Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uusperheitä virallistettuine ja virallistamattomine suhteineen löytyy lukuisa määrä erilaisia.

Alkoi kiinnostamaan millä periaatteilla perintöosuuksia määritellään.

Esimerkki 1

Lapsiperhe on hajonnut ja on syntynyt kaksi uusperhettä, avioliittoa, ja yhteinen lapsi viettää vuoroin aikaa äidin perheessä ja vuoroin isän perheessä. Molempiin uusperheisiin syntyy lapsia, tai on jo toisen puoliskon aiemmista suhteista. Luetaanko eri perheissä seilaava lapsi perinnönjaossa molempiin perheisiin kuuluvaksi, vai vain puolelta osalta kumpaankin?

Nykylain mukaan ilmeisesti ottolapsi perii ottovanhempansa, eikä biologisia vanhempiaan. Onko realistista ajatella, että 'kahden perheen' lapsi perii sekä biologisen äitinsä että biologisen isänsä ja tukeeko sitä ajatusta mikään lainkohta?

Perintökaaresta en löytänyt suoraa vastausta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Esimerkki 2

Samat perheet, molempien perheiden isä ja äiti ovat jo kuolleet kun kahden perheen väliä seilannut lapsi kuolee lapsettomana. Ovatko vain biologisten isän ja äidin lapset perillisiä vai molempien perheiden kaikki sisarpuolet?

Tarkoitus ei ole esitellä sadoittain erilaisia vaihtoehtoja vaan ainostaan yrittää löytää joitakin periaatteita, joiden mukaan perintöjä joskus tulevaisuudessa tullaan monen perheen kohdalla jakamaan.

Eli lähinnä kiinnostaa pidetäänkö suoraa rintaperillisyyttä (biologista vanhemmuutta) periaatteena vai ovatko perintöoikeudet tulkinnallisia ja aina tilanteesta riippuvaisia. Uusperheiden sekamelskassa lapsi on voinut viettää useita vuosia useissa eri perhekonstruktioissa virallisestikin (puhumattakaan vähemmän virallisesti, mutta niitä ei ilmeisesti voida laskea), joten perhekokonaisuuksien vahva limittyminen tuo nähdäkseni joitain haasteita perintökaaren tulkintaan.

Varmastikaan en ole kyennyt täsmälliseen laki-ilmaisuun, mutta toivottavasti jonkinlaiseen ajatukseen ihmettelystäni on silti mahdollista päästä.

Kommentit (3)

Vierailija
Horizontal
Uusperheitä virallistettuine ja virallistamattomine suhteineen löytyy lukuisa määrä erilaisia.

Alkoi kiinnostamaan millä periaatteilla perintöosuuksia määritellään.

Esimerkki 1

Lapsiperhe on hajonnut ja on syntynyt kaksi uusperhettä, avioliittoa, ja yhteinen lapsi viettää vuoroin aikaa äidin perheessä ja vuoroin isän perheessä. Molempiin uusperheisiin syntyy lapsia, tai on jo toisen puoliskon aiemmista suhteista. Luetaanko eri perheissä seilaava lapsi perinnönjaossa molempiin perheisiin kuuluvaksi, vai vain puolelta osalta kumpaankin?

Nykylain mukaan ilmeisesti ottolapsi perii ottovanhempansa, eikä biologisia vanhempiaan. Onko realistista ajatella, että 'kahden perheen' lapsi perii sekä biologisen äitinsä että biologisen isänsä ja tukeeko sitä ajatusta mikään lainkohta?

Perintökaaresta en löytänyt suoraa vastausta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Esimerkki 2

Samat perheet, molempien perheiden isä ja äiti ovat jo kuolleet kun kahden perheen väliä seilannut lapsi kuolee lapsettomana. Ovatko vain biologisten isän ja äidin lapset perillisiä vai molempien perheiden kaikki sisarpuolet?

Tarkoitus ei ole esitellä sadoittain erilaisia vaihtoehtoja vaan ainostaan yrittää löytää joitakin periaatteita, joiden mukaan perintöjä joskus tulevaisuudessa tullaan monen perheen kohdalla jakamaan.

Eli lähinnä kiinnostaa pidetäänkö suoraa rintaperillisyyttä (biologista vanhemmuutta) periaatteena vai ovatko perintöoikeudet tulkinnallisia ja aina tilanteesta riippuvaisia. Uusperheiden sekamelskassa lapsi on voinut viettää useita vuosia useissa eri perhekonstruktioissa virallisestikin (puhumattakaan vähemmän virallisesti, mutta niitä ei ilmeisesti voida laskea), joten perhekokonaisuuksien vahva limittyminen tuo nähdäkseni joitain haasteita perintökaaren tulkintaan.

Varmastikaan en ole kyennyt täsmälliseen laki-ilmaisuun, mutta toivottavasti jonkinlaiseen ajatukseen ihmettelystäni on silti mahdollista päästä.

Et taida ymmärtää, mitä on ottolapsi ja rintaperillinen? Adoptiolla täysin biologisesti vieraasta lapsesta tulee ottolapsi ja rintaperilliseen kaikessa rinnastuva perillinen. Adoptioss adoptoitava myös menettää pikeutensa periä jälkeläisyyden perusteella biologiset. Tässä siis toteutetaan periaatetta, että ihminen voi olla vain yksien vanhempien lapsi, ei useiden isien ja äitien. Lakiosa perinnöstä sekä veron määräytyminen muodostuu tämän mukaisesti. Toki adoptoidulle voi määrätä perinnön testamentissaan myös biloginen vanhempi, mutta tuota perintöä kohdellaan kuten muiltakin vierailta saatuja perintöjä verotuksellisesti ja muutoin.

Uusioperheen aiemmasta liitosta syntyneet lapset eivät ole uuden vanhemman ottolapsia. He ovat edelleen omien vanhempiensa lapsia. Jopa silloin, kun toiselle on myönnetty yksinhuoltajuus ja toinen on vain elatusvelvollinen.

Vierailija
emp
Uusioperheen aiemmasta liitosta syntyneet lapset eivät ole uuden vanhemman ottolapsia. He ovat edelleen omien vanhempiensa lapsia. Jopa silloin, kun toiselle on myönnetty yksinhuoltajuus ja toinen on vain elatusvelvollinen.



Tarkoitatko, että esimerkkitapauksissa biologinen vanhemmuus olisi ratkaiseva?

Vierailija
Horizontal

Tarkoitatko, että esimerkkitapauksissa biologinen vanhemmuus olisi ratkaiseva?



Riippuu siitä, onko tehty adoptio vaiko ei. Adoptiolapsella kun ei ole oikeutta periä biologisia vanhempiaan. Mutta adoptiovanhempansa hän perii. Uusioperheissä kaiketi ei ole erityisen tavanomaista tehdä perheen sisäistä adoptiota, koska yleensä se biologinen vanhempi haluaa säilyttää suhteensa lapseensa tai vähintään hänet halutaan pitää elatusvelvollisena. Adoptiohan lakkauttaisi elatusvelvollisuudenkin. Toki adoptio olisi mahdollinen, jos sitä kaikki osapuolet haluaisivat. Mutta se ei todellakaan ole automaattinen tulos uusioperheen muodostuessa. Ottolapsi on eri asia kuin ns. lapsipuoli, jos halutaan puhua näillä vanhemmilla termeillä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat