Seuraa 
Viestejä495
Liittynyt15.10.2006

Vaimo kysyi: Suureneeko maapallo kun syksyllä kasvit kuolee, maatuu ja tulee lisää multaa.
Mitä vastaan?

Lue vähemmän-tiedät enemmän.

Kommentit (6)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Ei suurene. Maastahan ne lehdet on alunperinkin rakennettu, kyse on vain kierrätyksestä. Talven ajaksi puut minimoivat haihdutuspinta-alansa tiputtamalla lehdet maahan ja rakentavat ne sitten uudelleen seuraavana keväänä samoista raaka-aineista.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Ei suurene. Maastahan ne lehdet on alunperinkin rakennettu, kyse on vain kierrätyksestä. Talven ajaksi puut minimoivat haihdutuspinta-alansa tiputtamalla lehdet maahan ja rakentavat ne sitten uudelleen seuraavana keväänä samoista raaka-aineista.



Ei pelkästään maasta, vaan myös ilmasta - suuri osa lehdistähän on hiiltä, joka on peräisin ilman CO2:sta.

apoc
Seuraa 
Viestejä187
Liittynyt2.3.2009
maalaisukko
Vaimo kysyi: Suureneeko maapallo kun syksyllä kasvit kuolee, maatuu ja tulee lisää multaa.
Mitä vastaan?



Materiaa on vaikea luoda tyhjästä. Jostain se on kuitenkin peräisin.

Taitaa mennä kiertokulun piikkiin tuo, mutta tietysti jotain pientä eroa voi tulla, kun eliöt toimivat. Mutta toisaalta varmaan maahan sataa enemmän meteoriittejakin, kuin mitä vaikutusta eliöillä on.

Remonttimies
Seuraa 
Viestejä477
Liittynyt9.7.2008

Ilmakehästä "vuotaa" kaasua ulos koko ajan, toisaalta meteoriitit tuovat lisää tavaraa maanpinnalle. Ja vain tällä vaihdannalla on väliä maapallon kokoa tarkasteltaessa. Yeaah, ok, esimerkiksi uraania halkeaa koko ajan massiivisia määriä jota kautta materiaa muuttuu energiaksi. Eli maapallon saama ja lähettämä energia/materia ratkaisee sen kasvaako maapallo vai ei.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010
Remonttimies
Ilmakehästä "vuotaa" kaasua ulos koko ajan, toisaalta meteoriitit tuovat lisää tavaraa maanpinnalle. Ja vain tällä vaihdannalla on väliä maapallon kokoa tarkasteltaessa. Yeaah, ok, esimerkiksi uraania halkeaa koko ajan massiivisia määriä jota kautta materiaa muuttuu energiaksi. Eli maapallon saama ja lähettämä energia/materia ratkaisee sen kasvaako maapallo vai ei.
On mahdollista, että maapallo on saanut osan, ehkä jopa suurimman osan vedestään meteoriiteista. Ja saa sitä kaiken aikaa. Merien keskisyvyys on nyt noin 4 km. Jos esim. 2/3 vedestä olisi tullut meteoriiteista, niin meteoriittien mukana olisi 4,5 miljardissa vuodessa tullut noin 2,5 km vettä. eli noin 0,5 km/ miljardi vuosi. Tasaisella tahdilla laskettuna seuraavien 4,5 miljardin vuoden aikana maapallo paksuuntuisi 2,5 km. No alussa meteoriitteja on tullut enemmän, joten kasvu lienee vähäisempää. Maapallon fyysisiä dimensioita ajatellen tälläinen kasvu on vähäistä, mutta maisemaa pinnalta tarkasteltuna sillä on tietenkin suuri merkitys. No, onneksi Suomessa maanpinta nousee Pohjanlahdella noin 7-9 mm/v eli jo 300 000 vuodessa maanpinta on siellä noin 2,5 km korkeudessa. Ts. nenä pysyy pinnalla. Jaa, no sitä ei taas tiedä, millaisia geologisia mylleryksiä myöhemmin tapahtuu ja ehtiikö eroosio taas kuluttaa muodostuneet vuoret mataliksi?

Uraanin hajotessa maan sisäosissa muodostuu heliumia (8 moolia yhdestä moolista uraania). Helium ei pysy maapallolla vaan haihtuu avaruuteen, lisäten sen partikkelipitoisuutta. Myös maapallolla muodostuva vety haihtuu avaruuteen. Se keventää maapallon painoa. Tämä seikka todennäköisesti on vähäisempää kuin meteoriittien tuoman veden paino.

Mitä tulee kasvillisuuteen, niin sen kuluttama hiilidioksidi ja vesi eivät poistu maapallolta minnekään. Muuttavat vain olomuotoaan. Kyseessä on ns. suljettu kierto. Meillä on sadanta suurempi kuin haihtuminen. Se merkitsee sitä, että humuksen muodostuminen on varsin merkittävä tapahtuma. Mannerjäätikkö aikanaan höyläsi maanpinnan kivikoksi ja moreeniksi. Periaatteessa jopa kaikki orgaaninen aines täällä on muodostunut sen jälkeen kuolleista kasveista. Hyvillä kasvupaikoilla humusta on enemmän ja huonoilla kasvupaikoilla vähemmän. Näiltä osin maanpinta on Suomessa kasvanut korkeutta.

Kyseessä on kuitenkin enemmän tai vähemmän paikallinen tapahtuma. Lähi-Idässä (esim. Israel ja Jordanian länsiosat) sadanta on suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessa, mutta siellä haihdunta on merkittävästi sadantaa suurempaa. Humuskerros ei kasva itsestään, viljelykin vaatii keinokastelua. Sademetsissä taas kaikki syödään niin nopeasti, että humusta ei yleensä ehdi kerrostua. Toki paikka paikoin humusta pääsee muodostumaan ja turvettakin on sitten ao. kohdissa paksusti. Ne ovat kuitenkin poikkeuksellisia paikkoja. Runsas sade huuhtelee ravinteetkin niin nopeasti, että kasvien pitää siepata ne melkein "lennosta". Autiomaiden, esim. Saharan suhteen voidaan todeta, että siellä maanpinta laskee niiltä osin, kun tuulet kuljettavat hiekkpölyä Välimereen, Atlantille ja Punaiselle merelle.

Kasvillisuus voimistaa eroosiota, koska kuolleesta orgaanisesta aineksesta vapautuvat karboksyylihapot nostavat sadeveden pH:ta maassa ratkaisevasti. Kivenlohkareetkin syöpyvät vähäisemmäksi pitkässä juoksussa. Maapallon fyysisiin dimensioihin kokonaisuutena kasvillisuuden aiheuttamilla muutoksilla ei ole kasvattavaa, mutta kylläkin tasoittavaa merkitystä. Jos taas arvostelee asiaa maisemalliseti, niin vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kuka sitten arvostaa mitäkin maisemaa, joillekin auringon paahteessa hehkuva autiomaa tai sateen piiskaama sademetsä voivat olla parempia näkymiä kuin raikkaassa pakkasessa paukkuva suomalainen metsämaisema...

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat