Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terveystarkastuksen kolesterolimittausta varten piti olla 10 tuntia syömättä ja juomatta. Laboratoriotädin mukaan arvot ovat koholla ilman paastoa, ja kahvi ampuu arvot taivaisiin.

Tästä tuli sitten mieleen, että eihän tuo mitenkään anna todellista kuvaa kolesterolitasoista, koska harvempi on normaalissa elämässä kymmentä tuntia syömättä ja juomatta. Kuvaavampi mittaustuloshan saataisiin 2-3 tunnin sisällä ruokailusta.

Loogisesti ajateltuna, kuopiolaisittain pullanmussutuksella saatu 10 tunnin arvo olisi täysin eri asia vaikka pätkäpaastolla tai soturidieetillä saatuun verrattuna.

Pikaisen vilkaisun perusteella eri ruokavalioihin ja niistä tehtyjen tutkimusten tulokset näyttäisivät tukevan ideaa, sillä SV-tautitapahtumia/riskimarkkereita vaikuttaa esiintyvän sitä vähemmän mitä pidemmäksi ruokailuväli kasvaa ja/tai kaloreiden saanti pienenee.

Kuinka suuri vaikutus ruokailulla muuten on kolesteroliarvoihin ja kuinka pitkään pysyvät koholla ruokailun jälkeen?

Kommentit (7)

Kolesteroli ei vaihtele kovin paljon. Triglyseridit vaihtelee. Tavallisessa mittauksessa triglyseridejä käytetään LDL-arvon arvioinnissa, joten siinä mielessä se vaikuttaa lasketun LDL-arvon tarkkuuteen. Näin ei tietenkään ole suorassa LDL-mittauksessa, mutta tuo laskennallinen tapa on yleisin tapa määrittää LDL-kolesteroli.

lipid
Kolesteroli ei vaihtele kovin paljon. Triglyseridit vaihtelee. Tavallisessa mittauksessa triglyseridejä käytetään LDL-arvon arvioinnissa, joten siinä mielessä se voi varmaan vaikuttaa lasketun LDL-arvon tarkkuuteen. Näin ei tietenkään ole suorassa LDL-mittauksessa, mutta tuo laskennallinen tapa on yleisin tapa määrittää LDL-kolesteroli.



Yleisin kun on halvin.
Triglyserideihinhän se tosiaan vaikuttaa ihan suoraan.

Onko tuosta ruokailun suorasta vaikutuksesta kolesterolitasoon mitään tutkimuksia tiedossa tai edes tehty? Kahvi ilmeisesti diureettisena (kuten kai kaikki muukin insuliinia ilman vastaavaa glukoosimäärää nostava) nostaa kolesteroliarvoa jo nestettä poistavan vaikutuksensa vuoksi.

Pannukahvi nostaa kolesterolia. Suodatinkahvin vaikutus on paljon miedompi.

En sitten tiedä, kuinka nopea tuo vaikutus on.

Kyllä tuo tiedetään, että kolesterolitasot ei heilu ruokailujen mukaan triglyseridien tavoin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42492
Liittynyt6.12.2009
Vuosikymmenten ajan kolesteroli ja erityisesti LDL-kolesteroli on ollut sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnin kulmakivi. Juuri kun olemme oppineet, että LDL-kolesteroli on paha kolesteroli ja HDL-kolesteroli on hyvä kolesteroli, pitääkin tietää vielä lisää. Erityisesti ylipainoisilla, diabeetikoilla ja kolesterolia alentavan lääkehoidon yhteydessä apoliporoteiinien lukumäärä ja suhde toisiinsa määrittää sydän- ja verisuonitautiriskiä ja lääkehoidon onnistumista.

Verenkierrossa kolesteroli ja muut rasvat kuljetetaan lipoproteiinipartikkeleissa, joita ovat muun muassa HDL- ja LDL-partikkelit. LDL-partikkeleiden tärkein proteiiniosa on apolipoproteiini B ja HDL-partikkeleiden tärkein proteiini on puolestaan apolipoproteiini A1. Yleensä laboratoriossa mitataan näiden lipoproteiinipartikkeleiden kuljettamaa kolesterolipitoisuutta, mutta myös partikkelien lukumäärällä on merkitystä. Mittaamalla apolipoproteiinien A1 ja B pitoisuus saadaan arvio verenkierrossa olevien partikkelien lukumäärästä.

Ylipainon, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen yleistyminen on tuonut mukanaan uusia riskiryhmiä, joissa perinteiset kolesteroliarvot voivat olla normaaleja tai vain lievästi koholla. Näissä tilanteissa olisikin tärkeämpää tietää kolesterolia kuljettavien partikkeleiden — hyvien ja pahojen – lukumäärä ja suhde toisiinsa. Mitä enemmän verenkierrossa on apoB:tä sisältäviä partikkeleita, sitä haitallisempi on vaikutus terveydelle. Toisaalta apoA1:n riittävä määrä vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Kliinisen kemian tieteellisessä lehdessä julkaistussa artikkelissa on määritetty suomalaiseen väestöaineistoon (FINRISKI 2007) perustuvat apoA1:n ja apoB:n viitearvot. Samasta aineistosta on määritetty myös LDL-kolesteroliin suhteutetut apoB:n hoitotavoitteet eri riskiryhmille. ApoA1:n ja apoB:n määrittäminen erityisesti ylipainoisilla, diabeetikoilla ja kolesterolia alentavan lääkehoidon yhteydessä näyttäisi tuovan lisätietoa mahdollisesta sydän- ja verisuonitautiriskistä ja lääkehoidon onnistumisesta.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=25161

Apolipoprotein A-I, apolipoprotein B, and apolipoprotein B/apolipoprotein A-I ratio: reference intervals compared with values in different pathophysiological conditions from the FINRISK 2007 study.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21419755

ApoB ja LDL-P -mittaukset voi tuoda lisätietoa etenkin lihaville ja metabolisesta oireyhtymästä kärsiville korkeamman riskin henkilöille.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat