Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

On luku kaksi, jota edustaa kaksi kynttilää maailmassa. Tehtävä: Jaa kaksi kymmeneen osaan. Vastaus?

0,2 - 1,1

Jos jakaa kaksi kynttilää kymmeneen osaan voi jättää toisen kynttilän vallan jakamatta; siitä arvo 1. Ja jakaa
vain toisen kynttilän kymmeneen osaan eli toisesta kynttilästä jää arvo 0,1.

Mutta jos jakaa pelkän lukuarvon kaksi kymmeneen osaan niin vastaus on 0,2.

0.999
Onko se yksi? Ei vaan se on 0.9 - 0.999
Arvon voi saada jakamalla 1 / 3 ja kerrotaan kolmella. Tai.
9 jaettuna 10 plus 9 jaettuna 100 plus 9 jaettuna 1000.

Kyse on siitä mistä jako suoritetaan. Yhdestä kokonaiskappaleesta.
Vai 10 + 100 + 1000 kappaleen joukosta.

Jako voidaan suorittaa yhdestä kokonaisesta esim. 1
Jako voidaan suorittaa parista esim. 2
Jako voidaan suoritaa suuresta joukosta esim. 7

Matematiikka perustuu kai pitkälti symmetriaan ja peilikuvaan?
Jos jokin on epäsymmetrinen niin pelkän matematiikan avulla ei saada tyydyttävää vastausta,
vaan tarvitaan fysiikkaa?

Kommentit (7)

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Jos on lukusuora:

0 # 1 # 2 # 3 # 4 # 5 # 6 # 7 jne.

jossa # on ääretön tai maximi arvo ja tehdään laksutoimituksia aina käyttäen lukua ja sitä edeltävää arvoa eli
toisin sanoe lukusuoran täytyy aina näyttää samalta fyysisesti ja vastausten arvon täytyy löytyä lukusuoralta. esim.

# 2 + # 3 = # 5 ei 2 kertaa # + 5

# 2 kertaa # 3 = # 6 ei 6 kertaa #

Onko totta seuraavat:

# on kuin vakio.
# ei voida ottaa neliöjuurta.

mitään 1D luonnon vakiota ei voi kertoa itsellään.
joku luonnon vakio kuvastaa joskus yksiulotteisuutta.
joku luonnon vakio on maximi arvo yksiulotteisen maailman
niin kuin valon nopeus on maximi arvo kaksiulotteisen maailman
tai sitten luonnonvakio kuvastaa ääretöntä jotenkin.

(nää on sitten pohdittu kello 1.02 yöllä, unentokkurassa)
Ei tarvitse vastata jos nää on ihan out.

Itse asiassa haluan vain tietää miksi on olemassa luonnonvakioita ja mitä ne kuvastavat?
Siksi pohdin näitä.

Jos miinus äärettömästä otetaan pois yksi eli

- # - 1 = ?

onko vastaus plus ääretön vai jokin satunnainen luku - riipuen ajasta ja siitä kohdasta,
jossa vähennys tehdään - jolla on yhä negatiivinen arvo? Vai onko tuloksena satunnainen positiivinen arvo.

Jos absoluuttinen nolla piste edustaa jollakin tasolla ääretöntä
Absoluuttinen nollapiste: miinus 273
ja jos siitä vähennetään yksi eli saadaan arvo 272.
niin kuvastaako tuo arvo 272 yhä äärettömyyttä / maximia vai negatiivisen kääntymistä positiiviseen suuntaan?

Onko matematiikan mukaista, että kun mennään alle 273,15 lämpötilassa kääntyy lämpötila positiiviseksi.

Avaruudesta on löydetty pilviä jotka ovat lähellä absoluuttista nollapistettä, mutta suihkuttaa kaasua
joka on 1000 asteista plussalla. Mikäli oikein muistan?

Tetraedri_
Seuraa 
Viestejä174
Liittynyt3.7.2012

Luvun 2 voi jakaa ihan ilman kynttilöitäkin äärettömän monella tavalla kymmeneen osaan. Toinen juttu on se, jaetaanko se kymmeneen yhtä suureen osaan. Vastaus kysymykseen on muutenkin irrelevantti:

"Tehtävä: Jaa kaksi kymmeneen osaan. Vastaus? - 0,2 - 1,1"

Luku 2 jaetaan kymmeneen osaan, joten vastaus täytyy antaa summana: a_1 + a_2 + ... + a_10 = 2.

Mitä nyt olen käsittänyt, mitkä laskutoimitukset olet tuossa tehnyt, on 2/10 ja (1+1)/10. Jälkimmäisessä olet tehnyt virheellisen sievennyksen (1+1)/10 = 1+(1/10). Toisesta tulee tulokseksi 0,2 ja toisesta 1,1.

Muutenkin, kahden kynttilän jakaminen kymmeneen osaan: mitä sillä tarkoitetaan ylipäänsä? Tarkoitetaanko sillä sitä, että lopputuloksena on kymmenen kynttilänpalasta, vai sitä, että tehdään 9 leikkausta? Hämärää tehtävänantoa, ihmekään kun paradokseja löytyy =P.

Jos menettäisin hulluuteni, menettäisin kaiken!

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

2.1 jaettuna 10 = 11.11 ??'

2 ja yksi kymmenesosa

oo ja x000000000

siirretään yhdeksän ja sanan toiselle puolelle saadaa 2 plus 9 =11 jää x eli 1 kymmenesosa
Tuo yksi kymmenesosa jaetaan sitten puolestaan kymmeneen osaan
saadaan yksi sadasosa

Eli 2.1 jaettuna kymmeneen osaan = 11.11

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Eli tällaisessa laskussa desimaalipisteen vasemmalla puolella oleva luku kertoo kappalemäärästä ja desimaalipilkun oikealla puolella oleva luku kertoo kuinka monta kertaa on jokin (yksi) alkio hajotettu kymmeneen osaan. Se montako lukua on desimaalipilkun oikealla puolella antaa myös keskimääräisen kuvan hajotettujen osasten koosta.

Sen sijaan desimaalipilkun vasemmalla puolella oleva kappalemäärä ei kerro suoranaisesti sitä, että kappaleet ovat erikokoisia. Esim 2 viiden kilon kappaletta ja 9 noin puolen kilon kappaletta. Eli ei päde:
11 kertaa 5 kiloa = 55 kiloa, vaan
2 kertaa 5 kiloa ja 9 kertaa puoli kiloa = 14,5 kiloa.

Desimaalipilkun oikealla puolella oleva luku kertoo eli 0.11
että on kaksi kertaa jokin alkio (yksi plus yksi) hajotettu kymmeneen osaan.
Kappaleita on siis yhteensä ????

toisella puolen yhtälöä on 11 kappaletta ja toisella puolella pyörii 9 + 1 (siemenkpl seuravaa jakoa varten) kpl
Eli 21 kappaletta yhteensä.

Entä kiloina.
Alunperin oli kaksi 5 kilon ja yksi puolen kilon osuus.
jaettiin kymmeneen osaan eli
säilytettiin molemmat viiden kilon kappaleet, mutta lohkaistiin puolen kilon osuus
kymmeneen osaan eli syntyi 10 kpl 50 gramman palasia.
Tällöin paino on 10 ja puoli kiloa ja lukumäärä 12 kappaletta.

Sitten jaetaan vielä kymmenellä tuo määrä eli säilytetään
2 viiden kilon ja 9 50 gramman kappaletta
yksi 50 gramman kappale jaetaan 10 osaan saadaan 5 grammaa per kappale

Eli nyt on 2 viiden kilon ja 9 50 gramman ja 10 5 gramman kappaletta.

kappaleita yhteensä 21 kpl ja yhteispaino on 10 kiloa ja puoli kg.

Eli ehkä oikea vastaus ei olekkaan 11.11 vaan 10.50 ????
Ainakin mikäli lasketaan painoa. Mutta ehkä tuo erotus onkin MASSAKATO????

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

K-7

Näin joulun alla:

En viitsi aloittaa uutta ketjua tällaiseen jouluiseen sanaleikkiin. Tahtoisin saada selville mitä kukin aakkoston kirjain merkitsee fyysiikassa. Huomasin, että eräät sanat tai nimet muodostavat melkein sellaisenaan fysiikan kaavoja. Ajattelin, että siitä voisi kehittää mielenkiintoisen leikin tai opetustarkoituksiin tietokoneohjelman.

 

ephrata

E=ph

E=energia, p = liikemäärä, h= Planckin vakio

 

christmas

c=hr

c=valon nopeus, h=Plancin vakio, r=säde.

 

Sattumalta ei tietenkään voi muodostua oikeita kaavoja eikä tämä ole erityisen hauska sanaleikkikään, mutta kun ei osaa fysiikan alkeitakaan voi tämä leikki innostaa etsimään tietoa Googlella tai Wikipediasta. Fysiikkaa enemmän opiskelleesta tämä on tietenkin KAUHISTUS. Siksi tuo K - 7.

Aion ehkä myöhemmin koota oman webbisivun, jossa on fysiikan suureet, niihin liittyviä kaavoja sekä sanaleikkejä, piirroksia yms. Tietenkin sivulle tulee epätieteellistä tietoa ja omia käsityksiä, mutta varoitan asiasta suurin kirjaimin. Esimerkiksi olen melko varma, että Plancin vakio jotenkin kuvastaa kuution tilavuutta miinus eetteri, vaikka nykytieteellä ei ole aavistustakaan mitä Planckin vakio kuvastaa.

Mielestäni leikkimielisyys ei ole väärin edes tieteen piirissä kunhan ei trollaa vakavasti otettavia foorumeja, ketjuja tai sivustoja. Ja ainahan tuskastunut voi ottaa yhteyttä sähköpostiin ja kehottaa olemaan sekoittamatta muiden päätä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat