Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Tuossa ääretön keskustelussa esitettiin Cantorin paradoksi eli kuinka voi olla ääretön määrä joukkoja joissa on jokaisessa ääretön määrä osajoukkoja. Tutkin asiaa piirtämällä kuvan. Siitä sitten jouduin miettimään avaruuden kvantittumista.

Eka yritin selvittää tuollaisen kvantin koon, koska muodoksi oli varmistunut jo aiemmin kuutio.
Ajattelin ensin, että kvantin luonnollinen koko on valon nopeus eli c. Onhan se vakio ja
tavallaan kaksiulotteinen. Tutkin asiaa planeettojen etäisyyksien ja valon nopeuden kertoimilla.

Mutta ilmeni ongelma Neptunuksen ja Pluton kohdalla. Yksi c:n monikerta on 3 mrd km. Ja Neptunus ja Pluto ovat
sen ulkopuolella. Ne eivät mahdu tuollaisen kuution sisään, jonka sivut ovat 300 000 km:n monikerta. Toisaalta 3 mrd:sta seurraava monikerta olisi ollut 15 mrd km.

Ongleman ratkaisu oli kuution halkaisijan mittaaminen. Siinä ainakin yksi pitkä suora viiva pitää kiinni Neptunuksesta ja Plutosta mikäli kuution sivut ovat 3 mrd km niin halkaisia lienee 7 mrd km.

Ajauduin myös tutkimaan viljapeltokuvaa ja sen kuvioiden mittasuhteita ja mittasin, että positronin halkaisija tuossa kuvassa oli 0.2 mm ja kvantin pituus oli 0.4 mm. Siinä oli epäsuhta. Jos kvantti esitetään 0.4 luvulla niin kuinka se voisi olla valon nopeus, joka on 0.3.

jne.

Sain jatkomittausten perusteella seuraavat vastaukset:

Avaruuskvantin täytyy olla tasakylkisen kolmion hypotenuusa. Laskukaava on

neliöjuuri a^2 + b^2 = c (valon nopeus)
muutin kaavan muotoon
neliöjuuri 2x^2 = c

sain arvon a ja b ovat = 211 985.28 km / s (lukuna lähellä vedyn radiosäteilyn spektriä)

enemmän kuitenkin ihmetytti kun tuo 2x^2 = Coulombin vakio.
eli kvantin (kuution) kahden sivun käyttäminen x muutujan paikalla johtaa tulokseeen
joka on täsmällee sama kuin Coulombin vakio.
89875517873,3568
Kun tuosta siis vielä otetaan se neliöjuuri päädytään tuohon arvoon:
211 985.28 km / s jonka arvelen olevan avaruuskvantin sivun pituus (kuution sivu) sekä myös positronin halkaisija..

Miksi kaava ???????

2x^2 = c (valon nopeus) tuottaa tulokseksi Coulombin vakion.

Tuo on siis tasakylkisen kolmion hypotenuusan ratkaisukaava ilman neliöjuurta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coulombin_laki

Sivut

Kommentit (32)

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Wikipedia:

Samaan tapaan kuin klassinen elektronin säde määritellään, voidaan millä tahansa massalla ajatella olevan elektromagneettinen säde

r = k kertaa e^2 jaettuna m0 c^2

(missä k on Coulombin vakio,)

Sama kaava on myös

a kertaa th jaettuna mc

(missä a hienorakennevakio ja th redusoitu Planckin vakio.)

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Jos siis kvantti on kuutio niin Coulombin vakio ilmaisee tuon kuution kahden sivun pinta-alan.

211 985,28 km / sek kertaa 211 985, 28 km / s KERTAA kaksi.

Tuo luku 211 985,28 on ilmeisen käyttökelpoinen muutenkin. Kun sen kertoo piin arvolla 3.141.....
niin päästään lähelle Planckin vakiota, Thompsonin vaikutusalaa ja Gravitaatiovakiota.

Ikään kuin olisi kysessä kuution kolmen sivun pinta-ala, mutta yhdellä sivuolla kolmesta sijaitsevat
säikeet, tunnelit tms. Myös on kysesssä Kuution tilavuus.

Eli Plancin vakio yms. ilmaisee Kvantin (Kuution) tilavuuden ottaen huomioon tunneloinnin.

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Tässä on kuva, jonka piirsin yrittäessäni ratkaista Cantorin paradoksin:

http://koti.mbnet.fi/tapiok1/tiede/cantor5.jpg

Kyse on siitä, että pitäisi olla ääretön määrä joukkoja, jonka jokaisen osajoukon alkioiden määrä on äärötön myös.
Sain kaksi apua tuohon: Kuutioiden pitää olla portaikon muodossa, jotta mahdollisman moni sivu voisi laajeta
äärettömiin sekä ne kaksi sivua, jotka eivät voi laajeta äärettömiin tulee varustaa putkilla (tunneleilla, säikeillä.).
Näin olisi ainakin jokin arvo ääretön myös osajoukon alkioissa.

(Avun sain noihin putkiin kuunellessani Koraanin resitointia joltakin muslimilta.
Portaikon muotoon sain avun luultavasti Leeviltä ym.)

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

http://koti.mbnet.fi/tapiok1/tiede/kvantti/Valokuva8457.jpg

Tässä on käsitykseni kvarkin (u1) sisällä olevasta kvantista ja elektronin, positronin, myonin ja fotonin eli gammakvantin yhteiselosta siellä. Eli kvantti muodostuu kvantittuneesta myonista ja on kuution muotoinen. Se on mitoiltaan sivut
211 985,28 monikerta ja lävistäjä tai resultantti R = 299 792,458 monikerta.

Siihen pätee luultavasti melko hyvin Mekaniikan lainalaisuudet ainakin soveltaen.

Kvantti on eräänlainen antiaineen ja aineen välissä oleva verkko tai kuoppa tai loukku. Siihen uppoaa positroni puoliväliin asti. Ja elektroni tulee kohden positronia, mutta ei annihiloidu, vaan useimmiten muuttaa suuntaa tai liike-energia kasvaa. Se ei siis absortoidu vaan emittoituu. ( kuvassa elektroni on sininen pallo, positroni on punainen pallo. Kvantittunut myoni on musta kuutio ja fotoni tai gammakvantti on oranssi suora (resultantti), joka kulkee elektronin ja positronin puolivälistä niin, että se osittain lävistää positronin, joka saattaa olla loukussa hajonneessa anti magnettinen monopoli tilassa.

Tässä on kyllä niin paljon oletuksia ja hetken mielijoihteita, että tämä HYPOTEESIKETJU saattaa sisältää "muutaman" virhearvion. Kiitokset Eusalle noista termeistä absortoituu ja emittoituu; en niitä olisi ilman häntä ymmärtänyt, muuta kuin vaatteiden värien ja auringonpaisteen yhteydessä. Kiitos myös siitä, että sain vinkin siitä, että myoni voi kvantittua. Aivan varma en ole siitä onko kvarkin kvantit myoneja vai gluonisäikeitä, joita niitäkin on lähes 9 eli 8 erilaista kappaletta.

Michio Kaku explains it well: "When the universe was born, it was smaller than an electron, which is a quantum object that can exist simultaneously in many states. So the universe must also be a quantum object and exist in many states."

http://www.ipod.org.uk/reality/reality_ ... iverse.asp

Michio Kaku selittää sen hyvin: "kun universumi syntyi, se oli pienempi kuin elektroni, joka on kvanttiobjekti mikä voi esiintyä samanaikaisesti monessa tilassa. Joten universumin pitää olla kvanttiobjekti ja esiintyä monessa eri tilassa".

Goswell
Seuraa 
Viestejä12176
Liittynyt8.3.2010

Herttilei sentään, mutta kun universumi ei ole koskaan syntynyt, koska on sellainen pikku juttu kuin energiansäilyminen.
Universumi ei ole ollut koskaan elektronia pienempi, joten mitä Kakun sanomisesta jää jäljelle, ei yhtään mitään.

Minun mielestä noin.

Vierailija

Energian säilymislaki ei kosketa universumia, joka onkin sitten aika paskamainen homma, kun einsteinin tensori kuitenkin pohjautuu energian säilymiseen, tai näin muistelisin lukeneeni divergenssin yhteydessä jostakin.

Tohon Kakun selitykseen suhtaudun aika skeptisesti, sillä se käsittelee universumia universumissa.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12176
Liittynyt8.3.2010

Mitä tarkoitat universumilla. Universumi rakentuu tilasta ja energiasta, tila on se 0, energia 1, energialla on luitenkin erilaisia esiinntymismuotoja.

Noin ajatellen energiansäilyminen ei vaikuta tilaan koska se on "ei mitään", se on ikuinen "olemattomuudessaan", energiaan se säilymislaki kuitenkin vaikuttaa, jolloin sekin on ikuinen, energiaa ei voi hävittää (tai siis ei laki tietenkään vaikuta mihinkään vaan energia on häviämätöntä josta on väänetty se laki).

Jos universumilla tarkoitetaan kaikkeutta, se siltää x määrän alkuräjähdyksiä, jotkut käyttää nimitystä universumi alkuräjähdyksestä mutta se tapahtuma ei ole alku sen paremmin kuin ei räjähdyskään.

Minun mielestä noin.

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Tämä säikeeni aloitus on jälkikäteen luettuna hieman hämärä tai ehkä huvittava. En osaa laskea kolmion hypotenuusan pituutta tai kuution halkaisijan pituutta. Eli perusgeometriakin on aivan hukassa.

Lähdin laskemaan tuota kolmion hypotenuusaa käyttäen Esko Valtasen Fysiikan taulukkokirjan kahta ensimmistä kaavaa, jotka eivät välttämättä sovellu kolmion hypotenuusan määrittämiseen.

Kyse on siis tuon kirjan mukaan:

Tasovoimien yhdistämisestä, resultantista ja voiman jakaminen. Eli kaavat olivat:

F = neliöjuuri Fx + Fy

 

Eli laskin tässä kolmion hypotenuusan pituuden asemesta näemmä Resultantin eli pisteeseen O eli tässä tapauksessa auringon keskipisteeseen vaikuttavan Voiman suuruuden oletetussa avaruuskvantissa, joiden Fx ja Fy ovat molemmat 300 000 km / sekunti.

Enpä ihmettele enää, että vähän närkästyttiin.

Hypotenuusan pituus on aivan eri asia kuin vaikuttavan voiman suuruus johonkin yhteen pisteeseen.

 

Mutta asiaan:

Jos myoni voi kvantittua ja valo voi kvantittua niin voiko myös painovoima tai muu voima kvantittua? Vaiko vain fyysinen hiukkanen voi kvantittua?

Eli mistä avaruuskvantti on tehty? Eihän se mistään hiukkasesta voi olla tehty, koska hiukkaset ovat niin pieniä, paitsi ehkä eetterin osahiukkasista? Higgsin bosonista? Higgsin kentästä?

Voiko mitenkään olla tiedossa mikä ihme on kvantittunut, jos avaruus on kvantittunut?

 

 

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

Ei tuo edellinen vastaus näytä myöskään olevan oikein. Ilmeisesti kateetit sittenkin olivat molemmat 211 985,28 km/s ja hypotenuusa c. Ja Coulombin vakio saadaan kaavasta 2 kertaa 211 985,28 korotettuna toiseen potenssiin.

Mutta näyttää siltä kuin Coulombin vakio tulisi helpomminkin eli c2 on jo sinänsä sama kuin Coulombin vakio. Se saa ihmettelemään, että onko c2 :lla jotakin tekemistä sähkövarauksen kanssa. Sillä Coulombin vakiota käytetään sähköopissa.

Fotonilla ja neutriinolla ei ole sähkövarausta eikä massaa ja kuitenkin niiden energia vaihtelee. Fotonin välillä 1.5-3.1 eV. Einsteinin E=mc2 kertoo, että jotta energia voisi vaihdella täytyy joko olla massa tai sitten c2:een luvun täytyy olla se, joka aiheuttaa energian määrän vaihtelut.

Voiko olla niin, että fotonilla kaikesta huolimatta on pienen pieni sähkövaraus? Tuon varauksen pitää olla kaiketi relativistinen ja alle pienimmän mahdollisen alkeisvarauksen eli elektronin varauksen. Tuleeko tuo sähkövaraus sitten jotenkin vakiosta c2. Ja voiko olla niin, että elektroni voi myös menettää tuon varauksen. Eli sillä sekä on sähkövaraus, että ei ole sähkövarausta?

Jos on tasasivuinen kolmio niin silloin katetti ja hypotenuusa voivat vaihtaa paikkaa, jos hypotenuusa kerrotaan kahdella.

On kolmio, jossa kateetit ovat molemmat 211 985,28 silloin hypotenuusa on c.

On kolmio, jossa kateetit ovat molemmat c silloin hypotenuusa on 2 kertaa 211 985,28.

 

Lyhyesti ja helposti: Tasasivuisen kolmion, jonka Resultantti on c molemmat kateetit ovat 211 985,28 kutsutaan sitä vaikka vakioksi ä. Kun kerrotaan 2 kertaa ä toiseen potenssiin saaaan Coulombin vakio. Sama Coulombin vakio saadaan myös, jos kerrotaan Resultantti c itsellään eli c2. 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42578
Liittynyt6.12.2009
Goswell

Herttilei sentään, mutta kun universumi ei ole koskaan syntynyt, koska on sellainen pikku juttu kuin energiansäilyminen.
Universumi ei ole ollut koskaan elektronia pienempi, joten mitä Kakun sanomisesta jää jäljelle, ei yhtään mitään.

Paljonko Universumissa on keskimäärin energiaa?

Kakun sanomisesta jää ainakin kaiku.

omar
Seuraa 
Viestejä212
Liittynyt29.6.2009

"Tuo luku 211 985,28 on ilmeisen käyttökelpoinen muutenkin. Kun sen kertoo piin arvolla 3.141.....
 niin päästään lähelle Planckin vakiota, Thompsonin vaikutusalaa ja Gravitaatiovakiota."

 

Kun tuon luvun ä kertoo kolmella päästään lähelle maapallon säteen pituutta. Tietenkin täytyy vielä jakaa sadalla. 3ä/100 = 6359. Kun taas maapallon säde on 6371. (Auringon säde on 695 500 km).

Jos Gravitaatiovakio on todella pii kertaa ä jaettuna 100 000 niin piihän on tavallaan pallon kehän pituus tai sen liikkeen pituus minkä pallo tekee yhdessä kierroksessa akselinsa ympäri. Jos tuo ä taas viittaa jotenkin maapallon akselin pituuteen niin voidaan ajatella, että Gravitaatiovakiolla on jotakin tekemistä maapallon kiertoliikkeen liiikemomentin kanssa. Tai liikemäärän kanssa? (Tai ehkä auringon liikemomentin/liikemäärän kanssa).

Maapallo kiertää kerran ympäri akselinsa = pii

Maapallon akselin pituus on 2 kertaa 3ä jaettuna 100

 

1/2d = 3ä/100

 

2ä potenssiin 2 = c potenssiin 2 = Coulombin vakio

Tietenkin pitää vielä jakaa jollakin, jotta olisi samassa mitta-asteikossa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat