Seuraa 
Viestejä45973

Monissa kuntopyörissä on matkamittari, mutta tuli mieleen että onko kuntopyörällä yleensä järkeä mitata matkaa.

Kuinka matka mitataan, onko se pyörän ulkokehällä olevan pisteen kulkema matka. Tässä tapauksessahan saataisiin matka kaksinkertaistettua pelkästään vaihtamalla kuntopyörään 2 kertaa isompi pyörä eikä polkeminen tuntuisi yhtään rankemmalta.

Kommentit (18)

Heppu
Monissa kuntopyörissä on matkamittari, mutta tuli mieleen että onko kuntopyörällä yleensä järkeä mitata matkaa.
Kai se on hauskaa tietää kuinka pitkälle olisi oikealla pyörällä päässyt?
Heppu
Kuinka matka mitataan, onko se pyörän ulkokehällä olevan pisteen kulkema matka. Tässä tapauksessahan saataisiin matka kaksinkertaistettua pelkästään vaihtamalla kuntopyörään 2 kertaa isompi pyörä eikä polkeminen tuntuisi yhtään rankemmalta.
Kaksi kertaa isommalla renkaalla olisi taasen isompi hitausmomentti vaikka massa olisikin sama. Eli ei se yhtä helppoa olisi. Jos massa olisi sillä isolla renkaalla sopivasti pienempi kuin sillä pienellä, niin sitten se menisi kuvailemallasi tavalla.

Quylthulg
Heppu
Kuinka matka mitataan, onko se pyörän ulkokehällä olevan pisteen kulkema matka. Tässä tapauksessahan saataisiin matka kaksinkertaistettua pelkästään vaihtamalla kuntopyörään 2 kertaa isompi pyörä eikä polkeminen tuntuisi yhtään rankemmalta.

Kaksi kertaa isommalla renkaalla olisi taasen isompi hitausmomentti vaikka massa olisikin sama. Eli ei se yhtä helppoa olisi. Jos massa olisi sillä isolla renkaalla sopivasti pienempi kuin sillä pienellä, niin sitten se menisi kuvailemallasi tavalla.

Ja vaikka hitausmomentin vaikutus voitaisiinkin tilanteessa unohtaa, on polkeminen silti raskaampaa isommalla renkaalla. Halkaisijan kasvattaminen lisää renkaan ja tien välisen kitkavoiman momenttivartta. Momentti kasvaa suoraan verrannollisesti halkaisijaan nähden, kuten myös renkaan kulkema matka kierrosta kohden. Näin ollen ideaalitilanteessa samalla työmäärällä liikutaan yhtä pitkämatka, oli renkaan halkaisija mikä tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä34635

Matkan mittaamiseen lienee syynä, että matkamittari on hyvin helppo asentaa. Poljettu kierrosmäärä ei ole mitenkään yhteismitallinen ajetun matkan kanssa, joskin valitsemalla kokemuksella säädöt oikein niillä on jonkinlainen korrelaatio.

Parempi on mitata kulutettua energiaa. Nykyiset hyvät kuntopyörät tekevätkin niin, mutta se edellyttää nopeuden lisäksi momentin mittaamista.

salai
Seuraa 
Viestejä8165
Heppu
Monissa kuntopyörissä on matkamittari, mutta tuli mieleen että onko kuntopyörällä yleensä järkeä mitata matkaa.

Kuinka matka mitataan, onko se pyörän ulkokehällä olevan pisteen kulkema matka. Tässä tapauksessahan saataisiin matka kaksinkertaistettua pelkästään vaihtamalla kuntopyörään 2 kertaa isompi pyörä eikä polkeminen tuntuisi yhtään rankemmalta.


Laitapa jonkinlainen kuva siitä, miten vaihdat kuntopyörään 2 kertaa isomman pyörän. Kun en oikein käsitä asiaa.
Vaikkapa tuollaiseen Tunturiin: http://www.finfit.fi/images/e402.jpg tai tuollaiseen: http://www.intersport.fi/channels/defau ... /P_49.html

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34635
salai

Laitapa jonkinlainen kuva siitä, miten vaihdat kuntopyörään 2 kertaa isomman pyörän. Kun en oikein käsitä asiaa.

Tuossa lienee akselilla magneetti, joka vaikuttaa joka kierroksella Reedin releeseen. Laita toinen magneetti toiselle puolelle, niin homma hoituu. Kun polkaiset kierroksen, kone luulee että poljitkin kaksi.

salai
Seuraa 
Viestejä8165
Neutroni
Tuossa lienee akselilla magneetti, joka vaikuttaa joka kierroksella Reedin releeseen. Laita toinen magneetti toiselle puolelle, niin homma hoituu. Kun polkaiset kierroksen, kone luulee että poljitkin kaksi.

Jaa, kiitoksia tiedosta.

Kysyin kuitenkin, miten siihen kuntopyörään vaihdetaan 2 kertaa isompi pyörä, niin kuin aloitusviestissä sanottiin.

Tuttavalla oli muuten aikoinaan retkipyörässään useampikin mekaaninen, vaijeritoiminen mittari. Ainakin kaksi niistä särkyi muutaman kilometrin tarkkuudella 5000 kilometrissä. Hitto kun ei tajunnut laittaa fillariinsa kaksi kertaa suurempia (kehämitaltaan) pyöriä, olisivat mittarit kestäneet varmaankin 10000 km asti.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
Tässä tapauksessahan saataisiin matka kaksinkertaistettua pelkästään vaihtamalla kuntopyörään 2 kertaa isompi pyörä eikä polkeminen tuntuisi yhtään rankemmalta.

Ei saataisi. Jos kuntopyörään vaihdettaisiin kaksi kertaa suurempi pyörä, niin matka kolminkertaistuisi. Kaksinkertaisella pyöräkoolla matka kaksinkertaistuisi, mutta kun se pyörä oli alkuperäistä kaksi kertaa suurempi eli kolminkertainen.

Tämä nyt on matemaattista lillukointia, mutta kun satutaan olemaan matematiikkapalstalla.

Vanha jäärä

Pyörän koosta riippumatta, matkaa ei voida edelleenkään mitata. Kadenssi tai laitteen vauhtipyörän kierrosluku ei ainakaan auta matkan mittaamisessa. Ehkä voisi mitata tehon ja sitä kautta tehdä oletuksia, kuinka kauas tasamaalla, tyynessä säässä olisi keskivertopyöräilijä tietyllä teholla, tietyssä ajassa ajanut. Melkoista arpomista...

Ei tämä matkan mittaaminen mitään salatiedettä ole.

Mitattu matka normaalilla kuntopyörällä on tietysti kyseenalainen, mutta ehkei sitä pidä ottaa absoluuttisena totuutena. Tietoa voi sen sijaan käyttää hyväksi verratessaan eri harjoituskertoja toisiinsa.

Itselläni on ns. "rullat" aerodynaamisella vastuksella. Laitos on siis sellainen johon normaali fillari laitetaan ja vaihteetkin toimivat normaalisti. Nopeus-matkamittari on takapyörässä ja näyttää tietysti juuri sen matkan minkä takapyörän kehä kulkee.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34635
salai

Kysyin kuitenkin, miten siihen kuntopyörään vaihdetaan 2 kertaa isompi pyörä, niin kuin aloitusviestissä sanottiin.

Puretaan pyörä. Sorvataan pyörässä olevan kitkajarrupyörän paksuinen mutta sitä kaksi kertaa halkaisijaltaan suurempi kiekko. Kiinnitykset akseliin apinoidaan tietysti siitä alkuperäisestä, ellei sitten tunne palavaa halua luoda uutta. Kiinnitetään isompi kiekko alkuperäisen tilalle. Katkaistaan laitteen runkoputket, ja jatketaan niitä hitsaamalla jatkot teräsputkista (tai alumiinistä, jos on alumiinirunko) siten, että isompi pyörä mahtuu laitteeseen. Viimeistellään saumat ja maalataan runko. Kasataan kokonaisuus ja homma on tehty. Jos on pedantti luonne, voi vielä laminoida uudet suojakuoret lasikuituvahvisteisesta polyesteristä.

salai
Seuraa 
Viestejä8165
Neutrini
Puretaan pyörä. Sorvataan . . .
Noin kai se tapahtuu pelkistettynä, mutta onko kanssa varma, ettei polkeminen tunnu yhtään rankemmalta?

PS. Hitsausneuvojahan olikin toisessa ketjussa, mutta onko kaikilla sorvia käytössä?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Ricke
Ja vaikka hitausmomentin vaikutus voitaisiinkin tilanteessa unohtaa, on polkeminen silti raskaampaa isommalla renkaalla. Halkaisijan kasvattaminen lisää renkaan ja tien välisen kitkavoiman momenttivartta. Momentti kasvaa suoraan verrannollisesti halkaisijaan nähden, kuten myös renkaan kulkema matka kierrosta kohden. Näin ollen ideaalitilanteessa samalla työmäärällä liikutaan yhtä pitkämatka, oli renkaan halkaisija mikä tahansa.
Eikös se momentti ole hitausmomentti kertaa kulmakiihtyvyys?
Oletan että kulmakiihtyvyys on tarkoitus saada samaksi molemmilla isolla ja pienellä pyörällä käyttäen saman suuruista momenttia. Vähennetään vain ison pyörän massa 1/4:ksi pienen pyörän massasta niin samalla työllä edetään kaksinkertainen matka siihen pieneen pyörään verrattuna. Ei kai se tuon kummempaa ole?

(olettaen tietysti että pyörät ovat saman muotoisia enkä tehnyt mitään tyhmää virhettä )

totinen
Pyörämatkan pituutta mitattaessa matkan rasittavuuteen vaikuttaa oleellisesti ilmanvastus ja maaston mäkisyys, joita kuntopyöräiltäessä ei tavallisesti ole.

Saa niihin parempiin (lue = kalliimpiin) kuntopyöriin jo ohjelmiakin ja ne mittaavat pulssia, tehoa, kalorinkulutusta, "matkaa", aikaa ja vaikka mitä. Eikä niissä ole enää edes pyörääkään, vain vastus jota säädellään tietokoneella. Tai ohjelma säätelee sitä kuvitteellisten mäkien mukaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34635
salai
Noin kai se tapahtuu pelkistettynä, mutta onko kanssa varma, ettei polkeminen tunnu yhtään rankemmalta?



Jos laitat jarrun jarruttamaan samalta kohtaa kuin ennen muutosta, polkeminen on yhtä raskasta. Tietysti jos jarru jarruttaa pyörän ulkokehältä, tuon toteuttaminen vaatii lisää vaivannäköä.

Tasaisella nopeudella poljettavat pyörän koko tai massa eivät vaikuta vastukseen, jos oletetaan laakerikitkat ja sellaiset olemattomiksi. Mielekkäillä massoilla ja nopeuksilla (kaksinkertaistetaan kuntopyörän massa) se on perusteltu oletus. Tietysti jos laitat siihen jonkun laivan kampiakselin runkolaakereineen, tilanne muuttuu.

Pyörän massa, tai tarkemmin hitausmomentti, vaikuttaa kyllä nopeudenmuutoksissa, mutta normaalissa kuntopyöräilyssä kai poljetaan pitkiä aikoja vakionopeudella.


PS. Hitsausneuvojahan olikin toisessa ketjussa, mutta onko kaikilla sorvia käytössä?

Mitähän tuollaisessa kuntopyörässä on sen pyörän koko. Jotain 300 mm ehkä. Sen tuplaaminen vaatii sorvin, jossa mahtuu pyörimään 600 millin kappale. Se ei ole mikään harrastekone enää. Konepajoilta noita tietysti löytyy.

Quylthulg
Eikös se momentti ole hitausmomentti kertaa kulmakiihtyvyys?

Hitausmomentin ja kulmakiihtyvyyden tulo voidaan merkitä yhtäsuureksi momentin kanssa (M=J*alpha), mutta silloin on kyseessä pyörimisen liikeyhtälö. Liikeyhtälöä tarkasteltaessa täytyy systeemi ottaa kokonaisuutena huomioon, koska pyörimisenergia itsessään ei ole säilyvä suure

Voiman momentti on yleisesti määriteltynä voimavarren paikkavektorin ja voimavektorin välinen ristitulo

M = r x F.

Tämä voi siis olla nollasta eroava renkaan hitausmomentista riippumatta, kun mallinnetaan voiman välittymistä ideaalisen momenttivarren kautta tien pintaan. Voiman momentti puolestaan tekee työtä suhteessa kierrettyyn kulmaan (W=M*phi), mistä seuraa työmäärän kasvu suoraan verrannollisena renkaan halkaisijaan.

Ricke
Quylthulg
Eikös se momentti ole hitausmomentti kertaa kulmakiihtyvyys?

Hitausmomentin ja kulmakiihtyvyyden tulo voidaan merkitä yhtäsuureksi momentin kanssa (M=J*alpha), mutta silloin on kyseessä pyörimisen liikeyhtälö. Liikeyhtälöä tarkasteltaessa täytyy systeemi ottaa kokonaisuutena huomioon, koska pyörimisenergia itsessään ei ole säilyvä suure

Voiman momentti on yleisesti määriteltynä voimavarren paikkavektorin ja voimavektorin välinen ristitulo

M = r x F.

Tämä voi siis olla nollasta eroava renkaan hitausmomentista riippumatta, kun mallinnetaan voiman välittymistä ideaalisen momenttivarren kautta tien pintaan. Voiman momentti puolestaan tekee työtä suhteessa kierrettyyn kulmaan (W=M*phi), mistä seuraa työmäärän kasvu suoraan verrannollisena renkaan halkaisijaan.

Mutta tuo r:hän ei muutu kun renkaan koko kasvaa, se riippuu polkimesta? Ja kyseessä on kuntopyörä, niin ettei rengas osu missään vaiheessa maahan aiheuttaen momenttia? Eikö sillä esittämälläni massan vähennyksellä saataisi aikaan sama kulmakiihtyvyys samalla voimalla molemmilla renkailla?

Quylthulg
Mutta tuo r:hän ei muutu kun renkaan koko kasvaa, se riippuu polkimesta? Ja kyseessä on kuntopyörä, niin ettei rengas osu missään vaiheessa maahan aiheuttaen momenttia? Eikö sillä esittämälläni massan vähennyksellä saataisi aikaan sama kulmakiihtyvyys samalla voimalla molemmilla renkailla?

Tarkoitin r:llä renkaan pyörimisakselin ja tien pinnan välistä voimavartta. Mutta olet ihan oikeassa, kuntopyörän renkaan ulkokehällä ei välttämättä ole samanlaista kitkavoimaa kuin oikean fillarin tapauksessa, eikä näin ollen momenttiakaan.

Ehdottamasi massan puolittaminen toimii energiatarkastelussa, jos renkaan massajakauma pysyy samana ja jakauman hitausmomentti riippuu lineaarisesti kokonaismassasta. Yleensä varmasti näin onkin.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat