Seuraa 
Viestejä6888
Liittynyt8.11.2007

Ylen nettisivulla kerrotaan sähköbussista: http://yle.fi/uutiset/sahkobussikokeilu ... ta/6876775

Jossain toisessa jutussa kerrottiin, että se kulkee 110 kilometriä yhdellä latauksella. Kiinnostaisi tietää jotain siitä latauslaitteesta. Paljonko amppeereja tarvitaan lataamiseen ja miten paksut kaapelit?

Kommentit (10)

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Ertsu
Ylen nettisivulla kerrotaan sähköbussista: http://yle.fi/uutiset/sahkobussikokeilu ... ta/6876775

Jossain toisessa jutussa kerrottiin, että se kulkee 110 kilometriä yhdellä latauksella. Kiinnostaisi tietää jotain siitä latauslaitteesta. Paljonko amppeereja tarvitaan lataamiseen ja miten paksut kaapelit?


Yllättävän lyhyt kantama. Jos oletetaan ruuhkaliikenteen keskinopeudeksi 30 km/h, tuolla selvittäisi aamu- ja iltaruuhkan, jos keskipäivällä voisi tehdä ainakin osalatauksen. 10 km/h keskinopeudella selvittäisi jo koko päivän.

3 x 16 A sulakkeilla saadaan ulos n. 10 kW latausteho, 63 A sulakkeilla 40 kW. 60-100 A alkaa olla käytännön yläraja taipuisille kuparikaapeleille. Suurimmat pylväsasennetut jakelumuuntajat ovat 315 kVA luokkaa, joten tuolla lataisi kahdeksaa bussia 40 kW teholla.

EUn pienjännitedirektiivi LVD määrittelee vielä 1500 Vdc (esim. +/-750 V) pienjännitteeksi, jolloin 60 A virralla latausteho voisi olla 90 kW.

Toisaalta asiaa pitäisi miettiä laajemmalta pohjalta ja panostaa (sarja)hybriideihin, joloin kaupunkien keskustoissa voisi käyttää ajojohtoja (rollikka, trolley bus) ja lähiössä käydä akkujen ja/tai apumoottorin voimalla).

Tällaiset järjestelyt olisivat järkeviä Helsingissä, joka sijaitsee niemellä ja Tampereella, joka sijaitsee kapealla kannaksella.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6888
Liittynyt8.11.2007
pmk

3 x 16 A sulakkeilla saadaan ulos n. 10 kW latausteho, 63 A sulakkeilla 40 kW. 60-100 A alkaa olla käytännön yläraja taipuisille kuparikaapeleille. Suurimmat pylväsasennetut jakelumuuntajat ovat 315 kVA luokkaa, joten tuolla lataisi kahdeksaa bussia 40 kW teholla.

Edellyttäen, että latausjännite on 3*230 volttia. Jos bussin akun jännite on 48 volttia, tarvitaan 833 amppeerin virta, joka edellyttää jotain käsivarren paksuista kaapelia, mikäli halutaan ladata 40 kilowatin teholla. Siinä jutussa ei kerrottu akun (akkujen) jännitettä.

lokki
Seuraa 
Viestejä4969
Liittynyt3.1.2010

Mistä keksit tuon 48V. Tuota jännitettä käytetään yli 250W sähköavusteisissa polkupyörissä, ei ainoassakaan sähköautossa. Nykyisissä henklöautomallisissa sähköautoissa on latausjännite 300V luokkaa. En näe mitään syytä, etteikö se olisi bussissa 3 x 400V tai jopa enemmän.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

Sähkötrukeissa on 48 V aivan tavallinen käyttöjännite.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Ertsu
pmk

3 x 16 A sulakkeilla saadaan ulos n. 10 kW latausteho, 63 A sulakkeilla 40 kW. 60-100 A alkaa olla käytännön yläraja taipuisille kuparikaapeleille. Suurimmat pylväsasennetut jakelumuuntajat ovat 315 kVA luokkaa, joten tuolla lataisi kahdeksaa bussia 40 kW teholla.

Edellyttäen, että latausjännite on 3*230 volttia. Jos bussin akun jännite on 48 volttia, tarvitaan 833 amppeerin virta, joka edellyttää jotain käsivarren paksuista kaapelia, mikäli halutaan ladata 40 kilowatin teholla. Siinä jutussa ei kerrottu akun (akkujen) jännitettä.

Tampereen rollikoissa oli syöttöjännitteenä 600 Vdc, jota syötti yksi ainoa kuusipulssinen elohiopeatasasuuntaaja. Tuohon aikaan oli siis järkevä keskittää tasasuuntaajat kiinteälle asemalle.

Nykyisin vastaavat tasasuuntaajat kannattaa sijoittaa itse bussiin tai jopa vastaava vaihtosuuntaaja (DC/AC) itse bussiin. Kyse on nykyisin siitä, miten saada 1500 Vdc jännitteellä maksimi latausvirta.

Pienlaitteissa on tuo 48 V DC siksi että se on turvaraja lakisääteisesti eikä vaadi ammattipätevyyttä käsitellä ja asentaa. Mitään mieltä siinä ei muuten ole ainakaan suuremmissa tehoissa.

Tuntuu että joukkoliikenteessä olisi helpompaa, jos jollain pysäkillä bussi firman huoltomies tulisi vaihtamaan akut tuoreisiin, eikä itse bussia ladattaisi. Tai vaihtoehtoisesti bussi ajaisi varikolle, jossa laitetaan täydet akut ja matka jatkuu melkein lennosta. Akut latautuisivat sitten varikolla jossain latausparkissa.
Ei kannata seisottaa bussia montaa tuntia, jotta akut ovat täynnä.

Alussa tuntuu olevan kehitys vielä. Toi rollikka-yhdistelmä tuntuisi järkevältä. Välilatausta aina välillä jollain pääkadulla tai linja-autoasemalla. Toisaalta noi akut ei välttämättä tykkää jatkuvista lataussekvensseistä. Akkujen rinnalla voisi olla joku tehokondensaattoripaketti, jota voisi ladata tehokkaasti ajolangoista tai jarrutuksista. Konkkien avulla mentäisiin muutama kilsa ja sitten akut tulisivat käyttöön. Kilometrit saataisiin tuplattua helposti.

Kustannuksia olisi vaan vielä liikaa. Mikähän mahtaa olla akkutyyppinä noissa busseissa? Litiumiakuissa ei ainakaan tulisi paino vastaan. Eikä tilakaan, jos matalalattiaratkaisuista pikkasen tingittäisiin. Mimmonenhan lämmitin noissa sähköbusseissa on? Itse en ainakaan keksi mitään muuta kuin polttaa jotain. Siis webastotyyppinen.

Ehdotin jo aiemmin trollikkaa jossa pyskeillä otettaisiin jarrutusenergiaa ja kiihdytettäisiin sillä ja välit ajettaisiin akuilla tai dieselillä. Ajolankaa olisi pätkittäin ja joka pysäkilllä akku tai konkka.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat