Miksei ikinä löydy salaman tekemää jälkeä maastosta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun monesti nähdään salamointia, niin suurin osa iskee pilven sisällä, mut moni näyttää myös iskevän maahan. sitä vaan ihmettelen, että luulisi että edes joskus salamoinnin jäljiltä löytyy kuoppa tai palamis jälki tai vaikka palanut oksa maasta, mikäli salama on iskenyt puuhun. miksei niitä kumminkaan löydy? osaisiko joku tähän vastata?

Sivut

Kommentit (37)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

No minä. Luulosi on harhaa, ettei jälkiä näkyisi. Olen nähnyt monta puuta joihin salama on iskenyt. Tiettävästi silminnäkijöiden kertomuksen mukaan. Ei ole iso korpikuusi kuollut, mutta jäljet näkyvät kasvustossa, latva halki ja sellaista.

Lierikki Riikonen

Vierailija
Herrmann
Kyseessä on ollut salaliitto, joka juontaa juurensa 90-luvun alkupuolelle. Yhdysvaltain tiedustelupalvelun niin sanotulla Redgryyn jaoksella on ollut useimmissa sattumuksissa näppinsä pelissä.

Tietoa aiheesta löytyy mm. täältä: http://www.houstonspacesociety.org/ols/conspiracy.html

Mihinkähän aiheeseen tuokin viesti oli tarkoitettu? Näyttäisi käsiteltävän, miksi USA on ahkeraan tehnyt sotaretkiä/ miksi ne ovat tuloksiltaan epäonnistuneet, vaikka sotilaallinen toteutus onkin ollut mahtavaa.

Varmaankin salaman jälkien toteaminen vaatii kokemusta ja tarkkaa silmää. Kun talo palaa tai metsääkin muutman hehtaari, varmaan jo huomaa.

Voi puu haljeta muustakin syystä. Imaisee märkänä syksynä lehtipuu sisäänsä täydet määrät vettä. Sitten iskee pakkanen.

Vierailija

no jos salama iskee puuhun ja se halkeaa, niin luulisi että löytyisi vähän palaneita kappaleita sen juurelta. itse en ole ikinä löytänyt.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Salama taitaa myös lipua kuoren tuntumassa. Luulisin nähneeni männyn kylkiä, joissa salama on hivellyt kaarnaa. Näkyy vaaleana juonteena pitkällä matkalla. Aika harvoin mitään selvää näkee sieni- tai marjaretkillä kuten ei myöskään hirvipasseissa. Ilmeisesti salama ei kovin helposti räjäytä puita. Muutenhan niitä olisi joka mäellä päreinä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Kyllä niitä salaman jälkiä näkyy luonnossa. Sekä pirstoutuneita puita että salamien maastoon kaivamia ojia.

Pikkupoikana kalareisulla törmäsin jokivarren kosteassa kuusikossa kymmeniä metrejä pitkiin ojamaisiin jälkiin, joista turve oli lentänyt sivulle ja joilla oli syvyyttä lähes puoli metriä. Ihmettelin niitä kalasta tultuani isoisälleni epäillen karhun olleen asialla. Pappa valisti, että Ukko siellä on tehnyt maatöitä isolla kuokalla. Kävin paikalla uudelleen ja löysin sitten pari kuusta joihin salama oli lyönyt, toinen aivan pirstaleina ja toisesta kaarna halki latvasta juureen.

Samasta ukkosen suosimasta kuusikosta olen löytänyt myöhemminkin vastaavia ojia. Kerran näimme niitä vaellusreissulla myös tunturin rinteen kosteassa sammaleessa, pari kiveäkin näytti paukahtaneen pirstaleiksi.

Jokunen vuosi sitten sain ihailla (vähemmän innostuneena) salaman jälkiä omalla pihallani, kun salama iski pihakuuseeen. Nurmikkoon tuli kolme mutkittelevaa noin 20 metristä uraa, jotka olivat 30 cm leveitä ja syviä. Pari ojista tuli talon perustuksiin ja maadoituksia myöten salama jatkoi sähkökeskukseen ja hajotti sähkölaitteita parinkymmenen tuhannen markan edestä. Ojien lähettyviltä oli voikukkien juuret räjähtäneet niin että jokaisen kohdalle jäi vain kuoppa. Itse kuusessa oli ainoastaan pieni halkeama yhden pintajuuren kaarnassa. Piha oli täynnä savua, katto aivan savessa ja nurmen riekaleissa ja sisätilat täynnä hajonneista lampuista syntynyttä lasimurskaa. Onneksi ei talo palanut eikä perhrrllr käynyt mitenkään. Luultiin ekana , että telkkari räjähti kun lasinpaloja lensi ympäriinsä.

Vierailija
Viirupöllö
Jokunen vuosi sitten sain ihailla (vähemmän innostuneena) salaman jälkiä omalla pihallani, kun salama iski pihakuuseeen.

Meillä iski mökillä isoon kuuseen joskus 80-luvulla. Jälki on siinä vieläkin, tervetuloa vain katsomaan. Mummoni, joka pelkää aika lailla ukkosta, oli juuri ulkona jostain syystä kun salama iski 15 metrin päähän. Ei tehnyt hyvää salamapelolle.

Itse en pelkää Ukon ilmaa, vaan suorastaan ihailen aina ukkosta ja harmittelen kun se jytisee kaukana pilvissä ja näkee pienen välähdyksen joskus. Välillä näkee kunnolla, mutta harvoin. Siksei niitä jälkiä kai ole paljonkaan maastossa. Ja häviäähän ne eroosion ansiosta. Luonto elää.

Vierailija
Viirupöllö

Jokunen vuosi sitten sain ihailla (vähemmän innostuneena) salaman jälkiä omalla pihallani, kun salama iski pihakuuseeen. Nurmikkoon tuli kolme mutkittelevaa noin 20 metristä uraa, jotka olivat 30 cm leveitä ja syviä. Pari ojista tuli talon perustuksiin ja maadoituksia myöten salama jatkoi sähkökeskukseen ja hajotti sähkölaitteita parinkymmenen tuhannen markan edestä. Ojien lähettyviltä oli voikukkien juuret räjähtäneet niin että jokaisen kohdalle jäi vain kuoppa. Itse kuusessa oli ainoastaan pieni halkeama yhden pintajuuren kaarnassa. Piha oli täynnä savua, katto aivan savessa ja nurmen riekaleissa ja sisätilat täynnä hajonneista lampuista syntynyttä lasimurskaa. Onneksi ei talo palanut eikä perhrrllr käynyt mitenkään. Luultiin ekana , että telkkari räjähti kun lasinpaloja lensi ympäriinsä.

No huhhuh

Vierailija

Sähköisku ei välttämättä käristä mitään mustaksi. Muuta hauskaa kyllä voi tapahtua; erääseen taloon kun iski salama, niin kaikki ovenkarmit lensivät irti.

Vierailija

15-vuotiaana heinäkuisena pilvisenä hellepäivänä olin ystäväni kanssa maalla hänen kotitilansa puutarhassa bikineissä ja paljain jaloin. Yhtäkkiä kuului kovaa rätinää ja pauketta, kuin konekiväärien ammuntaa.

Katsoin talon peltikattoa ja siinä näkyi valonvälähdyksiä. Huusin "Maahan", mutta onneksi satuin katsomaan jalkojani. Niitä pitkin nousi kahdeksikon muotoinen valopatsas ja hiukseni nousivat selvästi pystyyn, joten hiffasin mistä oli kysymys.

Salama oli iskenyt noin 10 kymmenen metrin etäisyydellä meistä navettarakennuksen takana ollesseen koivuun. Latva katkesi ja salama halkaisi puunrungon sekä teki syvän viiden metrin railon maahan. Mitään kärähtämisjälkiä ei ollut. Puunsäpäleitä ja repeytyneitä oksia oli maassa.

Pari vuotta sitten salama iski tuttavieni kesämökin edustan haapaan. Samanlaista jälkeä teki, muttei railoa maahan.

Vierailija

Salaman "jäljet" voivat olla kovin erilaisia; vähäpätöisiä, suuria tai arvaamattomia. Kuten aiemmissa vastauksissa on käynyt ilmi, useimmat jäljet ovat varmaankin halkeamia puissa. Halkio ei välttämättä tapa puuta, mutta jälki jää runkoon ja kuoreen. Tai sitten puu voi olla riekaleina pitkin ympäristöä.
Salaman jälkien toteaminen riippuu siitä, kuinka paljon liikut luonnossa tai metsässä ja kuinka aktiivisesti etsit näitä jälkiä. Kuoppa maassa saattaa jäädä sinulta kokonaan huomaamatta, jollet pysähdy sen äärelle (se voi olla jo sammaloitunutkin) ja ala pohtia sen mahdollista syntymekanismia.
Omalla kesämökilläni salama iski 80-luvulla koivuun ja ainoa "jälki" mikä jäi oli se, että kahden koivun välille pingotettu rautalankainen pyykinkuivausnaru katosi savuna ilmaan. Molempien koivunrunkojen ympärille jäi musta, palanut rengas tuoheen.

Vierailija
ArKos itse
Herrmann
Kyseessä on ollut salaliitto, joka juontaa juurensa 90-luvun alkupuolelle. Yhdysvaltain tiedustelupalvelun niin sanotulla Redgryyn jaoksella on ollut useimmissa sattumuksissa näppinsä pelissä.

Tietoa aiheesta löytyy mm. täältä: http://www.houstonspacesociety.org/ols/conspiracy.html




Mihinkähän aiheeseen tuokin viesti oli tarkoitettu? Näyttäisi käsiteltävän, miksi USA on ahkeraan tehnyt sotaretkiä/ miksi ne ovat tuloksiltaan epäonnistuneet, vaikka sotilaallinen toteutus onkin ollut mahtavaa.

Varmaankin salaman jälkien toteaminen vaatii kokemusta ja tarkkaa silmää. Kun talo palaa tai metsääkin muutman hehtaari, varmaan jo huomaa.

Voi puu haljeta muustakin syystä. Imaisee märkänä syksynä lehtipuu sisäänsä täydet määrät vettä. Sitten iskee pakkanen.


Kyseessä ei ole puutaheinää. Tiedonjyvänen aiheesta löytyy tarkastelemalla tuota aineistoa.

Vierailija

Pari vuotta sitten olin kovan ukkoskuuron aikaan polttamassa tupakkaa kämpässäni avonaisen ikkunan luona. Salama iski mäntyyn noin viidenkymmenen metrin päähän. Ensin kuului hetken surinaa, se kuulosti minusta samanlaiselle kuin sähköhitsaus, sitten tuli sellainen paukahdus että hyvä etten lykännyt pötköä punttiin. Tämä iso mänty johon salama iski syttyi palamaan ja paloikin iloisesti muutaman minuutin kunnes rankkasade sammutti sen.

Kävin katsomassa myöhemmin tuota puuta. Siitä oli irronnut oksia, siinä oli iso halkeama ja runko oli puolestavälistä ylöspäin hiiltynyt, mustunut, tietysti salaman sytyttäneen palon seurauksena.

Vierailija

Minua kiinnostaisi minkälaista jälkeä syntyy, kun salama iskee kallioon tai hiekkamaahan niin, että syntyy fulguriittia. Onko teistä kukaan löytänyt salaman jälkiä kivistä/hiekasta.

Tässä Wikipedian selitys fulguriitin synnystä: Fulguriitti eli ukonvaaja on maahan osuneen salaman iskusta muodostunut lasinen putkilo. Fulguriitti muodostuu maan sisälle salaman kulkureitille ja sen ulkomitat ovat myös sen muodostaneen salaman mitat. Fulguriitti voi olla muutaman senttimetrin halkaisijaltaan ja jopa useita metrejä pitkä. Putkilo on salaman tai juurakon muotoinen, ja siinä voi olla useita haaroja aivan kuten ilmassa silmin nähtävissä salamoissakin. Fulguriitti on sisältä ontto ja sileäpintainen tai se voi olla sisäpinnaltaan täynnä pieniä kuplia. Ulkopintaa päällystää karkea hiekka. Fulguriitti on haurasta ainetta, joten sen esiinkaivaminen on hankalaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat