Palaako Happi ???

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuli tuossa työkaverin kanssa kinaa siitä että palaako happi... Kaveri väittää että pelkkä happi sellaisenaan palaa? Käytetäänhän sitä polttoleikkaamisessakin ja kuulemma rakettien polttoaineena nestemäisessä muodossa, näin hän puolustelee.
Itse olen sitä mieltä että tarvitaan

1. Palava aine
2. Sopiva lämpötila
3. Happea

Kuinka selitän hänelle että MINÄ olen oikeassa, vai olenko?

Kommentit (11)

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

Palaminen on hapettumista (kaikki hapettuminen ei kuitenkaan ole palamista). Happi on happea, eikä siitä enää hapetu. Eli ei se happi pala.

Same shit, different day...

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Rakettimoottorissa se nestemäinen happi sekoitetaan siihen varsinaiseen polttoaineeseen. Kaasuhitsissäkin on happi ja asetyleenipullot molemmat. Kuitenki puhdas happi voi olla hyvin vaarallista, koskapa esimerkiksi rasva saattaa yllättävästi leimahtaa, kun puhdasta happea on kaverina. Silloinkin siinä palaa aina se muu aine.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005

Ei happi itsessään pala. Jos palaisi, esimerkiksi paineistettu happisäiliö olisi äärimmäisen vaarallinen laitos. Happea tuskin olisi vapaana ilmakehässäkään.

Sen sijaan joutuessaan tekemisiin palavan aineen kanssa, happi aiheuttaa sopivissa oloissa palamisen. Polttoleikkaamisessa palaa leikattava metalli ja avaruusaluksissa on hapen kanssa aina jotain polttoainetta, tyypillisimmin kerosiinia tai vetyä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Marssilainen
Kuitenki puhdas happi voi olla hyvin vaarallista, koskapa esimerkiksi rasva saattaa yllättävästi leimahtaa, kun puhdasta happea on kaverina. Silloinkin siinä palaa aina se muu aine.

Niin, tai kun happea imeytyy vaatteiden kuituihin ja ne saavat kipinän. Metallipajojen happikaasuun pitää suhtautua aina suurella kunnioituksella ja työturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Se voi tehdä muuten ikäviä yllätyksiä. Vaikka happi ei itsessään pala, kyllä se aina jotain palavaa löytää. Hyvin monet aineet, jotka on normaalioloissa hyvin vaikea saada palamaan, syttyvät helposti ja palavat rajusti korkeassa happipitoisuudessa.

Vierailija

Kiitoksia noista vastauksista... nyt kumminkin äsken ruoka tauolla tuli taas uusi kina...

Kysymys menee näin:

Kumpi luodeista saavuttaisi ensin maalinsa? Kaksi kivääriä joista toinen on auton kyydissä joka ajaa 100km/h ja toinen maassa paikoillaan. Luodit ammuttaisiin samaan aikaan samalta kohdalta. Otetaan matkaksi vaikka 400m kumpi olisi ensin perillä vai olisivatko samaan aikaan? tämä mahdollisesti "entinen" työkaveri väittää että olisivat samaan aikaan perillä... tosin nopeita luoteja on vaikea verteilla, mutta entäpä keihään heitto esim??

Vierailija

Kylläpäs sulla on tyhmä työkaveri. Tietenkin se kumpi ammutaan autosta olettaen että autoa ajetaan 100km/h kohteeseen päin eikä poispäin

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Tämähän on nyt se sama vanha kiista kouluajoilta, voiko ritariässä ajaa rekan sisään vauhdissa.

Sillä autossaolevalla luodillahan on jo valmiiksi vauhtia, sen minkä se autosta saa. Vaikka 100km/h. Kun se sitten ammutaan kiväärillä nopeudella n, niin luodin nopeus on itsestäänselvänä 100km/h+n.

Vierestä ammutun luodin nopeus on pelkkä n.

Ritariässä voi siis helposti ajaa liikkuvaan rekkaan sisään.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Natural
tosin nopeita luoteja on vaikea verteilla, mutta entäpä keihään heitto esim??

Toki asia voidaan laskea, sillä antamillasi ehdoilla ei ilmanvastuksen lisääntyminen hieman nopeammassa luodissa ole kovin merkittävää ja jos oletetaan jottei luodin nopeus muutu miksiköön (koska molempien luotien nopeus muuttuu kokolailla samallatavoin):

Luodin lähtönopeus on vaikka 800m/s jolloin 400m matka taittuu puolessa sekunnissa. Tuossa ajassa 100km/h auto liikkuu n. 14m matkan jolloin nopeusero luotien suhteen on 800m/s versus 828m/s. Näin ollen voitanee laskeskella jotta autosta (luodin kulkusuuntaan ajavasta) lähtevä kuti on perillä suurinpiirtein 0,017 sekuntia nopeammin. Tai hitaammin jos auto ajelee poispäin tai sitten yhtäaikaa jos auto kulkee 90 asteen kulmassa luodin lentorataan nähden.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Marssilainen
Ritariässä voi siis helposti ajaa liikkuvaan rekkaan sisään.

Voi tulla vaikeuksia tielläpysymisessäkin, jos se on taas lätrännyt sen viinan kanssa.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Kaikki maailmankaikkeudessa ikäänkuin palaa.

Valoisalla myös näemme, miten kaikki palaa, vaikkakin tuo palaminen on niin hentoa, että silmiimme tulee kaikista kohteista jonkun aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

kaikkien kohteiden atomien ytimissä on edelleen sitä alkuräjähdysteorian kuvailemaa alkuplasmaa, joka avautuu koko ajan vähemmän tiheäksi atomien ytimissä olevissa erillisissä laajenevissa alkuplasmakeskittymissä.

Miksi pistemäisen alkuplasmakeskittymän, josta kaikki havaittava syntyi simsalapim, oikeudet kuuluisivat vain alkuräjähdysteorialle.

Ja miten siitä yhdestä alkuplasmakeskittymästä oikein syntyi erilaisia hiukkasia, joilla on erilaisia voimia toisiinsa nähden ja vieläpä niin, että nämä hiukkaset pysyvät jollakin voimalla koko ajan saman kokoisina,

niin että ne liikkuvat tilassa, joka voi laajentua simsalapim tilaulottuvuuksiin?

Ei ei, ns. alkuräjähdys on käynnissä koko ajan kolmiulotteisessa tilassa, niin että atomien ytimissä on edelleen erillisiä kolmiulotteisesti laajenevia alkuplasmakeskittymiä, joista avautuu koko ajan energia-aaltoja, jotka omaavat hiukkasluonteen, jotka laajenevat myös ja avautuvat omilla energia-aalloillaan jne. tilassa, joka ei laajene tai kaareudu.

Savor
;):)

Vierailija

Kyllähän happi voi hapettua reagoidessaan fluorin kanssa. Mutta vain fluorin kanssa, eikä sitä kutsuta palamiseksi.

Uusimmat

Suosituimmat