Seuraa 
Viestejä3521

Talvisodasta on olemassa sen ajan vallanpitäjien muistiinpanoja ja tulkintoja. Toisaalta on historiantutkijoiden tulkintoja. Molempien tulkinnoissa on eroja ja ristiriitoja. Vallanpitäjät perustelevat aina tekojaan, ettei ollut muuta mahdollisuutta, toimittiin parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka syttyi sota. Hyvä historiankirjoitus tekee päätelmiä lähteiden pohjalta ja pohtii mitkä tosiasiat olivat päätösten ja niitä seuraavien tapahtumien takana.

Vallanpitäjien mukaan Neuvostoliitto halusi miehittää Suomen, mutta ei sitten kuitenkaan miehittänyt.
Joidenkin historiantutkijoiden mukaan sota syttyi vahingossa, kun kumpikaan ei luottanut toiseensa. Suomen vallanpitäjät eivät uskoneet sotaan eikä NL antanut uhkavaatimusta alueluovutuksista. Alueluovutukset voidaan katsoa välttämättömiksi Leningradin puolustukselle ainakin NL:n näkökulmasta. Sodan alkuna voidaan pitää myös O.V.Kuusisen mukana toimivien suomalaisten kommunistien kuvitelmia syntyvästä toisesta sisällissodasta kommunistisen Suomen luomiseksi, mitkä johtivat Stalinin kuvitelmiin helposta ja nopeasta lopputuloksesta.

Vallanpitäjät väittävät, että Suomen puolustus oli luhistumassa Summan murruttua. Oli kaksi mahdollisuutta, pyytää apua tyrkyttävät länsimaat apuun tai tehdä rauha NL:n vaatimin ehdoin. Joukkojahan peräännytettiin jopa sata kilometriä rauhan sopimuksen mukaan. Tämä on täysin poikkeuksellista, koska yleensä hyökkääjä joutuu tyytymään valloittamaansa alueeseen. Selviä todisteita on, että H.Göringiltä saadun viestin välitti Kivimäki Rytille ja Tannerille, että tehkää rauha millä ehdoilla hyvänsä ja säilyttäkää armeijan iskukyky, saatte kaiken myöhemmin korkoineen takaisin. Tämän mukaan meneteltiin. Suomalaiset tekivätkin rauhan "millä ehdoilla hyvänsä", vaikka armeija oli vielä taistelukykyinen ja kelirikkokausi oli alkamassa eikä puolustusinto ollut vielä luhistunut. Siksi eduskunnalle olikin levitettävä tietoa, että puolustus ei enää kestä.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Sivut

Kommentit (82)

L
Seuraa 
Viestejä7979

T-Bolt

Kirjoitit:

”Kirjan mukaan puolustus oli luhistumassa ja rauha tehtiin 11. hetkellä.”

Juuri näin. 13.3. Puna-Armeija oli saanut tukevan sillanpään haltuunsa Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmessa ja Vipurinlahden länsipuolella. Miehet olivat niin väsyneitä kuin vain voi olla ja koko kenttätykistöllämme oli muistaakseni noin 2000 ammusta jäljellä. Rintaman täydellinen luhistuminen oli tuntien tai korkeintaan päivien päässä.

Onneksi Stalin halusi kuitenkin lopettaa sodan. Yksi syy oli varmastikin se, että Stalin ei halunut konfliktia Ranskan ja Iso-Britannian kanssa. Toinen Stalinin rauhanhalukkuuteen melko todennäköisesti vaikuttanut syy, oli pelko USA:n kauppapakotteista (NL oli riippuvainen tuonnista USA:sta monien strategisten raaka-aineiden ja esimerkiksi korkeaoktaanisen lentopetroolin osalta).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
T-Bolt
Lue esim. tämä:

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID= ... recID=1031

Kirjan mukaan puolustus oli luhistumassa ja rauha tehtiin 11. hetkellä.


Tiedän tapahtumista seuraavaa. Rintama murtui Summassa 11.2.1940 tykistön ammusten ja panssarintorjunnan puutteessa. Tämä sai alkuun pyrkimykset sodan lopettamiseen tai avun hankkimiseen. Göringin viesti tuli 22.2 (vrt.ed. viestini). Tämä aiheutti hallituksessa kiivaat keskustelut länsiavusta tai rauhasta kovin ehdoin. Mannerheim 29.2 painosti ensimmäisen kerran rintamakomentajia taipumaan vaatimaan välitöntä rauhaa. 8.3 Mannerheim kuitenkin esitti hallitukselle länsiavun pyytämistä. 9.3 Mannerheim muutti hallituksen painostuksesta mielipidettä ja kehotti uudelleen rintamakomentajia toteamaan taistelujen jatkamisen mahdottomaksi. Hallitus oli päättänyt rauhaan pyrkimisestä ja Eduskunnan hyväksymiselle oli saatava rauha kovien ehtojen tähden näyttämään pakolliselta. Samassa yhteydessä painotettiin, ettei länsimaiden apu ehdi tarpeeksi ajoissa eikä Ruotsi salli läpikulkua. Apua olisi voitu pyytää heti Summan murruttua tai jo vähän aikaisemminkin. Kansainvälisten sopimusten tähden Ruotsin olisi ollut suostuttava läpikulkuun.

Ei ollut kysymys pelkästään sotimisesta vaan myös politiikasta. Tilanne oli siis tosiasioitten mukaan aivan toinen kuin Lasse Laaksonen väitöskirjassaan tulkitsee. Rintamakomentajista aluksi vain yksi oli epävarma puolustustaisteluiden jatkamismahdollisuuksissa.

Tieteellisiinkin tutkimuksiin tulee aina suhtautua epäillen, varsinkin historiassa. Panemalla tapahtumia aika järjestykseen voi itsekin päätellä, mikä on totta ja mikä on patrioottista tai muuta propagandaa. Hyväuskoiset luottavat lukemaansa, eivätkä ajattele omintakeisesti ja näe ristiriitaisuuksia, kun vallanpitäjät tulkitsivat tekojaan tapahtuman jälkeen omien etujensa mukaan. Tähän lankaan kompastuu myös sotahistorioitsija Lasse Lehtinen.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

L
Seuraa 
Viestejä7979

myooppi

Kirjoitit:

”Tiedän tapahtumista seuraavaa…”

Sinä et ilmiselvästi tiedä yhtikäs mitään tästäkään asiasta. Luulet ja uskot ihan helvetisti, eikä mikään näyttö saa sinua muuttamaan mieltäsi.

Jos alkaa näyttää siltä, että joku ottaa jorinasi tosissasi, tulen aika ajoin puuttumaan sekoiluusi. Muuten, hyvästi.

Mr. Smith
Seuraa 
Viestejä1316

Otetaan vaikka Karhumäki.
SuomiSoturit pistivät ryssän kuseen.
Korkea paikka jonka Suomalaiset ottivat.
Ei venäläiset sitä pystyneet estämään.
Sitten hyökkäys pysäytettiin.
Ylipäällikön käskystä.
Isäukkoni oli KARHUMÄESSÄ.
Puhdasta niittämistä, krh toimi ja kiväärimiehet tiesivät,mitä tehdään.
Isäukolla oli Suomi Konepistooli.
Siinä, ja sillä asenteella, pudotetaan joka ainoa ryssä.

Mr. Smith
Seuraa 
Viestejä1316

Talvisotaan johti vain ja ainoastaan venäläisten miehityshalu.
He hyökkäsivät.
Jatkosodassa oli toinen tilanne. Suomi mobilisoi suurimman armeijan suhteessa minkään maan väestöön.
40050 tuhatta miestä. Ja hyvin aseistautuneet tällä kertaa. Laatokan pohjoispuolelle muodostettiin todella iskukykyinen armeija.
Ja se iskikin.. Kenraali Heinrichs komensi tätä.

Täällä on keskusteltu aiemminkin kirjasta Erkki Hautamäki: Suomi myrskyn silmässä osa I.

Monet epäilemättä pitävät siinä esitettyjä asioita epäluotettavina, koska esim. Mannerheimin muistelmissa ei samoista asioista puhuta. Hautamäki esittääkin, että Mannerheimia varoitettiin kertomasta totuutta.

Ei liene epäselvää siitä, että Suomenkin osalta historia on voittajien kirjoittamaa. Suomi ei ollut voittaja.

Virallisesti Rudolf Hess hirttäytyi 93-vuotiaana vuonna 1987. Tapaukseen liittyy kuitenkin monta epäselvää asiaa eikä olisi mikään ihme, vaikka hänen kuolemaansa olisi eri tavoin joudutettu, sillä hän oli kaiketi pääsemässä pian vapaaksi. Hänen tiedoillaan ja niiden julkistamisella olisi todennäköisesti ollut ikäviä seurauksia voittajien historiakirjoituksen vakuuttavuudelle.

Siis lyhyesti, jos muistan mitä kaikkea Hautamäki kirjoittelee, Churchill ja Stalin olivat molemmat Saksan kimpussa, ja haluttiin viimeistellä se mikä jäi Ensimmäisen Maailmansodan jäljiltä tekemättä, eli Saksan tuhoaminen. Se onnistuisi ympäröimällä Saksa sotavoimilla joka suunnalta, myös pohjoisen suunnalta Skandinaviasta, ja siinä yhteydessä Suomi ei olisi saanut jäädä liittoutuneiden yhteistoimintaa estäväksi alueeksi, joten Stalinin suunniteltiin miehittävän Suomi. Skandinavia piti muutenkin miehittää tai muuten eliminoida Saksan rautavaranto Ruotsissa. Venäjän armeija ei kuitenkaan ollut valmis ja Stalin halusi välttää Hitlerin kohtaamista liian aikaisin. Samalla Stalin kuitenkin suunnitteli Euroopankin laajempaa valtaamista, mikä ei kaiketi olisi ollut mikään ihme, jotta voisi sitten kävellä Euroopan yli väsyneiden länsijoukkojen kykenemättä vastustamaan.

Hitler ja Stalin sopivat Puolan jakamisesta ja yhtäaikaisesta hyökkäyksestä Puolaan. Stalin kuitenkin viivästytti omaa osuuttaan ja käveli Puolaan rauhassa vähän myöhemmin. Saksa oli siis yksin aloittanut sodan miehittämällä Puolan ja Saksaa voitiin näin pitää yksin syyllisenä sotaan. Stalinin Puola-retkestä ei välitetty, koska Venäjä oli voittajien puolella.

Tärkeä ja ehkä luotettavasti varmistamaton tieto on, että saksalaiset olisivat onnistuneet pakottamaan alas lentokoneen, joka oli matkalla Englannista Venäjälle. Kone olisi tutkittu ja löydetty raskauttavia papereita sopimuksesta esim. Skandinavian ja Suomen osalta. Paperit jäljennettiin ja kone päästettiin miehistöineen jatkamaan matkaa. Luultavaa on, ettei moinen 'viivästys' välttämättä anna aihetta miehistölle kertoa mitä oikeasti oli tapahtunut, seurauksena olisi varmasti ollutkin nappi otsaan, sen mukaan mitä on tarinoita lukenut.

Hitler siis tiesi mitä liittoutuneet ajoivat takaa, miehitti Norjan ennen kuin liittoutuneet ehtivät sinne ja painosti Stalinia olemaan miehittämättä Suomea uhkaamalla siirtävänsä joukkoja Suomeen ja auttamalla Suomea puolustautumisessa. Esitetty on myös, että Hitler neuvoi Suomea antautumaan ja lopulta välitti tärkeimmät tiedot kaapatuista papereista Mannerheimin tietoon.

Liittoutuneethan eivät olisi kaiketi halunneet Suomen antautuvan vaan jatkavan taistelua, lupauksin, että apua on tulossa, vaikka monen siihen asti annetun lupauksen perusteella mitään apua ei ollut odotettavissa. Lupauksia voi siis pitää tyhjinä ja niillä oletettavasti pedattiin tilannetta, jossa Stalin pääsisi miehittämään Suomen ja Skandinavian Saksan vastaan suunnattu pohjoinen hyökkäysrintama saataisiin muodostettua.

Luultavasti unohdan jotain oleellista, mutta tuossa lyhyesti periaatteessa se, mistä Hautamäki kirjoittaa , eikä ihan ilman lähteitä. Kiinnostuneiden kannattaa varmaankin tutustua itse, jottei mitään tärkeää jää käsittelemättä.

Churchillin osuudesta voi hyvällä syyllä olla montaa mieltä, sillä Churchill oli osan aikaa kabinettiministeri eli laivastoministeri silloin kun hänen väitetään Stalinin kanssa asioista sopineen. Laivastoministerillä on tai oli silloin Englannissa ilmeisen paljon valtaa ja ilmeisesti, vaikkei Churchill koko aikaa ministeri ollutkaan, hänellä vaikuttaa olleen ainakin pääsy silloisiin valtiollisiin asiakirjoihin. Kerrotaan myös, että Stalin ja Churchill olisivat jossain välissä yhdessä juhlineet, myös ryyppäämällä, joten ainakaan mitään erityisiä antipatioita herrain kesken ei ollut, ehkä jopa selviä yhteisiä tavoitteita. Jos kohta englantilainen käytöskohteliaisuus kai myös edellyttää kykyä juhlia vähemmän suosittujenkin henkilöiden seurassa, tarvittaessa. Vaan taitaa olla myös mahdollista kohteliaasti 'nolata' toinen, tarvittaessa.

Niin tai näin, voittajien kirjoittamassa historiassa jää oletettavasti paljon tärkeitä pieniä yksityiskohtia kertomatta. Ja jos, kuten myös voi hyvällä syyllä olettaa, jotain riittävän likaista voisi olla paljastumassa, ei liene ollenkaan mahdotonta eliminoida salaisuuksien esilletulo.

Kirjassa Churchill ja Suomi kerrotaan muuten maidemme välisistä suhteista ja varsinaisesti kirjan kertoma ei vesitä Hautamäen tarinaa. Ehkä se jopa tukee. Englantihan julisti Suomelle sodan, mutta missä vaiheessa ja miksi? Siksikö, että suomalaiset yllättävän eli liian hyvin onnistuivat puolustautumaan Venäjää vastaan?

Puola oli pelinappula, niin oli Suomikin, eikä pelkästään Hitlerin ja Stalinin sopimuksella.

Mr. Smith
Talvisotaan johti vain ja ainoastaan venäläisten miehityshalu.

Venäjä hyökkäsi Puolaankin, mutta vasta Saksan jälkeen. Ja vasta sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Suomeen, kun sodalla oli jo syyllinen ja jos Stalinilla olisi ollut pelkoa tulla tuomituksi hyökkäämisestä piskuiseen Suomeen - kun Baltiankaan valloittamiset eivät aiheuttaneet lännessä oikein mitään reaktioita - ei välttämättä olisi hyökännyt. Voi siis hyvällä syyllä olettaa, että Stalin tiesi selviävänsä hyökkäyksestä Suomeen kuin koira veräjästä.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
L
myooppi

Kirjoitit:

”Tiedän tapahtumista seuraavaa…”

Sinä et ilmiselvästi tiedä yhtikäs mitään tästäkään asiasta. Luulet ja uskot ihan helvetisti, eikä mikään näyttö saa sinua muuttamaan mieltäsi.

Jos alkaa näyttää siltä, että joku ottaa jorinasi tosissasi, tulen aika ajoin puuttumaan sekoiluusi. Muuten, hyvästi.


Sinulla ei näytä olevan muuta näyttöä kuin vinoilu. Siihen väärässä oleva yleensä turvautuukin.
Jatketaan siis hieman.
Rauhasta keskusteltiin Suomen sotakapinetissa jo tammikuusta 1940 alkaen. Missään vaiheessa tilanne rintamilla ei ollut katastrofaalinen muuta kuin puheissa. Rauha tehtiin uskossa, että Saksa voittaa sodan ja sanelee rajat. Länsivaltojen apu katsottiin huonommaksi vaihtoehdoksi.

Eversti Paasonen toi liittoutuneiden täsmennetyn tarjouksen, apujoukkoja lähtee 15.3 1500 miestä ja seuraavassa portaassa 42000 miestä. Tarpeen mukaan lähetetään lisäjoukkoja. Mannerheim voi käyttää joukkoja haluamallaan tavalla. Liittoutuneet vakuuttivat, että läpikulku järjestyy Norjan ja Ruotsin kautta. 100 pommikonetta lähtee heti avunpyynnön saavuttua. 8.3 Mannerheim kirjoitti Tannerille, että apu on hankittava niin kauan kuin vihollisuudet jatkuvat. Avun pyyntö on lähetettävä heti.

Sotakapinetin jäsenille pidettiin päämajassa tilannekatsaus. Kenraalikunta piti sodan jatkamista edelleen mahdollisena. Mannerheimin henkilökohtaisen puhuttelun jälkeen päämaja omaksui ulospäin yhtenäisen kannan, jonka laati kenraali Heinrichs 9.3 rauhanvaltuuskunnalle. Tässä todettiin, että tilanne oli käynyt kriittiseksi, joukot olivat väsyneitä, vallitsi materiaalipula ja Viipurinlahden ylitse tehty hyökkäys oli vaarallinen. (Jäät olivat sulamassa, jäiden yli tulleet venäläiset olivat tuhoon tuomittuja. Mannerheimille lienee kerrottu Göringin viesti, joka muutti ajatukset.) Kenraali Airon mielestä sotaa olisi voitu jatkaa edelleen.

Jotenkin oli saatava kansanedustajat hyväksymään katkera rauha. Hallituksen kokouksessa 9.3 Söderhjelm valitteli, että rauhan voisi hyväksyä, jos se on väliaikainen. Tähän Tanner: "Ajatus on sellainen, mutta sitä ei saa esittää. Luulen, että jos jokainen ajattelee, että jos tulee otollinen hetki, valloitetaan menetetty alue takaisin."

Julkiset asiakirjat siten paljastavat, että armeija oli vielä toimintakykyinen, apua oli saatavana liittoutuneilta, mutta oli myös mahdollisuus rauhaan ja uuteen sotaan sekä saada Saksan avulla alueet takasin korkoineen. Valinta tehtiin tiukasta tilanteesta riippumatta harkiten eikä pakosta. Mutta kun Saksa ei voittanutkaan, valinta meni pahasti pieleen. Eivätkä intomieliset patriootit tehtyä virhettä vieläkään tunnusta. Avunpyyntö muuten olisi johtanut aivan toisenlaiseen sotaan Euroopassa.

Tällaiset lauseet herättävät epäilys satuilusta. Mutta sadut herättävät yleistä mielenkiintoa enemmän kuin lähteisiin perustuva tieto.

Hautamäki esittääkin, että Mannerheimia varoitettiin kertomasta totuutta.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

L
Seuraa 
Viestejä7979

Mr. Smith

Kirjoitit:

”Rintamat eivät muruneet missään!
Eivät Summasakaan.”

Juuri Summassahan Mannerheim –linja murtui. Ryssähän sai Lähteen –lohkolla täydellisen läpimurron aikaiseksi kahdessa päivässä, täsmälleen suunnitelman mukaan (Manninen: Näin Suomi valloitetaan, sivua en kykene nyt tarjoamaan), uuden offensiivin alettua Helmikuun puolivälissä.

Helmikuussa päivä alkoi olla pidempi ja Puna-Armeija oli saanut homman paremmin hanskaan muutenkin; etenkin eri aselajien yhteistoiminta parani merkittävästi. Summan murruttua käytännöllisesti katsoen kaikki tilanteesta perillä olevat upseerit ymmärsivät, että peli oli pelattu. Poliittisen johdon saaminen tajuamaan tilanne oli sitten vaikeampaa. Kun rauhasta eduskunnassa äänestettiin, kolme täyskahjoa äänesti vastaan (mm. Kekkonen) ja muutama kymmenen muuta kahjoa pidätttäytyi äänestyksestä.

L
Seuraa 
Viestejä7979

Horizontal

Kirjoitit:

”Virallisesti Rudolf Hess hirttäytyi 93-vuotiaana vuonna 1987. Tapaukseen liittyy kuitenkin monta epäselvää asiaa eikä olisi mikään ihme, vaikka hänen kuolemaansa olisi eri tavoin joudutettu, sillä hän oli kaiketi pääsemässä pian vapaaksi. Hänen tiedoillaan ja niiden julkistamisella olisi todennäköisesti ollut ikäviä seurauksia voittajien historiakirjoituksen vakuuttavuudelle.”

Hessin itsemurhassa ei ole mitään epäselvää. Erilaisia kahjoja salaliittoteorioita kuitenkin riittää.

Vallan koomisia ovat ne, joissa syytetään brittejä. Britithän, USA:n ja Ranskan ohella, olisivat halunneet armahtaa koko miehen vanhoilla päivillään; vain NL vastusti armahdusta.

Naurettavia ovat myös ne, joissa motiiviksi tarjotaan Hessin tietoja. Hess oli ollut täysin sivuraiteilla Natsihallinossa jo ennen lentoaan Britanniaan, eli hän ei voinutkaan tietää mitään merkittävää. Lisäksihän Hessillä sai Spandaussa käydä vieraita, joten hän olisi voinut kertoa kaiken lehtimiehille ja muille milloin vaan.

Ja:

”Hitler ja Stalin sopivat Puolan jakamisesta ja yhtäaikaisesta hyökkäyksestä Puolaan.”

Hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja ei puhu mitään hyökkäyksistä, saati sellaisten koordinoinnista. Siinä vain jaetaan Itä-Eurooppa Saksan ja NL:n etupiireihin.

Ilmeisesti on sitten olemassa vielä salaistakin salaisempi lisäpöytäkirja. Saisiko tuohon väitteeseen jotain lähdettä, kiitos.

Ja:

”Tärkeä ja ehkä luotettavasti varmistamaton tieto on, että saksalaiset olisivat onnistuneet pakottamaan alas lentokoneen, joka oli matkalla Englannista Venäjälle. Kone olisi tutkittu ja löydetty raskauttavia papereita sopimuksesta esim. Skandinavian ja Suomen osalta.”

Laittanet edes jotain lähdettä, kiitos.

Ja:

”Hitler… painosti Stalinia olemaan miehittämättä Suomea uhkaamalla siirtävänsä joukkoja Suomeen ja auttamalla Suomea puolustautumisessa.”

Lähde, kiitos.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
L
Summan murruttua käytännöllisesti katsoen kaikki tilanteesta perillä olevat upseerit ymmärsivät, että peli oli pelattu. Poliittisen johdon saaminen tajuamaan tilanne oli sitten vaikeampaa. Kun rauhasta eduskunnassa äänestettiin, kolme täyskahjoa äänesti vastaan (mm. Kekkonen) ja muutama kymmenen muuta kahjoa pidätttäytyi äänestyksestä.

Tämä kaveri jaksaa toistaa väärin perustein poliitikkojen mantraa, että rauha oli saatava aikaan kiireesti. Tämä olikin totta, muttei siitä syystä, että sotapeli olisi pelattu loppuun. Kenraalit tiesivät, että puolustus kestää edelleen, mutta aseita ja lisää miehiä on saatava nopeasti. Rydin ja Tannerin painostuksesta piti kuitenkin noudattaa Saksasta näiden saamaa neuvoa "tehkää rauha millä ehdoilla hyvänsä, saatte kaikki myöhemmin korkoineen takaisin". Neuvo oli Saksan pakko antaa, koska Saksalle mahdollinen länsimaisen avun pyytäminen olisi ollut huono ratkaisu. Ruotsin malmi olisi joutunut liittoutuneiden hallintaa ja metallit olivat Saksalle elintärkeitä. Siksi Saksa-ystäville välitettiin varovasti, paljastumisriskeistä huolimatta, tietoa tulevasta. Jälkiviisaana voikin kuvitella, että länsiavun pyyntö olisi johtanut Karjalan jäämiseen Suomelle. Länsiavun oppositio Suomessa oli vahva, siksi Ryti ja Tanner eivät halunneet viivytellä.
Kuvaavaa on, että Mannerheim 8.3.1940 esitti, että länsimaiden apua on pyydettävä heti, mutta seuraavana päivänä kuultuaan Göringin ohjeen (tästä ei liene lähdetietoa, mutta mikä muu olisi saanut Mannerheimin toisiin ajatuksiin yhdessä päivässä) muutti mielensä Rydin ja Tannerin vaatimuksesta ja määräsi Heinrichsin tekemään raportin, että puolustuskyky on muuttunut kriittiseksi. Tähän sitten muutama asioista perillä oleva kansanedustaja (mm. Kekkonen) ei uskonut ja pysyi länsiavun kannalla. Muut uskoivat ja äänestivät pakosta epätoivoisina ja tietämättöminä katkeran rauhan puolesta.

Tämän kaiken voi lukea historiankirjoista Papunen ja Wolff: Pettureita ja patriootteja. Tai Ylikangas: Tulkintani talvisodasta. Molemmat perustuvat tarkkoihin lähteisiin. Otin aiheen siksi esille, että suomalaiset saisivat sodista lähteisiin perustuvaa tietoa patriotismin värittämän propagandan sijasta. Usein toistettua propagandaa on, Suomi jäi yksin taistelemaan suurvaltaa vastaa. Tämä on täyttä harhaa. Suomella oli valittavana loppujen lopuksi kaksi kanssasotijaa, Saksa tai liittoutuneet. Valittiin Saksa, jonka kanssa sodittiinkin sitten nelisen vuotta huonoin lopputuloksin. Jo ennen Summan murtumista olisi ollut järkevää pyytää liittoutuneitten tarjoamaa apua, mutta siihen ei ollut poliittista tahtoa, koska liittoutuneiden kanssa sodassa olevaa Saksaa pidettiin Suomen ystävänä. Olihan Saksa lähettänyt jo sisällissotaan 20000 miestä suojelemaan Suomea kommunismilta.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

myooppi
Tällaiset lauseet herättävät epäilys satuilusta. Mutta sadut herättävät yleistä mielenkiintoa enemmän kuin lähteisiin perustuva tieto.
Hautamäki esittääkin, että Mannerheimia varoitettiin kertomasta totuutta.

Totta.

Hautamäen lisäksi Vilho Tahvanainen on kirjoittanut samansuuntaisia ajatuksia. Tahvanaisen väitetään päässeen lukemaan Mannerheimin päiväkirjoja.

Pitäisi siis päästä käsiksi Mannerheimin päiväkirjoihin. Muussa tapauksessa lähteistys ei kai voikaan olla mitään muuta kuin puutteellinen ja spekulointia - virallisenkin historiakirjoituksen osalta.

L
Seuraa 
Viestejä7979

Talvisodan loppuvaiheista

Se, että Suomen asevoimat oli käytännöllisesti katsoen lyöty 13.3., on ollut aina tiedossa. Tässä ketjussa riehuu muutama kansalliskiimainen sekopää, joille tämä asia ei ole selvää. Nuo sekopäät eivät henkisten rajoitteidensa vuoksi varmastikaan kykene muuttamaan uskomuksiaan, mutta tolkkupäisille vähän Wikiä:

”Puna-armeija aloitti 1. helmikuuta 1940 offensiivia alustaneen voimakkaan ja jatkuvan tykistötoiminnan, erityisesti Summan lohkolla. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua. Jatkuvan taistelukosketuksen vuoksi joukkoja ei voitu vaihtaa.

Varsinainen yleishyökkäys alkoi 11. helmikuuta aamulla klo 08.40 tykistötulen kiihtyessä voimakkaaksi rumputuleksi. Iltapäivään mennessä neuvostoliittolaiset saivatkin aikaan ratkaisevaksi muodostuneen läpimurron Summassa Lähteen lohkolla. Puna-armeijassa tykistön, panssarivoimien ja jalkaväen yhteistyö oli parantunut merkittävästi, ja suomalaiset puolestaan kärsivät vakavasta tykistön ammusten ja panssarintorjuntatykkien puutteesta.

Polttopullot ja kasapanokset eivät enää riittäneet, koska neuvostojalkaväki suojasi tehokkaasti tulellaan panssarivaunuja. Suomalaisten vastahyökkäykset epäonnistuivat ja lopulta ylipäällikkö Mannerheim antoi 15. helmikuuta Kannaksen 2. Armeijakunnalle käskyn vetäytyä väliasemaan linjalle Samolanlahti–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Äyräpäänjärvi–Vuoksi. 3. Armeijakunta jäi paikoilleen Mannerheim-linjaan sodan loppuun asti.

Puna-armeijan käyntiin saama tehokas vyörytys kuitenkin mursi väliaseman ja joukot määrättiin vetäytymään taka-asemaan linjalle Viipuri-Tali-Noskuanselkä-Kuparsaari-Vuoksi 27. helmikuuta 1940. Luoteisrintaman Esikunnan komentaja Timošenko antoi 26. helmikuuta joukoilleen käskyn Viipurin kaupungin valtaamisesta. Operaatio tuli suorittaa 7. Armeijan toimesta kaksipuolisena saarrostusliikkeenä ja suorana rintamahyökkäyksenä. 10. ja 28. Armeijakunnan tuli edetä Viipurin länsipuolelle jäätyneen Viipurinlahden yli ja 19. Armeijakunnan oli määrä edetä kaupungin itäpuolelle. 34. ja 50. Armeijakunta hyökkäsivät suoraan Viipuria kohti. Lisäksi 13. Armeijan tehtäväksi tuli ylittää Vuoksi Äyräpään-Vuosalmen kohdalta ja saartaa itäkannaksella Mannerheim-linjalla taistellut Suomen 3. Armeijakunta.

Viipurin ja Viipurinlahden taistelut

Pikakivääri asetettu suksien päälle Nisalahdessa Viipurinlahden länsirannalla.
Taka-aseman puolustuksen kannalta rintamalinjan laajeneminen länteen Viipurinlahdelle oli suomalaisten Kannaksen armeijalle vakava isku. Viipurin ympäristö oli maastollisesti edullisempi alue puolustajalle kuin Etelä- ja Keski-Kannas, mutta osa edusta menetettiin paksussa jäässä olleen Viipurinlahden takia. Suomen puolustusvoimain vakaasti huvenneet voimavarat sekä miehistön että materiaalin suhteen ja joukkojen fyysinen väsyminen vei suomalaisten taistelukyvyn äärirajoille talvisodan viimeiseksi kahdeksi viikoksi.

Viipurin alueelle oli saatu tueksi uusi 23. divisioona ja 21. divisioona itäkannakselle, mutta ne olivat taisteluarvoltaan muita divisioonia heikompia täydennysjoukkoja. Venäläisten onnistunut strateginen läpimurto Viipurinlahdella olisi uhannut koko Etelä-Suomen puolustusta suomalaisjoukkojen ollessa edelleen syvällä alueen itäpuolella.

Viipurinlahdella suomalaiset 4. divisioonan joukot eivät kyenneet estämään venäläisten maihinnousua lahden länsirannalle Häränpäänniemeen ja Vilaniemeen, jossa puna-armeija katkaisi Viipuri-Helsinki-valtatien 9. maaliskuuta. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen. Rauhan tullessa 13. maaliskuuta tilanne oli kuitenkin kriittinen: 7. Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan 11. maaliskuuta jo Koivistolle, tavoitteena ratkaisevan ylivoiman luominen Viipurinlahden länsirannalle, mutta rauha keskeytti toiminnan.

Viipurissa 3. ja 5. divisioona menettivät esikaupunkialueet ja etulinja siirtyi Patterinmäelle 12. maaliskuuta. Saarrostusuhka kaupungin itäpuolella muodostui vakavaksi puna-armeijan tunkeuduttua Tammisuolle ja murrettua Talin kannaksen puolustuksen tukilinjaan 7.-9. maaliskuuta 1940, mutta hyökkäys onnistuttiin vielä pysäyttämään Portinhoikkaan. Talissa venäläistykistön ankara rumputuli ja panssarivoimat aiheuttivat ylirasittuneiden suomalaisten joukossa jo pakokauhuakin.

Puna-armeijan 13. armeija hyökkäsi maaliskuun alusta lähtien vähintään kuuden divisioonan voimin Äyräpäässä-Vuosalmella, jota puolustivat vajaalukuiset 2. ja 21. divisioona. Äyräpäänharjun keskiosa ja kirkonmäki Vuoksen länsipuolella menetettiin 4. maaliskuuta ja Vuoksen Vasikkasaari 5. maaliskuuta. Venäläisjoukot onnistuivat lopulta ylittämään Vuoksen 8.-11. maaliskuuta ja luomaan noin 500 metriä syvän sillanpään joen itärannalle, mutta rauhantulo ratkaisi kriittisen tilanteen. Taipaleenjoella suomalaisten 7. divisioona kesti puna-armeijan rajut hyökkäykset 11.-20. helmikuuta ja pääosin säilytti alkuperäiset asemansa sodan loppuun asti.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota

”On 5 March, the Red Army advanced 10 to 15 km (6.2 to 9.3 mi) past the Mannerheim Line and entered the suburbs of Viipuri. That same day, the Red Army established a beachhead on the western Gulf of Viipuri. The Finns proposed an armistice on that day, but the Soviets, wanting to keep the pressure on the Finnish government, declined the offer the next day. The Finnish peace delegation went to Moscow via Stockholm and arrived on 7 March. The Soviets made further demands as their military position was strong and improving. On 9 March, the Finnish military situation on the Karelian Isthmus was dire as troops were experiencing heavy casualties. In addition, artillery ammunition supplies were exhausted and weapons were wearing out. The Finnish government, noting that the hoped-for Franco-British military expedition would not arrive in time, as Norway and Sweden had not given the Allies right of passage, had little choice but to accept the Soviet terms. The formal peace treaty was signed in Moscow on 12 March. A cease-fire took effect the next day at noon Leningrad time, 11 a.m. Helsinki time.”

http://en.wikipedia.org/wiki/Winter_war ... ays_of_war

molineux
Seuraa 
Viestejä538

Talvisodan rauhan syy oli Stalinin pelko siitä että Neuvostoliitto joutuu lännen kanssa sotaan. Tuota pelkoa Mannerheim näytti käyttävän aika härskisti hyväkseen. Sota pitkittyi siksi koska poliitikot olivat sidoksissa äänestäjiinsä (esim. Niukkanen, Hannula ja Kekkonen) ja vänkäsivät vastaan välittämättä tosiasioista. Lisäksi esim. Niukkanen ei tajunnut miten heikossa jamassa länsiliittoutuneiden Skandinavian retkikunnan hankkeet olivat. Kaikeksi onneksi Stalinin luuli samoin että uhka lännen taholta oli pahempi kuin se todellisuudessa olikaan.

Jälkiviisasteluna on todettava että rauha tehtiin ehdottomasti 2 viikkoa liian myöhään. Nuo kaksi viikkoa (27.02- 30.03.40) maksoivat noin 8 800 suomalaisen sotilaan hengen. (tarkoituksella olen venyttänyt otantaa maaliskuun loppuun jolloin saadaan mukaan suurin osa haavoihinsa menehtyneistä.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

molineux
Seuraa 
Viestejä538

http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm

[size=150:1hq7h0he]Kimmo Rentola[*]

"Residenttimme ilmoittaa..."

Tiedustelun vaikutus Stalinin päätöksiin talvisodassa[/size:1hq7h0he]

Suomen vastarinta ja torjuntavoitot riistivät Stalinilta sen edun jota hän eniten kaipasi: nopean menestyksen. Nyt täytyi käydä vaikeaa sotaa huonoissa olosuhteissa, kansainvälisenä hylkiönä, koko maailman demokraattisten (ja useimpien epädemokraattisten) voimien sylkykuppina, ja mikä pahinta, kyvyttömän sotaherran maineessa. Taas oli tiedustelu avainasemassa. Kun maailmalle ei ollutkaan esittää fait accompli, täytyi pelätä mitä Saksa ja länsi keksivät nyt kun niillä olikin aikaa miettiä ja valmistella siirtojaan.

---

Yllättävän moni neuvostokansalainen ilmaisi eriävän mielipiteensä, joita turvallisuuspoliisi rekisteröi. Meikäläiset ovat niin surkeita poliitikkoja, urheilumestari Aleksandr Starostin valitti: jokainen toki näki, etteivät suomalaiset voineet mitenkään uhata Leningradia. Helmut Liebknecht, Saksan kommunistipuolueen marttyyrinä surmatun perustajan poika, joka eli pakolaisena Moskovassa, sanoi että hyökkäys vie Neuvostoliiton eristyksiin. Hän hyväksyi kyllä sodan aloittamisen maailmanvallankumouksen hyväksi, "mutta nämä ovat Hitlerin konsteja."

---

Mannerheim pyrki selvästi karttamaan tilannetta jossa Suomi ja Ruotsi olisivat lännen liittolaisia sekä Saksaa että Neuvostoliittoa vastaan. Sen sijaan hän yllytti liittoutuneita hyökkäämään Neuvostoliiton kimppuun muita teitä. "Arveletteko että lähdette liikkeelle [make a move] Kaukasuksella? Kenraali Weygandin armeijalla sen pitäisi olla helppoa." Marsalkka huomautti, että "Bakun valtaus olisi kuolettava isku Saksalle, niin kuin myös Venäjälle." Mitä pohjoiseen tuli, Petsamon sijasta Mannerheim suositteli Murmanskia tai vielä kauempaa Arkangelia. "Englantilaiset ovat aina olleet hyviä sellaisissa retkikunnissa."

---

Nyt oli piru merrassa. Kyllä venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea, oli hankala edes päästä paikan päälle, puhumattakaan taistelukokemuksesta talvioloissa, eikä Murmanskilla tai Arkangelillä ollut vielä sitä merkitystä minkä ne saivat 1941. Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille vähänkin pitemmällä aikavälillä samoin kuin sen kaupallisille ja strategisille suhteille Saksan kanssa.

Heikentääkseen edelleen Moskovan länsisuhteita myös saksalaiset panivat eri kanavia myöten liikkeelle tietoa, että ranskalaiset aikovat hyökätä Syyriasta Bakua vastaan.[56] Niinpä Turkista äkkiä tuli diplomaattien talvisodan tärkeä polttopiste. Molotov tiukkasi Turkin lähettiläältä, mitä oli tekeillä kenraali Weygandin Turkin-vierailun kulissien takana ja mitä Turkin pääministeri tarkoitti sanoessaan että elämme aikaa jolloin jokainen kätkee aikeensa.[57] Moskovaa ei taatusti rauhoittanut, että turkkilaiset kutsuivat lähettiläänsä kotiin.

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521

Kiitokset molineuxille. Valaisit asiaa suurvaltojen kannalta.

Mannerheim ymmärsi sotilaana Ruotsin aseman. Suomen avunpyynnön jälkeen pohjoisruotsi olisi miehitetty. Mannerheimillä oli kuitenkin yhteydet Britanniaan ja hän oli taipuvaisempi liittoutuneiden apuun. Mannerheimin mielestä Saksa tuli häviämään sodan. Samoin ajattelivat Niukkanen, Hannula ja Kekkonen, jotka olivat länsiavun kannalla. Sota pitkittyi myös siksi, etteivät Ryti ja Tanner voineet kertoa kenellekään Göringin viestistä.

Viesti oli ehdottoman salainen, siitä paljastui Hitlerin aikeet itään. Mannerheimkin todennäköisesti kuuli siitä vasta 8.3, vaikka viesti annettiin Kivimäelle 22.2. käydyssä keskustelussa. Tähän liittyy Tanskan ja Norjan miehitys. 20.2. Hitler keskusteli kenraali Falkenhostin kanssa. Yllätykseksi tämä suomea puhuva kenraali valittiin 21.2 Weserubungin pääsuunnittelijaksi. Ensimmäiseksi yllättynyt kenraali haki Norjaa käsitteleviä matkaoppaita, kun ei tuntenut ollenkaan Norjaa. Pohjois Suomen hän tunsi hyvin.

Suomella oli eräs mahdollisuus pakottaa Saksaa myymään aseita. Saksa tarvitsi välttämättä Suomen kuparia. Kaupat olivat onnistumaisillaan joulukuussa, mutta tieto aseitten ostosta vuoti ruotsalaiseen lehdistöön, joka julkaisi tiedon Suomelle kohtalokkain seurauksin. Hitlerin oli pakko julistaa aseidenvientikielto Suomeen 22.12.40. Göring yritti kiertää kieltoa, Ruotsalaiset antavat aseita Suomelle ja Ruotsi saa Saksasta korvauksen, von Rosen välitti tiedon Suomen sotakapinetille. Tämä kariutui pääministeri Hansenin lausuntoon, ettei Ruotsi voi antaa Suomelle aseapua. Sekin on siis väärä tieto, että Ruotsi pelkäsi Saksan miehitystä. Todellisesti Ruotsi pelkäsi N-Liitton miehitystä, kun oletettiin Suomen puolustuksen avunannosta huolimatta kuitenkin pettävän.

Wikistä voi lukea kaikenlaista, joka on mielenkiintoista muttei välttämättä totta. Turhaan L niitä tänne lainailee ja tekee niistä tulkintojaan.

L
Se, että Suomen asevoimat oli käytännöllisesti katsoen lyöty 13.3., on ollut aina tiedossa.

Jos näin oli, miksei hyökkääjä jatkanut loppuun saakka? Laatokan pohjoispuolella taisi pari divisioonaan olla motissa ja kohta sama olisi koittanut Viipurin lahden ylittäneille joukoille, kun jäät olisivat sulaneet ja yhteydet katkenneet. 100 blenheimiä, jotka olisivat lentäneet Suomeen heti avunpyynnön jälkeen, olisi seuraavan päivänä pommittanut panssarimotit muusiksi. Venäläisillä oli sekä sotilaallisista että poliittisista syistä päästävä lopettamaan sota, kuitenkaan kunniaansa menettämättä, kunniaa korvattiin suurilla maa-aluevaatimuksilla.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

L
Seuraa 
Viestejä7979

molineux

Kirjoitit:

”Jälkiviisasteluna on todettava että rauha tehtiin ehdottomasti 2 viikkoa liian myöhään.”

En kutsuisi tuota jälkiviisaudeksi. Poliittisilla toimijoilla oli silloin käytössään riittävästi tietoa, että mahdollisimman pikainen rauha olisi pitänyt nähdä ainoana järkevänä vaihtoehtona.

Poliittisten toimijoiden joukossa oli kuitenkin paljon idiootteja, jotka luulivat, että sota menee hyvin. Sitten oli tyyppejä, jotka ymmärsivät tilanteen, mutta joilla ei ollut rohkeutta tehdä kansalaisten mielestä huonoa ratkaisua; oma propagandamme oli purrut turhankin hyvin, eikä kansalaisilla ollut mitään hajua tilanteen kriittisyydestä.

Lähes puolet kaatuneista tuli noiden kahden viikon aikana.

L
Seuraa 
Viestejä7979

molineux

Lainasit Rentolaa:

”Mannerheim pyrki selvästi karttamaan tilannetta jossa Suomi ja Ruotsi olisivat lännen liittolaisia sekä Saksaa että Neuvostoliittoa vastaan. Sen sijaan hän yllytti liittoutuneita hyökkäämään Neuvostoliiton kimppuun muita teitä. "Arveletteko että lähdette liikkeelle [make a move] Kaukasuksella? Kenraali Weygandin armeijalla sen pitäisi olla helppoa." Marsalkka huomautti, että "Bakun valtaus olisi kuolettava isku Saksalle, niin kuin myös Venäjälle."”

Se, että Mannerheim ilmeisen vakavissaan ehdotti moista, kertoo lähinnä Mannerheimin kyvyttömyydestä ymmärtää modernia sodankäyntiä yleensä ja sodan logistiikkaa erityisesti. Mannerheimhan oli eri aikakauden upseeri, ajastaan muutenkin jälkeen jääneen armeijan kasvatti, jolla ei edes ollut yleisesikuntaupseerin koulutusta, ja sitä kautta koulutusta ymmärtää laajempia juttuja huoltokysymyksineen.

Pikaisella vilkaisulla näyttää siltä, että Rentola ei ota kantaa tuon ehdotetun Bakun offensiivin realistisuuteen eli toteuttamiskelpoisuuteen? Tästä on keskusteltu eräässä toisessa ketjussa. Lainaan itseäni (valitan kärjekästä sävyä, mutta vastasin varsin hankalalle ja kovakalloiselle nimimerkille):

”Taka-Kaukaasia? Eli Azerbaizdan ja Baku, vai? Ei tee operaatiota käytännössä yhtään helpommaksi. Edelleen pitää tuoda hyökkäävät joukot, ja etenkin huoltaa ne, Persian - Turkin välisen vuoristoalueen yli. Jos oikein muistan, meni Persiasta NL:oon vain yksi yksiraiteinen rautatie. Koitapa höökiä siinä sitten.

Ja lisäksi siis Britannialla ei olisi ollut alkuunkaan riittävästi maavoimia tuonkaan alueen haltuunottoon. Huomioipa, kuinka helposti NL siirtää joukkoja Bakun suunnalle. Ja ne NL:n joukot olisivat olleet siellä jo siinä vaiheessa, kun Britannia laivaa satoja tuhansia miehiä ja tuhansia ajoneuvoja ja tankkeja Persian pienikapasiteettisiin satamiin ja survoo niitä maan rautatieverkostoon, eli mitään yllätyshyökkäystä ei olisi voinut tulla.

Hyvä luoja. Selvästikään et ole vilkaissut karttaa. Aikaa sinulta kyllä löytyy kaikkeen muuhun. Persian pohjoisimmista satamista on linnun tietäkin tuhatkunta kilometriä Bakuun. Ja koko alue on ylänköä, jossa muistaakseni jopa 4 – 5 kilometriä korkeita huippuja.

II MS:n aikana alueen läpi kulki vain yksi pienikapasiteettinen rautatie (muistaakseni vain yksi kiskopari), joka teki Persian reitistä suhteelisen merkityksettömän LL -reittinä verrattuna Murmanskiin, Arkangeliin ja Vladivostokiin. Tuon yhden rautatien lisäksi alueen läpi meni kenties pari kinttupolkua. Jokainen, joka ymmärtää yhtään mitään II MS:n aikaisesta sodankäynnistä, ymmärtää, että tuon alueen läpi ei hyökätä eikä ainakaan huolleta hyökkääviä joukkoja.”

L
Seuraa 
Viestejä7979

Tie rauhaan

Monasti ihmiset, joille esitetään faktat Suomen asevoimien katastrofaalisesta tilasta, ihmettelevät, miksi Stalin ei jatkanut sotaa.

Kenties tärkein syyhän on jo täälläkin esitetty, eli Stalin ei halunnut konfliktia Länsiliittoutuneiden kanssa. Länsiliittoutuneethan eivät olisi mitenkään ehtineet vaikuttamaan Suomen tapahtumiin, mutta tärkein syy interventiosuunnitelmaan oli kuitenkin Pohjois-Ruotsin malmialueen saaminen Englannin ja Ranskan joukojen haltuun.

Stalin mitä luultavimmin oletti, että tarvitsee vielä Lännen apua, kun Saksa lopulta hyökkää. Stalinhan oli varautunut jo vuosia tuohon, sillä Hitlerin aikeet olivat varsin ilmeisiä; kenellekään ei ollut epäselvää, mistä Lebensraumia haetaan. Ennen hyökäämättömyyssopimusta Saksan kanssa, Stalin oli lähestynt Länsivaltoja, mutta koska ne eivät reagoineet psitiivisesti, joutui Stalin turvaamaan NL:n liittoutumalla Hitlerin kanssa. Stalin kuitenkin vältti varsinaista konfliktia Britannian ja Ranskan kanssa, vaikka Puolaan hyökkäämällä oli rikkonut Länsivaltojen turvatakuita vastaan. Länsivallat varmasti kuitenkin ymmärsivät, että itse olivat pakottaneet Stalinin liittoon Hitlerin kanssa.

Stalin oli ilmiselvästi muutenkin jo 23. Helmikuuta mennessä tyytynyt suurinpiirtein siihen, mitä oli sotaa edeltävissä neuvotteluissa vaatinut. Wiki:

”Puna-armeijan panssarivaunujen ja tykistön rumputulen vyöryttäessä suomalaisten puolustusasemia Karjalassa, neuvostojohto antoi 23. helmikuuta Suomelle minimiehdot rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. Niissä vaadittiin Suomea luovuttamaan Neuvostoliitolle ainakin Karjalankannas ja Viipuri sekä Laatokan koillispuoli Sortavala mukaan lukien.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota#Rauha

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat