Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

Tuli tuossa mieleen kun tulee käytettyä Wikipediaa ja siellä on osittain hyviä tekstejä jotka on totta, sitten on monenlaista teoriaa ujutettu ns.totuutena ja sitten on sekasotkuja yms. Ja noita tekstejä saa ns.vapaasti päivittää kuka vaan.

Mikä on loppujen lopuksi Wikin artikkelien totuusarvo?

Mitä mieltä olet tietosanakirjasta nimeltä Wikipedia?

Miten tekstejä voisi selkeyttää siten että selvästi tosiasiat on tosiasioita ja sitten teoriat yms. arvuuttelut ovat omana osanaan?

Kommentit (12)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Wiki on hyvä paikka tarkistaa knoppitietoa, kuten esim. milloin Henrik VIII kuoli tai mitä tarkoittaa simultaanitulkkaus. Lajoissa artikeleissa en Wikiin niin luota, eikä sitä saa käyttää tieteellisenä lähteenä. Sen sijaan Wikin suuri arvo on siinä, että usein artikeleissa on lähdeviitteet merkitty ja näitten linkkien ja hauteosten kautta pääsee sitten varsinaisen tiedon lähteille. Sellaisen tiedon, jolla on jo käyttöarvoakin.

Toinen Wikin hyvistä puolista on tieteen popularisointi ja kansantajuistaminen. Halusivatpa tieteilijät sitä tai eivät, niin tieteen popularisointi on tänä päivänä miltei kaikille tutkijoille pakollista, osalle se on välttämätön paha ja osa on ottanut sen osaksi työtään. Tieteen popularisointi on laaja kenttä, joka alkaa tutkijan omasta työstä ja siitä tiedottamisesta. Se sisältää oppikirjat ja opettamisen, populaarit julkaisut ja tiedelehdet. Tiedelehdessä usein maalikko kirjoittaa toiselle maallikkolle. Kuten Wikissäkin. Tieteen yleistajustaminen auttaa tiedettä säilyttämään oikeutuksensa kaikkista helpoiten.

Hämmentää.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Akateemisella tasolla opiskelevalle läheiselleni oli professori sanonut että ikinä ei kannata luottaa suomenkieliseen Wikiin, vaan ennemmin englanninkieliseen.

Onhan siinä pointtia. Englanninkielisen Wikin kirjoittajia on enemmän ja kontrollikin pelaa paremmin. Joskus kun olen vertaillut suomenkielistä Wikiä ja englanninkielistä Wikiä, olen havainnut että kovin on suppeita ne suomenkieliset artikkelit jonkin nimikkeen suhteen. Eihän niistä saa yhtään mitään irti.

Äänestin että 50 %.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Saksan kielinen wiki on kanssa kova juttu! Ne osaa kirjoittaa asiat niinkuin pitää, ja siellä on jopa valtion puolesta palkattu ammattilaisia kirjoittamaan artikkeleita saksan kielellä. Pitäis vain osata hiukan paremmin sitä kieltä että kaikki aukeis

lindsju
Seuraa 
Viestejä739
Liittynyt20.8.2010

Onhan WIKI hieno asia, on helppo löytää nopeasti tietoa. Alussahan ei ollut kuin muutama artikkeli ja nyt niitä on jo vaikka kuinka paljon. Alkaisin tässä vaiheessa siirtää vastuuta kouluille artikkelien kirjoittamisesta.

Esimerkiksi toisen/kolmannen asteen jne. oppilaitoksissa. Oppisi löytämään tietoa kirjoista ja tieteellisistä julkaisuista. Sitten luokan edessä luento asiasta.

Tässä Winkki esim. metsäoppilaitoksen opettajille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäkuusi Tuossa lajikkeita ja muotoja osiossa on aika paljon punaista (kirjoittamattomia sivuja).

Lajikkeita ja muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Picea abies 'Columnaris'[12] tai Picea abies f. columnaris (Jacques) Rehder[13] – pylväskuusi
Picea abies 'Echiniformis' – siilikuusi[12]
Picea abies 'Globosa' – pallokuusi[12]
Picea abies 'Hyrry', 'Kartio', Maxwellii', 'Nana', 'Peikko' 'Repens'[12] tai Picea abies f. nana (Carrière) Rehder[13] – kääpiökuusi
Picea abies 'Nidiformis'[12] tai Picea abies f. nidiformis (Beissner) Slavin[13] – pesäkuusi
Picea abies 'Procumbens'[12] tai Picea abies f. procumbens (Carrière) Rehder[13] – laakakuusi (mattokuusi)
Picea abies 'Tabuliformis'[12] tai Picea abies f. tabulaeformis (Carrière) Rehder[13] – tapionpöytä (pöytäkuusi)
Picea abies f. aurea (Carrière) Rehder – kultakuusi, viljelylajikkeita 'Kulta-Lumikki', 'Kulta-Päivikki', 'Kulta-Talvikki'[12]
Picea abies f. compacta (Kirchner) Rehder – tupaskuusi[13]
Picea abies f. condensata Th. Fries – luutakuusi, viljelylajikkeita 'Akka', 'Ukko'[12]
Picea abies f. corticata Schröter – kaarnakuusi[13]
Picea abies f. cruenta Elfstrand – purppurakuusi[12]
Picea abies f. glomerulans (Kihlman) Krüssmann – sikermäkuusi[13]
Picea abies f. mammillosa Schröter – nisäkuusi[13]
Picea abies f. pendula – surukuusi[12], tunnetaan myös itkukuusena ja kyynelkuusena
Picea abies f. pyramidata (Carrière) Rehder – kartiokuusi[13]
Picea abies f. tuberculata Schröter – syyläkuusi[13]
Picea abies f. variegata Carrière – kirjokuusi[13]
Picea abies f. viminalis (Sparrman) Sylvén – riippakuusi[12]
Picea abies f. virgata (Jacques) Rehder – käärmekuusi

Samaten tuhohyönteiset

Metsäkuusen tuhohyönteisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusenniluri (Hylastes cunicularis) ja tukkimiehentäi (Hylobius abietis), voivat tappaa vastaistutettuja kuusentaimia syömällä koloja niiden tyvelle. Eräät hyönteiset, kuten käpykoisa ja käpykärpänen, syövät kuusen siemeniä joskus niin ahkerasti, että lisääntyminen vaarantuu. [5] Muita tuhohyönteisiä ovat[20]Aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus)
Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus)
Havukantojäärä (Rhagium inquisitor)
Havununna (Lymantria monacha)
Havupunkki (Oligonychus ununguis)
Havutikaskuoriainen (Trypodendron lineatum)
Himmeämonikirjaaja (Polygraphus subopacus)
Isohavukirva (Sacchiphantes abietis)
Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas)
Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus)
Kirjanpainaja (Ips typographus)
Kirvat (Aphididae)
Kuusenkudospistiäinen (Cephalcia abietis)
Kuusenkäpysääski (Kaltenbachiella strobi)
Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina)
Kuusenniluri (Hylastes cunicularius)
Kuusenpikikärsäkäs (Pissodes harcyniae) Kuusensiemensääski (Plemeliella abietina)
Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus)
Kuusijäärät (Tetropium)
Käpykoisa (Dioryctria abietella)
Käpykääriäinen (Cydia strobilella)
Laakakolva (Pytho depressus)
Neulasmiinaajakääriäinen (Epinotia tedella)
Papintappaja (Callidium violaceum)
Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus)
Pikkuhavukirva (Adelges laricis)
Pikkukirjanpainaja (Ips duplicatus)
Suutari (Monochamus sutor)
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis)
Täplätoukkakäpymittari (Eupithecia abietaria)
Ukkoniluri (Dendroctonus micans)
Vaippaniluri (Hylurgops palliatus)

Ja olishan se hienoa lukea esim. Tämän sivun on kirjoittanut Pieksämäen metsäoppilaitoksen metsäinsinööriopeskelija Pekka Möttönen, siltä ja siltä vuosikurssilta, Tarkastanut metsänhoitaja jne. Herran vuonna 2012

Pine
Seuraa 
Viestejä250
Liittynyt5.3.2012

Veikkaisin, että noin 90% wikin tiedoista pitää paikkaansa. Wikissä on enemmän asiavirheitä kuin kirjallisuudessa, mutta sielä oleva tieto on usein ajankohtaistaisempaa kuin kirjallisuudessa.

MooM
Seuraa 
Viestejä7242
Liittynyt29.6.2012
Pine
Veikkaisin, että noin 90% wikin tiedoista pitää paikkaansa. Wikissä on enemmän asiavirheitä kuin kirjallisuudessa, mutta sielä oleva tieto on usein ajankohtaistaisempaa kuin kirjallisuudessa.



Riippuu ihan tiedon luonteesta. Mielipideasioissa en luota wikipediaan. Faktoja (esim tieteeseen liittyen) sieltä löytyy hyvin ja yhteisö korjaa aika nopeasti perusasioissa olevat epätarkkuudet tai virheet.

MIkä ihmeen äänestyskohde tuo neloskohta on ("kannattaako...")? Sehän on kysymys.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Pine
Wikissä on enemmän asiavirheitä kuin kirjallisuudessa



Kyllä se kirjallisuuskin sen verran kirjavaa on, että näinköhän lie tämäkään pitää paikkaansa.

okivi
Seuraa 
Viestejä1659
Liittynyt24.7.2008
MooM
Pine
Veikkaisin, että noin 90% wikin tiedoista pitää paikkaansa. Wikissä on enemmän asiavirheitä kuin kirjallisuudessa, mutta sielä oleva tieto on usein ajankohtaistaisempaa kuin kirjallisuudessa.

Riippuu ihan tiedon luonteesta. Mielipideasioissa en luota wikipediaan. Faktoja (esim tieteeseen liittyen) sieltä löytyy hyvin ja yhteisö korjaa aika nopeasti perusasioissa olevat epätarkkuudet tai virheet.

Juuri näin mielestäni on, erilaiset ideologiat ovat keksineet Wikissä hienon mahdollisuuden edistää asiaansa ja vähentää vastustajiensa vaikutusta.

Esimerkiksi "skeptikkosisseillä" on erittäin vahva vaikutus Wikissä, "Guerrilla Skepticism", katso esimerkiksi sen perusteita täältä:

Wikapediatrician Susan Gerbic discusses her Guerrilla Skepticism on Wikipedia project
http://www.csicop.org/specialarticles/s ... on_wikiped

The Guerrilla Skepticism on Wikipedia (GSoW) project was started in May 2010 as an effort to unite editors to become more skilled at adding skeptical content to the fifth most popular Internet site in the world.

The English team has been very successful in cleaning up pseudoscience pages that were missing citations or, in many cases, citations which simply pointed back to a personal website. This was the case on several psychics' pages.


Tulokset ovat tosiaan olleet loistavia myös tieteellisen parapsykologian mitätöimisessä, kuten näkyy esimerkiksi täältä:

http://weilerpsiblog.wordpress.com/2013 ... s-problem/
http://weilerpsiblog.wordpress.com/2013 ... t-to-play/

Wikipedia’s basic rule structure and philosophy of “anybody can edit” has produced a product that is so easy for ideologues to game that it is frankly useless to oppose them. Ordinary editing only occurs on those subjects where ideologues don’t care and have left them alone. Everything else is just a time sink.

Kyseessä näyttää olevan niin ankara taistelu, että se heiluttelee jo Wikin johtoakin:

Recently the whole mess spilled over onto the Wikipedia Admin page where skeptics were trying for the third time to have The Tumbleman banned. I don’t envy the admin dealing with this. My sources say he’s very experienced and objective and in the last few days he has been extremely helpful and fair. Just as importantly, he appears to be at least somewhat informed about parapsychology, which is extremely important.

Wiki on ideologisessa suhteessa viidakko, jossa vahvimmat voittavat, oikeasta tiedosta välittämättä. Hyvä strategia tietenkin on vallata Wikin johtoporras.

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

asdf
Seuraa 
Viestejä11824
Liittynyt16.3.2005
MooM
Mielipideasioissa en luota wikipediaan.

Millaisista mielipideasioista Wikissä on 'tietoa'? Voi olla, että on monestakin, mutta itselle ei tule yhtäkkiä mieleen ainoatakaan.

thxgg
Seuraa 
Viestejä581
Liittynyt14.12.2011

"4. Kannattaako mielestäsi Wikin tekstejä käyttää tieteellisessä työssä?"

Missä tieteellisessä työssä kopsataan tiedot suoraan tietosanakirjasta? Wikipedian paras ominaisuus on mielestäni se että lähes kaikesta on viitteet. Jos siis on yhtään tosissaan tekemässä jotain niin ei tietenkään tyydy wikipediaan vaan menee ja tarkistaa lähdekirjallisuuden.

Pine
Seuraa 
Viestejä250
Liittynyt5.3.2012
Stupp
Pine
Wikissä on enemmän asiavirheitä kuin kirjallisuudessa



Kyllä se kirjallisuuskin sen verran kirjavaa on, että näinköhän lie tämäkään pitää paikkaansa.



Tuo on totta. Ajattelin tässä lähinnä Wikipedian kirjallisia vastineita kuten tietosanakirjoja.

Eihän Wikipedia ole mikään yhden totuuden julistaja. Siellä voi aivan hyvin kirjoittaa erilaisista näkemyksistä asioihin, jos niillä on vain riittävästi kannatusta. Esimerkiksi evoluution lisäksi siellä on sivu jossa kuvataan evoluution vastustajien näkemyksiä. Demokratia toimii myös Wikipediassa.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat