Isänmaallinen metsäteollisuus?

Seuraa 
Viestejä7172
Liittynyt9.9.2005

[size=150:4r7kjymq]Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuullinen kujanjuoksu[/size:4r7kjymq]

Suomi on perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi. Suomalaiset, lähinnä paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa.

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi. Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle. Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä. Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa.

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua. Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet. Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä. Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.

Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta. Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä. Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi.

Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.

Suomi on hyvä maa ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa. Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille; he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa. Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työntuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset. Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija
Ilkka Luoma

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla.

Just joo. Uskon kunhan näen.

Sanomattakin selvää, että varsinkin selluntuotanto häipyy suomesta pois suhteellisenkin nopeasti. Alunperin oli lienee pakko, mutta nyt voi toisaalta pitää rikoksena, että pohjoisen metsät selluksi keitettiin. Sellu on bulkkitavaraa.

Kyllä se lakkoilu muistetaan pitkään. Onhan tietenkin saavutetuista eduista vaikea luopua, mutta nytpähän näkevät mihin johtaa.

Vierailija
Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi.

Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.

Patruuna on nykynimeltään tuo kuvaamasi uusi luokka. Ennen patruuna aikaa oli muunnimisiä aikoja ja uuden luokan ajankin jälkeen tulee uusia.. eli raha puhuu aina vaan ja loppuun asti.

Aikaa "kuluu", eikä mikään kuitenkaan muutu auringon alla, ellei aurinko sammu.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie uskon että vaikka talkoilla sellua kokattas , niin se homma suomesta loppuu. Suomalais rievut ei näe sitä tosiasiaa, että mettät on loppunhet.
Raaka-ainheitten kuskaaminen sademetsistä tänne pohjanperille on
kannattamatonta puuhaa. Tehtaitten osakkeita hankkineet haluavat
osakkeilleen parhaan mahdollisen tuoton.
Paskan vertaakhan amerikkalainen sijoittaja, ei välitä suomen yhteiskunnalle aiheutuvista vahingoista. Ihan yhtäpaljon sijoittajia kiinnostaa mikä on
omistamiensa tehtaitten työläisten elintaso.
Elikkä virheet jotka on joskus tehty, kostautuvat teollisuuven ulkoistamisena .
No tietenkin jos pystysimme osakeitten omistajille maksamaan rahana
kovemman tuoton kuin het saisivat muualta , silloin saisimme tehtaamme pitää. Mutta riittäisikö tuohon edes koko kansamme tuotto ?
Eppäilen. Ainoa mahdollisuutemme olisi ostaa, tehtaat takaisin suomalaiseen omistukseen. Silloin meillä olisi mahdollisuuksia jonkinmoisiin
" säätelyhommiin" teollisuutemme kannattavuutta ajatellen.
Nyt asioista päättävät muut, emme met eikä meidän palkkatasomme.
Kaukainen sijaintimme raaka-aineista tulee tulevaisuudessa sinetöimään sellutehtaittemme tulevaisuuven.
Metsäteollisuutemme tulisikin nyt keskittyä sahatavaran kasvatukseen .
Se on ainoa mahdollisuutemme pitää suomalainen metsäteollisuus , jotensaki kituen hengissä.

Vierailija
Aslak
Suomalais rievut ei näe sitä tosiasiaa, että mettät on loppunhet.



Eivät todellakaan ymmärrä sitä. Puutahan on, mutta tekeekö semmosilla risupensailla yhtään mitään, mitä Pohjois-Suomi on täynnänsä. Oksat on yhtäpaksut kuin runko. Pystyykö semmoisesta edes sellua tekemään? Lautaa tai muutakaan siitä ei ainakaan juuri saa.

Aslak

Metsäteollisuutemme tulisikin nyt keskittyä sahatavaran kasvatukseen .
Se on ainoa mahdollisuutemme pitää suomalainen metsäteollisuus , jotensaki kituen hengissä.

Mistä teet sahatavaraa, kun tukit alkaa olla vähenemään päin. Tuskin niistä kasvatuspuista ja risupensaista mitään hirttä saa. Niin, no voidaanhan aina hakata Karjalankin metsät nurin. Ottaa päähän ajatellakin minkalaisia metsiä oli pohjoisessa vielä 20 vuotta sitten. Nyt ole jäljellä juuri mitään ja viimeisiäkin viedään kokoajan.

Puutahan tosiaan suomessa on ja kovasti kasvaa, mutta tekeekö sillä mitään? Metsää ei jäljellä ole kuin muutamalla suojelualueella.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Peksu

Kyllä se lakkoilu muistetaan pitkään. Onhan tietenkin saavutetuista eduista vaikea luopua, mutta nytpähän näkevät mihin johtaa.




Kun nyt täällä käsitetellään samaa asiaa johon vapaassa sanassa jo kirjoitin, en viitsi samoja asioita uudelleen toistaa, floodaan koko viestin tänne. Kun ketju näkyy myös oikealla ja kuuluu asiaan.

Vedit tuon vuodentakaisen asian taas esille. Paperin lakko kesti pari päivää mutta työnanjat julistivat sitten työsulun. Parinpäivän työnseisaus oli sopimuksettomana aikana täysin laillinen, työsulkukin oli sitä mutta aiheutti pituutensa vuoksi suuret vahingot. Paperityöläiset hyväksyivät tupon mutta työnanjat vaativat sen lisäksi mm. seuraavia huononnuksia työläisen asemaan: Kahden päivän palkaton sairausloma-aika, vuosilomien pätkiminen, sijaisuuskorvauksesta, matka-ajan palkasta ja sairaan lapsen hoitoon liittyvästä karenssista sekä joulu- ja juhannusseisokkien poistot.

En sitten tutustunut miten paperityönantajat saivat vaatimuksiaan läpi työtaistelutoimenpiteillään. Sinusta tietenkin kaikki on oikein, mistä vaan saadaan työväestön oikeuksia poljettua. Paperityönantaja sanoi haastattelussa, väärin ymmärtämäsi työtaistelun vaikutuksia nykytilanteeseen. Kertoi ettei sillä ole vaikutusta, vaan ongelmana on ylikapasiteetti koko toimialalla.

Osakkeen eli pääoman omistajat hyötyivät rutkasti irtisanomisista, ilmeisesti sinäkin kuulut niihin. Kapitalismilaskento on kovin epäoikeudenmukaista koko henkilöstölle, siihen kuuluu muitakin kuin paperiliittolaisia. UPM:n 3600 ihmisen irtisanominen käänsi pörssikurssit jyrkkään nousuun UPM:lla on osakkeita 523 milj. kappaletta. Tomi Aurenmaa Ilta-Sanomissa oli laskenut että yhtiön arvo nousi Puoli miljardia. "Yhtiön palveluksesta irtisanottava voi laskea osallistuneensa talkoisiin yli 150 000 eurolla kukin."

UPM- Kymmenen liikevoitto viime vuodelta oli 278 milj. euroa. Osinkoja maksettaisiin kuitenkin 392 miljoonaa euroa. Jostakinhan on välirahat revittävä ja niinkuin tavallisesti asian hoitaa pitkällä tähtäimellä kansan karttuisa käsi. Kustannukset siirtyvät lopulta meidän harteillemme sosiaali, uudelleenkoulutus, eläke ym menoina. Yritykseltä olisi sekin hyvin lyhytnäköistä ajattelua, että edes koko liikevoitto jaettaisiin osinkoina. Kvartaalitalous on johtanut tähän. Yritetään repiä hetkellisiä voittoja, syödään makkrat ja voit leivän päältä pois, jäljelle jää kuiva käntty, jonka voikin viedä jo biojätteisiin. Siinä suomalaisen vihreän kullan teollisuuden tulevaisuus. Greenpeace on päässyt päämääräänsä.

Alunperin tämä oli Bushmanille, mutta käy myös Peksun ja muiden kommentoitavaksi.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Niinpä!

Olen lukenut monet viestit läpi joissa joko vuodatetaan katkeruutta Paperiliittoa ja sen solmimia hyvä sopimuksia kohtaan tai vedotaan/hyökätään päälle "markkinatalouden nimissä". Paperiliittoa tuskin voi syyttää siitä että heidän jäsenensä ovat saaneet neuvoteltua hyvät edut, periaatteessahan he vain noudattavat markkinatalouden henkeä! Se maksakoon, kenellä on varaa... Ja omat edut on turvattava!

Nykyisessä ilmapiirissä huolestuttaa eniten se että omanvoiton tavoittelu on, ei vain hyväksyttyä, vaan kunnioitettavaa! Solidaarisuus muita kohtaan on lähinnä heikkouden merkki. Kumminkin lauman muiden avustaminen on ollut se kantava voima millä ihmiskunta on edennyt näinkin pitkälle. Nyt arvaan että tähän puututaan sillä perusteella että "sosiaalipummit" vievät rahat ilman vastiketta...mutta: miksikä kutsutaan niitä suursijottajia jotka "nauttivat" pääomasijoituksisen tuotoista? Kenen rahoilla he menestyvät? Ovatko nämä ihmiset laittaneet kaikkensa likoon ja vaarantaneet hyvinvointinsa? Missä on heidän riskinsä kaiken menettämisestä? Miksi heidän täytyisi antaa olla kaikkien moraalisääntöjen yläpuolella? Nykyään osakepelurin sijoitus on lähes yhtä turvattu kuin 70-luvun obligaatio.

Perimmäinen kysymys: onko tämä se yhteiskunta jossa haluamme elää tai kasvattaa lapsemme? Ja ei tarvitse selittää että pieni Suomi ei voi mitään kehitykselle, jostain ääriliikkeen korjaamisen on alettava (itsekeskeisyys, omanvoitonpyynti jne.)... Olenkin odottanut että koska Välimeren alueen ja Ranskan kuumakallet saavat tarpeekseen ja näyttävät esimerkkiä!

Vierailija
Nyt arvaan että tähän puututaan sillä perusteella että "sosiaalipummit" vievät rahat ilman vastiketta...mutta: miksikä kutsutaan niitä suursijottajia jotka "nauttivat" pääomasijoituksisen tuotoista? Kenen rahoilla he menestyvät? Ovatko nämä ihmiset laittaneet kaikkensa likoon ja vaarantaneet hyvinvointinsa? Missä on heidän riskinsä kaiken menettämisestä? Miksi heidän täytyisi antaa olla kaikkien moraalisääntöjen yläpuolella? Nykyään osakepelurin sijoitus on lähes yhtä turvattu kuin 70-luvun obligaatio.

Suursijoittajat ovat tehneet loistavaa työtä, tähän asti. Nyt on vain haluttu taata oman yhtiön kilpailukyky ja siirretään toimintaa sinne missä sillä on entisen kokoisena, tai suurempana mahdollisuus menestyä. Kilpailu ei ole reilua kun paperirullan hintalappuun lyödään kuljetuksista ylimääräistä hintaa.
En voi moittiakkaan menestymään tottuneita ihmisiä.
Mielenkiinnolla seuraan miten Myllykoski Paper sijoittaa lisää suomalaiseen toimintaan, (osti osuuden Haminan tai Kotkan satamasta) kun samaan aikaan kun 30km päässä suljetaan "kannattamaton" toisen konsernin tehdas... Erilaista se oli tuon Voikkaan tehtaan edeltäjän lopettaminen: Verlan tehdas suljettiin sellaisella aikataululla että työntekijät yksinkertaisesti loppui. Uusia enää otettu tilalle, lopulta tehdas oli pakko sulkea, kun ei ollut enää työläisiä. Oli vain paikkakunnalla eläkeläisiä, heistäkin nuorin taisi olla jo yli 80v.

Vierailija

Kun yhtiö päättää mennä pörssiin, on sen jälkeen turha rutista isänmaallisuudesta.

Pörssiyhtiöiden osakkeiden kurssit ja hex-indeksien "huonot tuulet" ovat kuin oikuttelevia pikkulapsia, joita yhtiön tulee erilaisin toimenpitein tyynnytellä ja paapoa, etteivät nämä "pikkuhexit" vain hermostu ja lyö lapasia tiskiin.

Rahalla ei ole isänmaallisia tunteita, ei etenkään pörssirahalla.

Valitettavasti.

Tässä lyhyt oppimäärä pörssirealismista.

Ugh.

Vierailija

Lisään vielä tähän yhden näkemykseni:

Insinöörit on päästetty päättämään talousasioista. Dippi-inssi käy kurssin taloustietoa ja on nero siinä

He ajattelevat esimerkiksi logistista ketjua täysin,vain ja ainoastaan logistisista perusteista ja jos jostain voi nipistää 1% säästön tai toisaalta turhaan seisotun sekunnin, se tehdään. Tietenkin, koska se kannattaa. Ratakisko ei taivu.

Humaanius on poissa päätöksenteosta ja siitä kärsitään yksilötasolla.

Mielestäni se on yritysjohdon ongelma. Huono johtajuus johtaa huonoon oloon läpi koko henkilöstöketjun. Luottamus siihen, että ihmisistäkin välitetään, poistuu.

Toivon, että tällainen trendi muuttuu

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Leuka
Lisään vielä tähän yhden näkemykseni:

Insinöörit on päästetty päättämään talousasioista. Dippi-inssi käy kurssin taloustietoa ja on nero siinä

He ajattelevat esimerkiksi logistista ketjua täysin,vain ja ainoastaan logistisista perusteista ja jos jostain voi nipistää 1% säästön tai toisaalta turhaan seisotun sekunnin, se tehdään. Tietenkin, koska se kannattaa. Ratakisko ei taivu.

Humaanius on poissa päätöksenteosta ja siitä kärsitään yksilötasolla.

Mielestäni se on yritysjohdon ongelma. Huono johtajuus johtaa huonoon oloon läpi koko henkilöstöketjun. Luottamus siihen, että ihmisistäkin välitetään, poistuu.

Toivon, että tällainen trendi muuttuu

Eli haluaisit humanistit yritysten johtajiksi. Tyyliin: Kirjastonhoitaja neuvotteli suomelle suurimman leijupolttokattilatilauksen kautta aikojen. Enlanninopettaja saneerasi Stora Enson tuloskuntoon, irtisanomisilta vältyttiin. Suomen telakkateollisuus nousussa jälleen, historian humkand veti suuren risteilijäurakan Suomeen.

Ei ole näin, ei insinööreiltä humaanisuutta puutu, vaan kasvottomalta pääomalta, jonka renkejä kaikki ollaan. Insinöörien tehtävänä on pitää työn tuottavuus kansaivälisellä tasolla ja omalta osaltamme olemme tehtävän täyttäneet. UPM- Kymmenekin tuotti voittoa, niin kuin olen aikaisemassa jutussani ilmoittanut tosiasioita, satoja miljoonia euroja. Se ei vaan kapitalistiperkeleelle riitä. Jos vielä sais revittyä jostain lisää.

Erinomaisen lyhytnäköistä ajattelua: portin takana on tulijoita. Kyllä ne kiinalaiset toveritkin alkaa vaatimaan kunnon vastiketta työstään, kunhan tajuavat sen arvon. Ajan kysymys. Marxin ennustukset toteutuvat nyt myös entisissä kehitysmaissa.

Lierikki Riikonen

Vierailija
Se ei vaan kapitalistiperkeleelle riitä. Jos vielä sais revittyä jostain lisää.

Tämä oli viestini ydin.

Äläpä lierik nyt poimi viestistäni vain pahoja puolia, jonka varmasti fiksuna äijänä ymmärsit.

Vierailija
lierik
Leuka
Lisään vielä tähän yhden näkemykseni:

Insinöörit on päästetty päättämään talousasioista. Dippi-inssi käy kurssin taloustietoa ja on nero siinä

He ajattelevat esimerkiksi logistista ketjua täysin,vain ja ainoastaan logistisista perusteista ja jos jostain voi nipistää 1% säästön tai toisaalta turhaan seisotun sekunnin, se tehdään. Tietenkin, koska se kannattaa. Ratakisko ei taivu. :




Eli haluaisit humanistit yritysten johtajiksi. Tyyliin: Kirjastonhoitaja neuvotteli suomelle suurimman leijupolttokattilatilauksen kautta aikojen. Enlanninopettaja saneerasi Stora Enson tuloskuntoon, irtisanomisilta vältyttiin. Suomen telakkateollisuus nousussa jälleen, historian humkand veti suuren risteilijäurakan Suomeen.

Insinööri Lierikki ei sitten ole koskeen kuullut esim. economeista.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Hauki

Insinööri Lierikki ei sitten ole koskeen kuullut esim. economeista.

Onko ne niitä, jotka kirjoittelee papereita keskenään, sen jälkeen, kun asiat on saatu sovittua tilaajan todellisten edustajien kanssa? Molemmilla puolilla kyllä näitä esiintyy. Paperinpyörittäjiä.

Edit: Arvostan kyllä ekonomien ja merkonomien, merkanttien ja nuorien nättien tyttöjenkin töitä. Tähän sopii vitsi:

Insinööri nakkikioskilla ekonomille: "Ketsuppia ja sinappia kitoos."
Ekonomi huoltoasemalla insinöörille: "Tuulilasi puhtaaksi ja tankki täyteen."

Lierikki Riikonen

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat