Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Olen niin pihalla, etten edes tiedä suomenkielistä termiä tuolle.
Kunnianhimoisena tavoitteena olisi kuitenkin saada 6 bar/160C höyrylle nopeutta noin 250 m/s tämän pitäisi tapahtua mahdollisimman pienin häviöin ja oleellisesti neliömäisellä suuttimella. Miten tuota geometriaa kannattaisi lähetä haarukoimaan kohdalleen? Laajempimittaiset höyrytekniikan opinnot eivät tule kysymykseen, joten mieluummin joku esimerkki tai makro, jos mahdollista. Tietysti kirjankin ostan tai laskimeen tartun, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Sivut

Kommentit (19)

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Denzil Dexter
Olen niin pihalla, etten edes tiedä suomenkielistä termiä tuolle.
Kunnianhimoisena tavoitteena olisi kuitenkin saada 6 bar/160C höyrylle nopeutta noin 250 m/s tämän pitäisi tapahtua mahdollisimman pienin häviöin ja oleellisesti neliömäisellä suuttimella. Miten tuota geometriaa kannattaisi lähetä haarukoimaan kohdalleen? Laajempimittaiset höyrytekniikan opinnot eivät tule kysymykseen, joten mieluummin joku esimerkki tai makro, jos mahdollista. Tietysti kirjankin ostan tai laskimeen tartun, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.


Donek eris felix, multos numerabilis amicos

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12902
Liittynyt16.3.2005

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. De Lavalin suutin on yksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
o_turunen
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. De Lavalin suutin on yksi.



Pitää kokeilla haeskella myös tuolla. Tässähän on nyt ongelmana muiden muassa se, ettei massavirta ole tiedossa, vaan on ainoastaan oleellisesti vakiopaineinen tila, josta höyry purkautuu. Massavirtaa taas tarvitsisi suuttimen mitoitukseen niillä yksinkertaisillakin kaavoilla, joita olen löytänyt.
Ei kai näin pienen osan takia joudu jotain elämää suurempia virtauslaskentaohjelmistoja käyttämään?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12902
Liittynyt16.3.2005

Jos paine syöttöpuolella on suunnilleen tuplasti tai enemmän verrattuna lähtöpuolen paineeseen (absoluuttinen paine), niin virtaus on kriittinen, ja virtausnopeus kurkussa on äänen nopeus. Tuosta saa selville massavirran. Kuudella baarilla varmasti saa aikaan kriittisen virtauksen, jos ulkoilmaan puhaltaa. Höyryn paisuessa nopeus edelleen kasvaa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
o_turunen
Jos paine syöttöpuolella on suunnilleen tuplasti tai enemmän verrattuna lähtöpuolen paineeseen (absoluuttinen paine), niin virtaus on kriittinen, ja virtausnopeus kurkussa on äänen nopeus. Tuosta saa selville massavirran. Kuudella baarilla varmasti saa aikaan kriittisen virtauksen, jos ulkoilmaan puhaltaa. Höyryn paisuessa nopeus edelleen kasvaa.



Tuon mukaan äänen nopeus 0.6 MPa paineessa olisi noin 500 m/s:

http://www.spiraxsarco.com/esc/SS_Prope ... ang_id=fin

Meinaat, että lujempaa puhaltaisi?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12902
Liittynyt16.3.2005

Jonkun wanhan 1930-luvun ruotsalaisen Keksintöjen Kirjan mukaan De Lavalin maitoseparaattorin turbiinissa oli höyryn nopeus 1300 m/s.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

Aika paljonkin aiheen vierestä heittäisin kysymyksen ihan pelkästä paineilmasta. Paineilmallahan voi saavuttaa makeimmillaan suurinpiirtein äänennopeuden mutta sen ylittäminen onkin jo hankalampaa. Mutta, jos paineilman sekaan sotketaan vettä, saadaanko tällöin esim. ilmakivääriin enempi lähtönopeutta? Toki, en ole tällaista tekemässä, ilmaan kun on hankala sitouttaa vettä suurempia määriä muutoin kuin höyryn muodossa. Enempi teoriapohjaisesti tuumin asiaa.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Huonosti löytyy apuja. Kai se pitää nöyrtyä ja lähteä johonkin TKK:n kirjastoon plaraamaan vanhoja opuksia tai kokeiltava tuurilla jotain säädettävää suutinta. Asiaa kyllä auttaisi, jos lähtökohta olisi edes sinne päin.

Suuttimen suunnittelu käsikaavoin voisi onnistua jotenkin noin:

http://www.ivorbittle.co.uk/Books/Fluid ... %20doc.htm

Nämä taas viittaisivat siihen, että käytännössä välttämättä tarvittaisiin kompuutterin apua:

http://psrcentre.org/images/extraimages/113612.pdf
ftp://ftp.demec.ufpr.br/CFD/bibliografi ... n_2007.pdf

Jälleen tuurilla voisi jostain tämänkaltaisista, säädettävistä ilmasuuttimista saada toimivan. Tuuri vain alkaa loppua kohta kesken...

http://www.exair.com/en-US/Primary%20Na ... rison.aspx

Vierailija
vihertaapero
Aika paljonkin aiheen vierestä heittäisin kysymyksen ihan pelkästä paineilmasta. Paineilmallahan voi saavuttaa makeimmillaan suurinpiirtein äänennopeuden mutta sen ylittäminen onkin jo hankalampaa. Mutta, jos paineilman sekaan sotketaan vettä, saadaanko tällöin esim. ilmakivääriin enempi lähtönopeutta? Toki, en ole tällaista tekemässä, ilmaan kun on hankala sitouttaa vettä suurempia määriä muutoin kuin höyryn muodossa. Enempi teoriapohjaisesti tuumin asiaa.



Vesihöyryssä äänikulkee hieman nopeammin. Lämpötila nopeuttaa aika paljon, myös yksiatomisen kaasun käyttö n. 3x vaikutus.

Jos puristussykli tapahtuu heti ennen vapauttamista, tulee ominaislämpökapasiteetti oleelliseksi, sillä se vaikuttaa lämpötilan nousuun puristuksessa.

miilu
Seuraa 
Viestejä709
Liittynyt25.1.2011

Laajennus-suuttin (Lavalmuunstycke tai Laval nozzle)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Lavalmunstycke
Teoriaa suomeksi
http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/11_print.html
Jääkiteitäkö on höyryllä tarkoitus tehdä, vai peräti rakettimoottoria? Laval suuttimen laskenta on työlästä kynällä ja paperilla. Joitakin valmiita laskuohjelmia on tarjolla, mutta taitavat olla hinnakkaita. Pienimuotoisiin kokeiluihin voisi taulukkolaksimella tehdä karkean laskennan. Näiden pohjalta muutamia koesuuttimia vain kokeiluun. Lämpökameralla voisi hyvinkin ottaa kuvamateriaalia suuttimen pinnasta käytön aikana, ja valita sitten parhaimman tuotoksen.
Jään teko 300 C höyrystä kymmenien baarien paineesta vaatii varovaisuutta, puhumattakaan raketeista.
Laskemaan suutinta (Laval nozzle)
http://aerorocket.com/Nozzle/Nozzle.html
3D-printterillä tulostaen suutin.
http://www.thingiverse.com/thing:144657
Minulle jäi hiukan epäselväksi mihin tuota "propelipuhaltimen" suutinta käytetään.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12902
Liittynyt16.3.2005

Ota messinkimurikka ja poraa siihen reikä niin, että saat oikean massavirran. Sitten sorvaamalla ja kartiokalvaimella sopivat sisään- ja ulosmenokartiot. En oikein ymmärrä, mitä vielä ihmettelet. Ei ollut de Lavalillakaan mitään superkompuuttereita joskus sata vuotta sitten.

Tosin de Laval-suutinta et tarvitse, jos paine on 6 bar ja riittää 250 m/s höyrynnopeus. Senkun lasket höyryt pihalle jostain suuttimesta tai reiästä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

miilu
Seuraa 
Viestejä709
Liittynyt25.1.2011
o_turunen
Ota messinkimurikka ja poraa siihen reikä niin, että saat oikean massavirran. Sitten sorvaamalla ja kartiokalvaimella sopivat sisään- ja ulosmenokartiot. En oikein ymmärrä, mitä vielä ihmettelet. Ei ollut de Lavalillakaan mitään superkompuuttereita joskus sata vuotta sitten.

Tosin de Laval-suutinta et tarvitse, jos paine on 6 bar ja riittää 250 m/s höyrynnopeus. Senkun lasket höyryt pihalle jostain suuttimesta tai reiästä.


Riippunee kaiketi siitä mitä Denzil Dexter aikoo suuttimella tehdä. Laval suutin muuttaa kaasun lämpöenergiaa liike-energiaksi, näin suutin ja kaasu kylmenee. Jos suuttimen jälkeenkin saadaan pysymään kohtuullisen laminaarinen virtaus, niin ulostuleva kaasu pysyy myös kylmänä. Toinen käyttötarkoitus on nostaa kaasun virtausnopeutta.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Tarkoituksena olis mahdollisimman tehokkaasti muuttaa painetta liike-energiaksi. Eli lopputuotteeksi kelpaisi vaikka paineeton höyry, kunhan se vain kulkee. Olen rakentamassa eräänlaista mikroturbiinia, eli epäsosiaalisiin tarkoituksiin ei ole tarkoitus rakettisuutinta käyttää.

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Denzil Dexter
Tarkoituksena olis mahdollisimman tehokkaasti muuttaa painetta liike-energiaksi. Eli lopputuotteeksi kelpaisi vaikka paineeton höyry, kunhan se vain kulkee. Olen rakentamassa eräänlaista mikroturbiinia, eli epäsosiaalisiin tarkoituksiin ei ole tarkoitus rakettisuutinta käyttää.


Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat