasvaa ajan myötä ulospäin - eli kohti sitä kaukaa meillepäin tulevaa valoa. Siksi sen alueelle päätyy ajan myötä valoa, joka on peräisin valoa nopeammin etääntyneestä kohteesta ja siksi sen valon on mahdollista saavuttaa meidät. Vasta kyllin suuri maailmakaikkeuden kiihtyvä laajeneminen saisi HD:n pienenemään.

No minkälaisen rajan se HD muodostaa havainnoille?
Ei nykyään minkäänlaista. Voimme aivan yhtä hyvin havaita kohteita niin sen ulko- kuin sisäpuolellakin. Se varsinainen havaittavan maailmakaikkeuden rajan muodostava partikkelihorisontti on HD:tä valtavan paljon kauempana, kuten on nykyisin havaintojen käytännön rajana oleva kosminen taustasäteilykin (kunnes joku toivottavasti keksii neutriinoteleskoopin, jolloin voimme "nähdä" vieläkin kauemmaksi vieläkin nuorempaan universumiin).

No miksi jotkut sitten esittävät muuta?
En tiedä. Ovat siinä kuitenkin väärässä. Ehkä asia tosiaan on vaikeaselkoinen, sillä viisaatkin ovat siinä helposti haksahtaneet jopa mm. Feynman, Weinberg ja Hubblekin. Tai ehkä se on
vaikeasti selitettävä - lätisinhän minäkin näin pitkästi ja silti jäi varmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

K: Eli inflaatioteoriaa tarvitaan selittämään miksi maailmankaikkeus laajenee tasaisella nopeudella ja pimeää energiaa tarvitaan selittämään, miksi se laajenee kiihtyvästi. RR

Käsitit tuonkin väärin. Inflaatioteoriaa tarvitaan (osin, koska sitä tarvitaan monen asian selittämiseen) sen selittämiseen, miksi kosmoksemme, siis tämä HAVAITSEMAMME, oman horisonttimme sisäinen kosmos on geometrialtaan laakea (flat). Se ei sano, että sitä tarvitaan tasaiseen laajenemisnopeuteen. Vaan yleensä laajenemiseen. Muista että kosmos laajeni jo ENNEN inflaatiota, vain pieni osa siitä lähti laajenemaan eksponentiaalisti. Laajeneminen jatkuu nytkin, mutta verkkaisemmin. Pimeää energiaa tarvitaan (osin) selittämään kiihtyvä laajeneminen (pimeän energian ja gravitaation taistelu).

K: Viittaan edellä kirjoittamiini toteamuksiin empiirisen tiedon luotettavuudesta liittyen siihen, että ei ole olemassa puhdasta kokeellista havaintoa ilman silmälaseja, joilla tuijotamme mittalaitteitamme.

Mihin sitten nojaat tiedonhankinnassasi? MINÄ ainakin empiriaan+teorioihin. En mutuiluun. Tiede on loppumaton tie. Aina tulee (tarkempaa) empiriaa ja niitä (tarkemmin) selittäviä teorioita. En ymmärrä millä muulla tiellä päästäisiin luotettavampaan (kuin tänään) tietoon.

K: Siksi, että vuonna 1973 stephen hawking ja C. B. Collins (en tiedä onko kyseessä Genesis yhtyeen nykyisen solistin, entisen nrumpalin Phil Collinsin iso tai pikkuveli - tuskin) ovat laskelmissaan päätyneet siihen, että havaitsemamme isotrooppinen ja homogeeninen maailmankaikkeus on voinut kehittyä vain jos maailmankaikkeus on laakea eli sen laajenemisnopeus on vakio ja lähes sama kuin maailmankaikkeuden pakonopeus, mikä minun maailmakaikkeuden mallissa on valonnopeus.

Katso yllä mitä tiedettiin 1973. Kiistämätön kiihtyvä laajeneminen todettiin astronomisin havainnoin supenovatutkimuksissa 1998.

K: Syynä oli myös se, että kursseja piti K.V.Laurikainen, jonka kirjoja olin lukenut.

K V Laurikainen oli kiistämättä hyvä tiedemies. Mutta hän oli myös kreationistinen uskovainen, helluntalainen. Joka pyrki täyttämään kvanttifysiikan ”aukot” jumalallaan.
Laurikainen: Luomisusko tänään: Kohti kehitysajatuksen ja luomisuskon synteesiä.
Laurikainen: Fysiikka ja usko.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat