Painovoima on kemiallinen reaktio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Painovoima esim maapallolla johtuu siittä että ihmisen raskaammat molekyylit tasoittuvat alaspäin ja ilma työntyy poispäin ihmisestä, eli ilma painaa ihmistä alaspäin. Painovoima taas avaruudessa johtuu siittä että avaruudessa on myös hiukkasia, tosin erittäin vähän joten "painvoima" on erittäin pientä.

Mitä lähempänä absoluuttista tyhjiöö on, sitä pienempi painovoima. Painovoima on siis itseasiassa kaasun tai nesteen aiheuttama negatiivinen noste.

Kommentit (13)

Vierailija

Ei hullummin ajateltu,koska on esitetty teoriaa,jossa tyhjiössä ei ole painovoimaa lainkaan,mutta se on täysin teoreettinen,koska tyhjiön muodostaminen on mahdotonta.Ja ilmeisesti toi teoria edellyttäisi painovoimahiukkasen olemassaoloa.Tossa on vaan se ongelma,että mitä suurempi kappale,sen suurempi painovoima,eli teoriasta puuttuu jotain...Miksi se kappaleen koko vaikuttaa vetovoimaan.

Vierailija

Ei ihan äkkiä taas teorias toimi. Tuon mukaan maanpäällä jos imetään lähes painetta pienemmäksi jossain kipossa niin painovoiman pitäisi kipon sisällä pienentyä. Näin ei kuitenkaan käy, yllätys yllätys

Vierailija

Toi teoria tarkoittaa täydellistä tyhjiötä,jota ei ole mahdollista tehdä.Osittainen tyhjiö kun saattaa sisältää saman verran painovoimahiukkasia kun normaaliolot,sikäli jos sellaista hiukkasta edes on,ei ole havaittu.Eli ei voi kumota eikä vahvistaa,ainakaan vielä.

Vierailija

helium kumoaa painovoiman. Pienenä poikana laskin pallosta irti ja se nousi avaruuteen. Miksi se nousee ylös päin? Miksei tömähdä maahan tai liidä sivulle?

Vierailija
polliisi
helium kumoaa painovoiman. Pienenä poikana laskin pallosta irti ja se nousi avaruuteen. Miksi se nousee ylös päin? Miksei tömähdä maahan tai liidä sivulle?

Helium on ilmaa kevyempää. Jos heliumia olisi tarpeeksi vähän, ilmapallo putoaisi maahan pallon painon vaikutuksesta.

Vierailija
teini
Painovoima esim maapallolla johtuu siittä että ihmisen raskaammat molekyylit tasoittuvat alaspäin ja ilma työntyy poispäin ihmisestä, eli ilma painaa ihmistä alaspäin. Painovoima taas avaruudessa johtuu siittä että avaruudessa on myös hiukkasia, tosin erittäin vähän joten "painvoima" on erittäin pientä.

Mitä lähempänä absoluuttista tyhjiöö on, sitä pienempi painovoima. Painovoima on siis itseasiassa kaasun tai nesteen aiheuttama negatiivinen noste.

Oletuksesi johtaisi varsin mullistaviin tuloksiin ihmisen rakenteesta.
Rauta ja vähäinen määrä vieläkin raskaampia aineita on ihmisen jalkapohjissa. Sen päällä on kiviainesta, pääasiassa kalkkia, suunnilleen jalat. Ylävartalo on vettä. Aivojen paikalla on kaasu- eli ilmapallo.

Vierailija
ArKos itse
Aivojen paikalla on kaasu- eli ilmapallo.

Mikä ettei? Ilmapallopää vähentäisi myös hukkumiskuolemia, kun pää kelluisi kuin poiju. Eli mieluummin pää tyhjää kuin kusta täynnä.

Vierailija
bena
ArKos itse
Aivojen paikalla on kaasu- eli ilmapallo.



Mikä ettei? Ilmapallopää vähentäisi myös hukkumiskuolemia, kun pää kelluisi kuin poiju. Eli mieluummin pää tyhjää kuin kusta täynnä.

Kaasupallo on häntäluun alla. Vuoto ilmenee kaasutuoksuna ja pärisevä pörinä per*eestä kertoo totuuden

Vierailija
polliisi
helium kumoaa painovoiman. Pienenä poikana laskin pallosta irti ja se nousi avaruuteen. Miksi se nousee ylös päin? Miksei tömähdä maahan tai liidä sivulle?

Paine leviää nesteessä tasaisesti kaikkialle, myös astian reunoihin. Kaasussa tapahtuu samoin ja koska paine pisteessä x riippuu siitä kuinka korkealla kys piste sijaitsee, niin pallon ylälaidan pienempi paineen aiheuttama voima häviää pallon alalaidan suuremmalle paineen aiheuttamalle voimalle ja pallo kohoaa ilmaan.

Paineen tasainen leviäminen edellyttää vähäistä kitkaa joka kaasulla tai nesteellä on, periaatteessa myös riittävän liukas jauho tekisi saman. Puristettaessa jauheita jää puristustulos kitkaisesta jauheesta tehdyssä kappaleessa epätasaiseksi. Sylinterimäisellä kappaleella puristavaa mäntää vasten tihein, toisessa päädyssä keskiverto, reunoilla heikoin).

Kertokaapa muuten onko meren pohjasta kohoamaan päästetyllä tynnyrillä maksimi eli teminaalinopeutta. . Ja perustelujen kanssa kiitos.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

On sillä terminaalinopeus. Olettaen että tynnyri pysyy koko nousun ajan samassa asennossa, se saavuttaa tilan jossa noste on yhtä suuri kuin paino ja vedenvastus yhdessä tuottavat lähellä nollaa olevan kokonaisvoiman, jolloin tynnyri kohoaa vakionopeudella.

Tietenkin tämä terminaalinopeus kasvaa hieman matkan aikana, siten että lähellä pintaa rajanopeus on hievenen suurempi kuin lähellä pohjaa. Ero nopeuksien välillä on kuitenkin melko ppieni johtuen siitä, että veden kokoonpuristuminen on valtamerienkin pohjassa vielä verraten vähäistä, joten veden tiheys (ja siten myös noste ja vastus) pysyvät lähellä vakiota koko nousun ajan.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
On sillä terminaalinopeus. Olettaen että tynnyri pysyy koko nousun ajan samassa asennossa, se saavuttaa tilan jossa noste on yhtä suuri kuin paino ja vedenvastus yhdessä tuottavat lähellä nollaa olevan kokonaisvoiman, jolloin tynnyri kohoaa vakionopeudella.

Tietenkin tämä terminaalinopeus kasvaa hieman matkan aikana, siten että lähellä pintaa rajanopeus on hievenen suurempi kuin lähellä pohjaa. Ero nopeuksien välillä on kuitenkin melko ppieni johtuen siitä, että veden kokoonpuristuminen on valtamerienkin pohjassa vielä verraten vähäistä, joten veden tiheys (ja siten myös noste ja vastus) pysyvät lähellä vakiota koko nousun ajan.

Hyvä mutta sanoisin asian pikemminkin niin että kun tynnyrin alapintaan kohdistuvasta staattisesta paineesta aiheutuva voima ja sen yläpintaan kohdistuvasta staattisesta paineesta ja veden
vastuksesta johtuvien voimien summa on yhtäsuuri niin tynnyri on saavuttanut terminaalinopeutensa.

Tuosta rajanopeus erosta pinnassa ja pohjalla on vaikea sanoa: koska vesi pohjalla tiheämpää niin paine-ero on suurempi ja myös sen vastus on suurempi. En kuitenkaan tiedä miten vastus nousee tiheyden mukaan koska jos se nousee tiheyden funktiona nopeammin kuin paine-ero niin
terminaalinopeus on pienempi pohjassa jos taas toisin niin vaikutus terminaalinopeuteenkin on vastakkainen. Tämäkin taitaa vielä olla puutteellinen selvitys koska väliaineen vastus nousee suhteessa nopeuden neliöön(suuremmissa nopeuksissa suurempiin potensseihin), mutta joku minua viisaampi jatkakoon.

Vierailija

Toivottavasti en ala kuulostaa Savorilta
Taisin äskettäisessä viestissäni olla aika lähellä matemaattisten ilmiöiden kielellistämisrajaa. Itselläni tämä on korkealla, mutta mielenkiintoista olisi tietää tutkimuksesta jolla pyritään löytämään tämä raja. Ilmeisesti kovin vaikeita matemaattisia yhtälöitä ei kykene ilmaisemaan kielellisessä muodossa ja tämän rajan etsimiseen on keksitty kybernetiikan tienoilta jokin ala jonka nimeä ei juuri nyt muista kun on vasta yrittänyt lukea kys asiasta.

Uusimmat

Suosituimmat