Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Onko mitään tutkimuksia tai kirjoja tehty vaikkapa 1500-1800-luvun teolllisuudesta, esim suomessa. kaivoksia ainakin ollut onko muuta toimintaa.

Kommentit (13)

mluluke
Seuraa 
Viestejä2880
Liittynyt2.11.2012
tiäremiäs
Onko mitään tutkimuksia tai kirjoja tehty vaikkapa 1500-1800-luvun teolllisuudesta, esim suomessa. kaivoksia ainakin ollut onko muuta toimintaa.



Ainakin 1500 ja 1600 lukujen osalta saattaa ollaa hiljaisempaa kun teollisuus, sellaisena kuin se nykykäsityksen mukaan ymmärretään, sai alkunsa vasta 1700 luvulla.

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013

Tässä 1600 - 1700 -luvuilta:

http://cgi.jns.fi/koulu/kuma/kohteet/ut ... .html#alku

Utrankosket tunnettiin jo 1600-luvulla kruununkalastamona, joka oli kuuluisa arvokaloistaan siiasta ja lohesta. Sahatoimintaa Utraan houkuttivat jo 1780 alueen koskemattomat metsät ja kosket, jotka valjastettiin vesisahojen käyttövoimaksi. Kunnolla sahateollisuus pääsi Suomessa vauhtiin vasta seuraavalla vuosisadalla. Toiminta pysyi 1800-luvun alkuvuosikymmenet vaatimattomana, sillä hallitus suhtautui epäilevästi sahateollisuuteen. Tehokkaampia höyrysahoja ei saanut rakentaa. Metsien pelättiin vähenevän, niitä haluttiin mieluummin säästää rautateollisuuden polttoaineeksi. Tosin kaskeaminen ja tervanpoltto tuhosivat metsiä enemmän. Ajan merkantilistisen näkemyksen mukaan yksityisen liikemiehen etua pidettiin vastakkaisena valtion edulle. Valtion tuli valvoa yksityistä teollisuutta tiukasti. Sahateollisuutta vastustettiin myös koska sen katsottiin haittaavan kalastusta ja vesiliikennettä. Utran sahalle aiheutti lisävaikeuksia syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet.

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013

Penttilän saha:

Keski-Euroopassa oli 1800-luvulla metsät käytetty niin tehokkaasti, ettei siellä enää
ollut raaka-ainetta laajenevassa rakennustyössä tarvittaville puutuotteille esim.
ratapölkyille. Samaan aikaan höyrykoneita alettiin käyttää sekä laivojen, että
tehtaiden voimanlähteinä, joten laivat liikkuivat varmemmin ja tehtaiden tuotanto oli
tasaisempaa ympäri vuoden. Puuta siis tarvittiin yhä enemmän. Uudet kulkuvälineet,
höyrylaivat, mahdollistivat aluksi puiden ja myöhemmin puunjalostusteollisuuden
tuotteiden kuljettamisen aina Joensuusta asti.

Aluksi ongelmana oli se, ettei Joensuusta ollut kunnollista yhteyttä merelle. Tuo
ongelma poistui vuonna 1856, kun ensimmäinen Saimaan kanava rakennettiin. Nyt
Joensuustakin, kuten muistakin Saimaan alueen kaupungeista, saattoi tuoda ja viedä
tuotteita ulkomaille. Raaka-ainehan saatiin sahoille uittamalla pitkin Pielisjokea.
Joensuun alueen teollistumisen kannalta oli myös tärkeää se, että kaupunki sai tapulieli
kaukokauppaoikeudet vuonna 1860. Vähintään yhtä tärkeää oli sahauskiintiöiden
poistaminen 1861, tästä lähtien Suomessa sai sahata puuta ilman rajoituksia.

Aiemmin oli pelätty, että metsät loppuvat, jos niitä kaadetaan vapaasti. Viimeiset
kaupan ja teollisuuden rajoitukset poistettiin pikkuhiljaa ja elinkeinovapaus
toteutettiin 1879. Tästä alkoi Joensuun seudun vilkkaampi teollistuminen. Yhtenä
esimerkkinä siitä voidaan pitää 1871 perustettua Penttilän sahaa.

Sahan omistajat

Penttilän sahan perusti alun perin pietarsaarelainen kirvesmies Gustaf Cederberg.
Ensimmäisenä työnä Cederbergillä oli suolan mittaaminen Penttilän lastauspaikalla.
Siitä syystä Gustaf Cederbergiä kutsuttiin ”Suola-Kustiksi”. Cederberg toimi vähän
aikaa kauppiaana. Laivanvarustustyön hän aloitti yhdessä Petter Parviaisen kanssa.
Saman kumppanin kanssa Cederberg perusti vuonna 1871 sahan Penttilään.

Ensimmäinen saha paloi 31.1.1872, neljä kuukautta myöhemmin, kun se oli aloittanut
toimintansa. Uusi saha aloitti toimintansa seuraavana syksynä ja se toimi yli
kolmekymmentä vuotta. ”Suola-Kustin” pojanpoika, Väinö Cederberg, rakennutti
suursahan Penttilään vuonna 1918. Saha edusti silloista modernia teknologiaa, joten
Cederbergit lakkauttivat hallussaan olleet Karsikon ja Pekkalan sahat. Uudessa
sahassa oli 12 kehäsahaa ja sen viereen rakennettiin myös voimalaitos. Saha ei
koskaan toiminut täydellä teholla, vaan käytössä oli yleensä kuusi sahaa ja kolme
linjaa.

Vuonna 1920 tehdasyhtiön osakkeet myytiin Aktiebolag Kaukas Fabrikille, joka
puolestaan myi sahan Repola-yhtiöille. Seuraava omistaja oli Repola Wood Ltd
Osakeyhtiö (1924–1943). Jatkosodan aikana omistajaksi muuttui Repola-Viipuri
Osakeyhtiö, jonka nimi vaihtui osakekauppojen myötä vuonna 1952 Rauma-
Repolaksi. Viimeksi mainittu yhtiö lakkautti sahan toiminnan vuonna 1987.

Tuotanto

Kun saha perustettiin Penttilään, siellä toimi myös kaksikivinen mylly ja veistämö
lotjien rakentamista varten. Varsin pian toiminta keskittyi erilaisten puujalosteiden
tuottamiseen. Laudat ja lankut olivat perustuotantoa, joiden lisäksi tuotettiin kimpiä
ja haketta. Lautoja myös jälkikäsiteltiin eli niitä höylättiin ja kyllästettiin, osa
sahatavarasta meni myös huonekalutehtaalle.

Merkittävä osa Penttilän alueen tuotantoa oli vuonna 1943 perustettu talotehdas. Sen
huippukausi oli toisen maailmansodan jälkeen, jolloin talotehdas tuotti talopaketteja
sotakorvauksiksi Neuvostoliitolle. Talotehdas lopetti toimintansa 1956. Sen jälkeen
Penttilässä tuotettiin puusepän tuotteita ja ikkunoita aina vuoteen 1987 saakka

Sahalla oli alkuaikoina töissä alle sata henkeä. Repola-yhtiöiden aikana
työntekijöiden määrä nousi koko ajan, vuonna 1937 oli sahalla n. 500 työntekijää.
Runsaan kymmenen vuoden päästä (1950) työntekijöitä oli jo n. 700. Suurin osa
tehtaan työntekijöistä oli luonnollisesti miehiä, mutta jo vuonna 1888 tehtaaseen
otettiin ensimmäiset naiset, joiden palkka ei tietenkään ollut sama kuin miehillä.

http://www.uef.fi/documents/1347228/134 ... b3ce29673e

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013

Toin nuo Pohjois-Karjalassa olleet sahat esille näyttääkseni, kuinka alueen teollisuuden kehittymistä vaikeutettiin hallituksen taholta, - ja ruvettin kuljettamaan puut kauemmas perustettaville tehtaille..

Kanga
Seuraa 
Viestejä1327
Liittynyt26.4.2009

Tjaa, varhaisimpaan teollisuuteen kuuluivat tietty kruununpolttimot, potaskan valmistus, ruukit, sahat, asepajat. Kaivokset taisivat olla aika harvinaisia, kun raudantarvekin katettiin etupäässä järvi- ja suomalmilla.

Riso abundat in ore stultorum

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013

Tässä on tiäremiehelle tamperelainen tehdas 1800-luvulta:

Finlayson Oy on vuonna 1820 perustettu suomalainen tekstiilialan yritys, joka suunnittelee ja valmistaa sisustustekstiilejä sekä nukkumiseen liittyviä tuotteita Finlayson- ja Familon-tuotemerkin alla.

Ja kirjailija Väinö Linna on ollut töissä Finlaysonilla.

Vierailija

Pietarissa oli aikoinaan ennen vallankumousta suuri suomalaisen Parviaisen omistama konepaja. Parviainen pääsi pakoon ja muutti Suomen kautta Sveitsiin ilmeisesti aika varakkaana miehenä. Suomeen jäi 50 000 hehtaaria metsää, Parviainen oli Suomen suurin yksityinen maanomistaja. 70-80 -lukujen vaihteessa Parviaisen sveitsiläinen perillinen (myös nimeltään Parviainen, vaikkei suomea osannutkaan) myi metsät jollekin metsäyhtiölle.

Tästä oli siis silloin juttu Suomen kuvalehdessä ja tuo on se minkä muistan vuosikymmenten takaa. Olettaisin että olivat niitä Joensuun Parviaisia. Tietääkö joku enemmän tästä Parviaisen konepajasta ja Parviaisen suvusta?

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013
Rere2
Pietarissa oli aikoinaan ennen vallankumousta suuri suomalaisen Parviaisen omistama konepaja. Parviainen pääsi pakoon ja muutti Suomen kautta Sveitsiin ilmeisesti aika varakkaana miehenä. Suomeen jäi 50 000 hehtaaria metsää, Parviainen oli Suomen suurin yksityinen maanomistaja. 70-80 -lukujen vaihteessa Parviaisen sveitsiläinen perillinen (myös nimeltään Parviainen, vaikkei suomea osannutkaan) myi metsät jollekin metsäyhtiölle.

Tästä oli siis silloin juttu Suomen kuvalehdessä ja tuo on se minkä muistan vuosikymmenten takaa. Olettaisin että olivat niitä Joensuun Parviaisia. Tietääkö joku enemmän tästä Parviaisen konepajasta ja Parviaisen suvusta?




Mahtaako noissa kahdessa linkissä olla sama Parviainen tai onko jompikumi tarkoittamasii Parviainen?

http://www.kansallisbiografia.fi/talous ... t/?iid=622

Kauppaneuvos Simo Parviainen (1890–1954)

Oy S. Parviaisen toimitusjohtaja, Parvisfilmin johtaja

Simo Parviainen ansioitui Suomen maatalouden ja ulkomaankaupan alalla. Hänellä oli vuosikymmenten ajan oma agentuuriliike, joka edusti useita kansainvälisiä toiminimiä. Parviaisella oli liiketoimissaan kansainvälinen ote. Isänmaallisuus, oman maan etujen ajaminen ja Suomen elinkeinoelämän kohentaminen vaikeina toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina olivat hänelle tärkeitä. Parviainen vaikutti myös elokuvateollisuudessa, ja hänellä oli alalla oma yhtiö Parvisfilmi.

Simo Parviainen aloitti liikeuransa jo 12-vuotiaana puotipoikana kauppias P. Neiglickin palveluksessa synnyinkunnassaan Rääkkylässä. Sittemmin hän toimi apulaisena Helsingissä kaupan ja tukkukaupan alalla. Parviainen perusti oman siirtomaatavarainliikkeen Helsinkiin 1909. Liike myi hedelmiä, herkkutuotteita ja muuta siirtomaatavaraa. Hän myi liikkeensä 1914 ja perusti 1915 toisen osakkaan kanssa tukkuliikkeen Pietariin. Liike toimi vuoteen 1918. Seuraavan vuonna Parviainen siirsi liiketoimensa takaisin Helsinkiin, ja hänen agentuuriliikkeensä Oy S. Parviainen aloitti toimintansa.
- nips-
(lihavonti minun)

http://cgi.jns.fi/koulu/kuma/kohteet/utra_saha.html

Vaikka N.L. Arppe luopuikin sahoistaan, ei sahateollisuus silti loppunut Utrassa. Joensuulainen kauppias Antti Juhana Mustonen osti yhdessä kollegansa Simo Parviaisen kanssa Arppen sahan ja sai sen kannattamaan vuosisadan loppuun mennessä. Menestyksen mahdollisti kaksi tekijää: samana vuonna kun kauppiaat ostivat sahan (1856), valmistui Saimaan kanava. Kanavan myötä aukesi syrjäisen Itä-Suomen teollisuudelle väylä merelle ja maailmanmarkkinoille. Joensuun kaupunki sai neljä vuotta myöhemmin (1860) tapulioikeudet kasvaneen Venäjän kaupan ja Saimaan kanavan avaamisen takia. Nyt kaupungin kauppiailla oli lupa ulottaa kaupankäyntinsä ulkomaille asti.

(Lihavointi minun)

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä379
Liittynyt25.12.2012
tiäremiäs
Onko mitään tutkimuksia tai kirjoja tehty vaikkapa 1500-1800-luvun teolllisuudesta, esim suomessa. kaivoksia ainakin ollut onko muuta toimintaa.



Kannattaa aloittaa vaikka wikipedian luokasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ruukit. Tämä kuuluu luokkaan Suomen teollisuus historia, josta sitten löytyy enemmänkin artikkeleita. Wikipediassa vaaditaan nykyään kirjallisuus viitteet, joista sitten löytyy kirjatkin.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat