Seuraa 
Viestejä277

Muistan kun pikkupoikana isoin ihme oli taskulamppu
Leditaskulampunkin valo syntyy huonolla hyötysuhteella.
1) Voiko valoa vangita "superluuppiin" käyttöä varten?
2) Auringonvalon muuttaminen energiaksi, säilöminen?
Paljonko työtä tai muita mitattavia resursseja tarvitaan?
Vähän luonnonvaroja ja työtä ja silti tarvittaessa valoa!
Millainen olisi tulevaisuuden tekniikalla taskulamppu

PS. Nyt maksakoon "mitä tahansa" - kohta se on halpaa!
Oma ehdotus on pikku aurinkokenno - akku - ledlamppu.
Kätsy olisi myös aurinkokenno - otsalamppu - syksyssä

...taasko noita uusia ajatuksia...

Kommentit (20)

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108

Joo rannekelloja ja taskulaskimia on jo ilman mitään paristoja, taskulampulla nyt ei vaan tee mitään, tai sanotaan sille on niin harvoin käyttöä miksi siihen kennoja viittii rakennella!

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
CE-hyväksytty
Mikä on superluuppi?



Vissiin kahden peilin väliin pyrittäisiin jättämään fotoni pallottelemaan?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
tsbmw
1) Voiko valoa vangita "superluuppiin" käyttöä varten?



Valaistusmielessä mielekkäitä energiamääriä ei voi säilöä valona järkeviä aikoja. Se vaatisi täydellisiä peilejä, jotka kestävät hyvin korkean intensiteetin.

2) Auringonvalon muuttaminen energiaksi, säilöminen?



Aurinkokenno on vähiten huono tapa. Mutta tehoton, kallis ja huonohyötysuhteinen.

Millainen olisi tulevaisuuden tekniikalla taskulamppu



Näköpiirissä ei ole akkukäyttöisen ledilampun seuraajaa. Akut ja ledit kehittynevät hitaasti jatkossakin, mutta mullistuksia ei ole odotettavissa.

tsbmw
Seuraa 
Viestejä277
CE-hyväksytty
Mikä on superluuppi?

Kokonaisheijastuman periaatteella tehty valoakku.
Koska valo ei ole materiaa niin tuo voisi olla pieni

...taasko noita uusia ajatuksia...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
tsbmw
Koska valo ei ole materiaa niin tuo voisi olla pieni



Ei voisi, koska siinä tapauksessa intensiteetti optisessa kaviteetissa kasvaisi tolkuttomaksi pienilläkin energioilla. Niin suuri intensiteetti tuhoaa kaikki materiaalit, joten edes teoriassa ei voi olla olemassa materiasta koostuvia peilejä, vaikka joku ihmeellinen yhdistelmä tuottaisikin riittävän suuren heijastavuuden. Esimerkiksi laserkaviteetit ovat jo muutaman watin tehoilla yleensä metrin suuruusluokkaa pituudeltaan ja valokentän halkaisija on senttimetrin luokkaa. Sellaisen kaviteetin energia riittää normaalille teholle alle mikrosekunniksi (riippuen etupeilin läpäisystä, joka on yleensä prosentin tai muutaman luokkaa).

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
Ronron
Mikä sillä intensiteetillä on, kun pitää rikkoa kaikki? Miksi?



Aineet pysyvät kasassa elektronien ja atomien, eli varattujen hiukkasten, vuorovaikutusten takia. Valo on sähkömagneettinen kenttä, joka vaikuttaa noihin aineen rakenneosiin monilla tavoilla. Jos intensiteetti on tolkuttoman suuri, se kenttä on vahvempi kuin ainetta koossapitävät kentät ja se repii ainetta koossa pitävät sidokset hajalle. Optisessa kaviteetissa se yleensä tekee peilit ja linssit sameiksi, mikä estää koko laitteen toiminnan. Laservalolla voidaan työstää materiaaleja ja jopa puristaa deuteriumpellettejä niin voimakkaasti, että saadaan aikaan fuusioydinreaktio.

projph
Seuraa 
Viestejä19

Höh... Säkki. Valo laitetaan vaan sinne ja kannetaan sisälle taloon. Näinhän hölmöläiset tekivät vanhassa kertomuksessa... en kyllä muista onnistuiko homma?

All is not as it seems.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

En muista oonko jo maininnut, mutta kun pienenä tutustuin mummolassa äiten nuoruudenajan kääntyväpeiliseen meikkipöytään, tajuntani räjähti, kun peilit vastakkain kääntämällä tajusin näkeväni äärettömyyden.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
CE-hyväksytty
En muista oonko jo maininnut, mutta kun pienenä tutustuin mummolassa äiten nuoruudenajan kääntyväpeiliseen meikkipöytään, tajuntani räjähti, kun peilit vastakkain kääntämällä tajusin näkeväni äärettömyyden.



Kokeile joskus asettaa kolme peiliä kuution sisänurkaksi. Näet silmän, joka tuijottaa aina takaisin vaikka miten kääntelet tai siirrät päätä.

jogger
Seuraa 
Viestejä2936

Kuinka paljon valoa voi ampua yhden pisteen kautta kerralla? Onko sillä ylärajaa?

Pakko kai joku raja tulla vastaan? Miten ne aallot/hiukkaset käyttäytyy jos tulee hirveä tungos?

Eikös sitä valoa voisi sitten periaatteessa säilöä esim mustan aukon ympärille kiertämään ikuisesti?

Jos valolla on massa, niin eikö se valo sitten periaatteessa reagoi itsensä kanssa myös, ja täten hajottaa sen kuvion jossa se pyörii sen mustan aukon ympärillä, ennemmin tai myöhemmin?

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
jogger
Kuinka paljon valoa voi ampua yhden pisteen kautta kerralla? Onko sillä ylärajaa?



En ole varma, mutta muistaisin että QED ennustaa jotain fotonien välisiä vuorovaikutuksia, jos kenttä on tarpeeksi iso. Mutta käytännössä se määrä on täysin tolkuton. En tiedä, mutta voisin kuvitella, että se johtaa parinmuodostukseen, eli valon energia muuttuu hiukkasiksi.

Eikös sitä valoa voisi sitten periaatteessa säilöä esim mustan aukon ympärille kiertämään ikuisesti?



Mustan aukon ympärillä ei käsittääkseni ole stabiileja ratoja fotoneille. Pieninkin poikkeama ideaaliradalta johtaa fotonin karkaamiseen tai putoamiseen.

Jos valolla on massa, niin eikö se valo sitten periaatteessa reagoi itsensä kanssa myös, ja täten hajottaa sen kuvion jossa se pyörii sen mustan aukon ympärillä, ennemmin tai myöhemmin?



Valolla ei ole massaa, mutta tuossa on kyse siitä minkälaisia radat ovat. Stabiilin radan on oltava sellainen, että pieni poikkeama siltä aiheuttaa korjaavan vaikutuksen. Mustan aukon ypäristön radoilla ei käy noin, vaan pieni poikkeama aiheuttaa vaikutuksen, joka vahvistaa poikkeamaa.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Neutroni

Valolla ei ole massaa, mutta tuossa on kyse siitä minkälaisia radat ovat. Stabiilin radan on oltava sellainen, että pieni poikkeama siltä aiheuttaa korjaavan vaikutuksen. Mustan aukon ypäristön radoilla ei käy noin, vaan pieni poikkeama aiheuttaa vaikutuksen, joka vahvistaa poikkeamaa.



Miksi?

くそっ!

CE-hyväksytty
En muista oonko jo maininnut, mutta kun pienenä tutustuin mummolassa äiten nuoruudenajan kääntyväpeiliseen meikkipöytään, tajuntani räjähti, kun peilit vastakkain kääntämällä tajusin näkeväni äärettömyyden.



Juu saman koin itsekin penskana mummolassa meikkipöydän peilejä käännellessäni. Aika häkellyttävä kokemus penskana.

Neutroni
Kokeile joskus asettaa kolme peiliä kuution sisänurkaksi. Näet silmän, joka tuijottaa aina takaisin vaikka miten kääntelet tai siirrät päätä.



Eikös ne astronautit asentanu tuolla tavalla toimivia peiliklustereita kuuhun? Valo heijastuu takaisin lähettäjän suuntaan.
Tuolla "No onko ihminen sitten koskaan käynyt KUUSSA"-palstalla meinasin aikoinaan neuvoa salkkareita ampumaan tehokkaalla ritsalla kumipalloja huoneen nurkkaan katonrajaan, ei ole niin väliä sattuuko just kolmen seinän leikkauspisteeseen

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
Ronron
Neutroni

Valolla ei ole massaa, mutta tuossa on kyse siitä minkälaisia radat ovat. Stabiilin radan on oltava sellainen, että pieni poikkeama siltä aiheuttaa korjaavan vaikutuksen. Mustan aukon ypäristön radoilla ei käy noin, vaan pieni poikkeama aiheuttaa vaikutuksen, joka vahvistaa poikkeamaa.



Miksi?



Se voidaan johtaa ratkomalla mustaa aukkoa mallintavat yleisen suhteellisuusteorien kenttäyhtälöt. Minä en osaa sitä tehdä, mutta Google voi osata tai sitten ei. Miksi maailma noudattaa sellaisia yhtälöitä, jotka tuottavat epästabiileja ratoja, on jo sen luokan kysymys, että luonnontieteen rahkeet eivät riitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
Qtamo
Neutroni
Kokeile joskus asettaa kolme peiliä kuution sisänurkaksi. Näet silmän, joka tuijottaa aina takaisin vaikka miten kääntelet tai siirrät päätä.



Eikös ne astronautit asentanu tuolla tavalla toimivia peiliklustereita kuuhun? Valo heijastuu takaisin lähettäjän suuntaan.



Kyllä asensivat. Tuollaista rakennetta kutsutaan retroreflektoriksi ja sitä käytetään optisissa sovelluksissa, koska se tosiaan heijastaa valon tulosuuntaansa. Laboratorioissa on hifitason laitteita, avaruudessa vielä hifimpiä ja ihan tavalliset muoviheijastimetkin toimivat noin.

Neutroni
Kyllä asensivat. Tuollaista rakennetta kutsutaan retroreflektoriksi ja sitä käytetään optisissa sovelluksissa, koska se tosiaan heijastaa valon tulosuuntaansa. Laboratorioissa on hifitason laitteita, avaruudessa vielä hifimpiä ja ihan tavalliset muoviheijastimetkin toimivat noin.



Juu, nyt muistan itsekin, retroreflektoreiksi noita kutsutaan (en jaksanu hakea linkkejä). Ja totta tuokin noista ihmisten käyttämistä heijastimista, vissiin nuo wanhan ajan heijastimet (mm. muoviset lumihiutalemallit) tais toimia samalla periaattella. Kiitos tarkennuksesta!

Ai niin, pitää vielä mainita että kokeilin työpaikalla lämpökameraa hississä jossa on metalliset seinät. Se se vasta hurjalta näytti!

Ehkä jo off-topiccia mutta mittasin viime kesänä FLIR:llä taivasta työpaikalla kun ulkona oli jotain reilut 25 astetta Celciusta. Zeniitissä näytti (emissiokerroin-asetus ei ollut täysin kohdallaan) -40 astetta Celsiusta ja välillä loppui mittausalue kesken. Ei sillä että ois ollu mulle yllätys mutta oli mukava kokeilla käytännössä miten teoria pelaa. Valitettavasti kyseinen "lelu" maksoi ostohetkellä 16 k€.

tsbmw
Seuraa 
Viestejä277

Onko itseasiassa mahdollista LAINKAAN VARASTOIDA VALOA?
"Valoakusta" otettu valo olisi sitä alkuperäistä samaa valoa?
Valokuitulenkiin täysheijastumaan ja sekunnin kuluttua ulos?
(Eikös valon alltoluonne estä tämän varastoinnin tykkenään?)

...taasko noita uusia ajatuksia...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428
tsbmw
"Valoakusta" otettu valo olisi sitä alkuperäistä samaa valoa?



Fysiikassa ei ole määritelty mitä tarkoittaa "sama valo", eli muuttuuko fotoni toiseksi fotoniksi esimerkiksi heijastuksessa.

Mutta valoa on mahdollista varastoida heijastavien peilien väliin ns. optiseen akviteettiin. Syöttää sitä sisään ja ottaa ulos. Jos peilistä heijastuva valo on mielestäsi "samaa valoa", sitten se on sitä ja jos ei, niin sitten se on "eri valoa", mutta valoa kuitenkin.

(Eikös valon alltoluonne estä tämän varastoinnin tykkenään?)



Ei estä. Resonoivat kaviteetit ovat hyvin oleellisia komponentteja myös radiotekniikassa, jossa pelataan puhtaalla aaltofysiikalla.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat