Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Kuten tiedämme, oikein valmistettu jäkäläpuuro on oivallista ravintoa ja luppoajan viettäminen luppoa syöden kuuluu perinteisiin.

Jäkälät pitää keittää noin tunti laimeassa natriumkarbonaatti- tai -bikarbonaattiliuoksessa tai nuotiontuhkasta valmistetussa tuhkalipeässä, jotta eväät muuttuvat sellaiseen muotoon, että ihminen voi niitä hyödyntää (joitain napajäkälälajeja voi syödä suoraan).

Niistä saa myös erinomaista luonnonantibioottia, usniinihappoa, jota tarkoitusta varten natsit hankkivat jäkälää Pohjoismaista toisen maailmansodan aikana.

Aiheesta ei löydy oikein kunnollista tietoa muiden kuin parin napajäkälän, isohirvenjäkälän ja tummalupon osalta (noita vedetään armeijassa). Meinasin kokeilla seuraavaa: teen ruokasoodassa keittämällä ruoaksi minkä tahansa valkoisen, harmaan tai tumman jäkälän, napajäkälän, naavan tai lupon mitä vastaan tulee. Ennen kokeilua kiinnostaisi kuitenkin tietää, onko joku jäkälä/naava/luppolaji myrkyllinen tai tuossa suhteessa epäilyksenalainen?

Ainoa vastaan tullut selvästi myrkyllinen laji on keltaröyhelö, mutta sen voi välttää jättämällä keltaiset rauhaan. Onko muita?

Kommentit (5)

miilu
Seuraa 
Viestejä761
Liittynyt25.1.2011

Luettelo jäkälistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_j ... list%C3%A4
Tieteellisellä nimellä saa hyvinkin laajan hakutuloksen, kunhan ensin jäkälän tunnistaa.
"Symbioottinen myrkynkeittäjä
PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 800 symbioottisia syanobakteereita sisältävää, viideltä eri mantereelta kerättyä jäkälänäytettä. Näytteistä yli neljästäkymmenestä löytyi maksamyrkyllistä mikrokystiiniä tai nodulariinia, joistakin jopa huomattavan runsaasti.Vaikka pitkään on tiedetty, etteivät läheskään kaikki jäkäläsienten tuotokset sovi ihmisravinnoksi, jäkälissä elävien syanobakteerien myrkyllisyys oli kuitenkin yllätys. Erityisesti tutkijoita hämmästytti myrkkyjen kirjo ja se, miten monissa eri jäkälälajeissa ja -ryhmissä niitä tuotetaan.
Myrkkyjä löydettiin myös Suomessa yleisistä nahka- ja munuaisjäkälistä. Kaikkiaan noin viisi prosenttia Suomesta kerätyistä jäkälänäytteistä osoittautui myrkyllisiksi.
Vaikka onkin helppo uskoa, että voimakkaiden maksamyrkkyjen läsnäolo suojelee jäkäliä niitä syöviltä eläimiltä, ei mikrokystiinien perimmäisestä tarkoituksesta ole vielä täyttä varmuutta. "
http://www.helsinki.fi/bio/ajankohtaist ... yrkyt.html
Jäkälä tuntuisi sopivan hyvin omaankin ruokavalioon.
"Suurten nälkävuosien aikana jäkälää on käytetty runsaasti ihmisten ja eläinten ravintona. Islanninjäkälä sopii paremmin kuin poronjäkälä ihmisravinnoksi, ja sen käyttö on ollut niin yleistä, että sitä on kerätty myös myyntiin. Jo entisaikoina, kun jäkälään jouduttiin turvautumaan, tiedettiin että se pitää esikäsitellä kitkerien ja haitallisten jäkälähappojen poistamiseksi. Tehokkaaksi tavaksi on kehitetty emäskäsittely, johon ovat liittyneet keitto, huuhtelu ja kuivatus. Käsittely on tehty soodalla, potaskalla tai tuhkalla. Jäkälien on annettu olla emäsliuoksessa 1-5 vuorokautta. Emäskäsittelyn jälkeen jäkälät on valutettu ja huuhdottu, kuivattu ja jauhettu. Hätäravinnoksi käytettäessä on parempi keittää jäkäliä noin tunti ennen niiden käyttöä keittoihin tai pataruokiin. Esikäsiteltyä jäkäläjauhoa on käytetty lähinnä leipään. Jäkäläjauhoa on sekoitettu ruis- tai kaurajauhoihin, mutta leipää on tehty myös jäkälästä ja verestä. Lisäksi jäkäläjauhoja on käytetty puuroihin, velleihin, pannukakkuihin, mehukeittoihin, vihanneskeittoihin, jäkäläpyöryköihin, jopa erilaisiin jälkiruokiin. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitossa toimi useita viinatehtaita, joiden raaka-aineena oli jäkälä.
Jäkälästä on mahdollista valmistaa myös hyytelöivää ainetta. Huolellisella käsittelyllä saadaan hajuton ja mauton jauhe, jota voidaan käyttää marmeladien, hyytelöiden ja kiisseleiden valmistukseen. Se tehtiin näin: puhdistetut jäkälät liotettiin soodaliuoksessa vuorokausi, jonka jälkeen ne puristettiin kuiviksi, huuhdeltiin vedessä ja keitettiin yksi tunti (5 litraa vettä jäkäläkiloa kohti). Seos suodatettiin kuumana. Liuosta haihduttamalla saatiin hyytyvä massa ja edelleen huolellisesti kuivaamalla hyydyttävä jauhe."
http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/ko ... taravi.htm

Kannattaa varmistaa että syö turvallista luonnontuotetta ja oikein valmistettuna koska seuraukset voi olla hirveät. Jäkälä on todella eksoottista syötävää ja vatsa voi kapinoida.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
miilu
Luettelo jäkälistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_j ... list%C3%A4
Tieteellisellä nimellä saa hyvinkin laajan hakutuloksen, kunhan ensin jäkälän tunnistaa.
"Symbioottinen myrkynkeittäjä
PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 800 symbioottisia syanobakteereita sisältävää, viideltä eri mantereelta kerättyä jäkälänäytettä. Näytteistä yli neljästäkymmenestä löytyi maksamyrkyllistä mikrokystiiniä tai nodulariinia, joistakin jopa huomattavan runsaasti.Vaikka pitkään on tiedetty, etteivät läheskään kaikki jäkäläsienten tuotokset sovi ihmisravinnoksi, jäkälissä elävien syanobakteerien myrkyllisyys oli kuitenkin yllätys. Erityisesti tutkijoita hämmästytti myrkkyjen kirjo ja se, miten monissa eri jäkälälajeissa ja -ryhmissä niitä tuotetaan.
Myrkkyjä löydettiin myös Suomessa yleisistä nahka- ja munuaisjäkälistä. Kaikkiaan noin viisi prosenttia Suomesta kerätyistä jäkälänäytteistä osoittautui myrkyllisiksi.
Vaikka onkin helppo uskoa, että voimakkaiden maksamyrkkyjen läsnäolo suojelee jäkäliä niitä syöviltä eläimiltä, ei mikrokystiinien perimmäisestä tarkoituksesta ole vielä täyttä varmuutta. "

Kiitos. Pitänee yrittää lajimääritystä ennen päivällistä
Lajinmääritys kyllä tuottaa joskus vaikeuksia jopa alan tutkijoille koskapa joutuvat mikroskoopilla arpomaan, mikä laji on kysymyksessä.
Alustavasti näyttäisi siltä, että vulpidica-, nephroma- ja peltigera-nimiset pitäisi jättää rauhaan. Periaatteessa uv-valon pitäisi hajottaa syanobakteerit, eli kuivan, valoisan paikan jäkälät olisivat parempia. Toisaalta taas sitten sinilevä kasvaa paremmin kun on valoa ja lämpöä. Ota noista selvää, sna...

Muoks: englanninkielinen wiki kertoo kanadanluposta, jota vastaavasti Suomessa on käytetty tummaluppoa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Wila_%28lichen%29

Wila was, and still is, a highly regarded and delicious food for many people,[2][23][24][25][26][27][28][29][30][31] and many First Nations in North America traditionally ate large amounts of this lichen. There are reports that among the Flathead of Montana, even the smallest family would harvest over 10 kg of wila every July.[32]

Sitten huonot uutiset:

There are numerous other species of Bryoria that can be mistaken for wila, as they all look superficially similar. Although wila is edible, most of the other species of Bryoria are mildly toxic and should not be eaten in large quantities. Furthermore, in certain areas wila can contain toxic quantities of vulpinic acid, which is one of the most potent poisons found in lichens. If you intend to eat wila, you must take proper care to ensure that you are collecting the right species, and that it is not a morphotype that is high in vulpinic acid.

Tuon mukaan siis myrkkyjen muodostuminen jäkäliin ja luppoihin olisi ihan tuuripeliä; riippuisi siis ehkä maaperästä, levätyypistä joka sattuu tuossa jäkälässä olemaan, ravinteista jne... ?

Kumma että myrkyllisistä kasveista ja sienistä jankutetaan jo lapsille peruskoulussa, mutta näistä ei meinaa olla mitään varmaa tietoa.

miilu
Seuraa 
Viestejä761
Liittynyt25.1.2011

Myrkyllisyyden toteaminen ollee vaikeata. Vastahan seitikkienkin myrkyllisyys todettiin. No, taitaa siitä olla jokunen vuosikymmen, mutta kuitenkin. Symbioosi vielä mutkistaa asiaa. Syanobakteerin, ja yleensä bakteerien myrkyt ovat voimakkaita. Pitoisuudet ovat pieniä, jolloin niiden eristäminen on työlästä. Mystiseksi tutkimuksen tekee satunnaisuus, kuten järvien sinileväkukinnot, jotka ovat joskus myrkyttömiä, ja sopivissa elinoloissa tulevat myrkyllisiksi.
Kaasukromatografillako noita myrkkyjä tutkitaan?
Discover
http://blogs.discovermagazine.com/notro ... nPL5xDClKR

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Eli summa summarum: Huono idea; monet ovat myrkyllisiä, vaikka niitä ei myrkyllisiksi luokitellakaan kuten vaikkapa myrkkysieniä.

Tässä suositellaan edelleen pelkästään isohirvenjäkälää ja tummaloppoa ruoaksi. Joku laji on jopa aiheuttanut hirvien massakuoleman Wyamingissa.

http://www.unomaha.edu/lichens/Bio%2043 ... ichens.pdf

Ruokakäytöstä löytyi tuollainen linkki:

http://scratchpad.wikia.com/wiki/Lichens_as_food

Eräs, vielä ruokakäyttöäkin hyödyllisempi idea löytyi vuodelta 1860:

http://www.anbg.gov.au/lichen/lichens-people.html

It is reported that in 1869 17 Scandinavian lichen distilleries produced 1,120,100 litres of alcohol

Ohuesti aiheeseen liittyen:

Field Guide to Edible Wild Plants: http://books.google.fi/books?id=Z8TqkPYXOR4C

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat