Onko sielu olemassa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Noh niin.. Onko sitä sielua oikeasti olemassa? Jos ei, niin ei ole kuolemanjälkeistä elämäänkään joten ei ole myöskään Jumalaa.. Miten on??

Sivut

Kommentit (91)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14021
Liittynyt23.6.2005

Riippuu keneltä kysyy.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Olen pyörtynyt elämässäni pari kertaa. Taju on ollut kankaalla eli pimeänä kuin lumiukolla! Missäköhän minun "sieluni" on viipynyt juuri sillä hetkellä?

Vierailija
Pekka Mulqvist
Noh niin.. Onko sitä sielua oikeasti olemassa? Jos ei, niin ei ole kuolemanjälkeistä elämäänkään joten ei ole myöskään Jumalaa.. Miten on??

Onko kvarkilla sielua?

nukleonilla

atomilla

molekyylillä

biomolekyylillä

biomolekyylien kompleksilla

esitumaisella (eubakteerilla tai arkkieliöllä)

aitotumaisella (yksisoluinen: Sienet, kasvit, eläimet)

monisoluiset
.
.
leualliset kalat

varsieväiset

sammakkoeläimet

matelijat

linnut & nisäkkäät
.
.
Australopithecus A.

Homo Habilis

Homo Erectus

Homo Neanderthalensis

Homo Sapiens

Miksi on? Miksi ei?

Vierailija

Ihmisen mielikuvituksen tuotetta tämä sielu ja jumalat sanon minä!

Tai sitten ulkoavaruudesta tulleet muukalaiset ovat sekoittaneet alkukantaisten ihmisten päät teknologioillaan

...tai sitten ei

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Jos ihmisen olemus,muistot ja älykkyys pystyttäisiin kopioimaan johonkin tallennuslaitteeseen,voisiko tätä laitetta kutsua"Sielunsäilöjäksi"?

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija

Jos asiaa tarkastellaan neuropsykologiselta kannalta niin mitään kartesiolaista näytelmää tai "mielen teatteria" ei ole olemassa. Mieltä ei toisin sanoen voi erottaa ruumiista eikä se asetu johonkin aivoissa sijaitsevaan käsitteelliseen teatteriin katsomaan ja tulkitsemaan asioita. Voitaisiin kysyä onko edes minuutta olemassa vaan ovatko kaikki tapahtumat vain sahkökemiallisia reaktioita joiden seurauksesta syntyy illuusio ajattelusta. Tunteiden ja järjen erottelu on myös osittain keinotekoista, minän kehitys voidaan selittää paremmin evoluutiopsykologian avulla.

Jos halutaan lähestyä asiaa muustakin näkökulmasta niin voidaan sitä käsitellä vaikka filosofian keinoin epäilemällä objektiivisen todellisuuden mahdollisuutta ja määrittämällä Descartesin ajatusmaailman cogito sieluksi, ajattelun ja olemisen linnakkeeksi. Tietoisuus voi kehittää tälläisia vertauskuvia hahmottaakseen todellisuutta ja tulkitakseen absrakteja asioita paremmin. Desctesilaisesta ajattelusta ollaan kuitenkin edetty hieman pidemmälle. Esimerkiksi Martin Heidegger kritisoi tätä käsitystä ja loi In-der-Welt-sein maailmassaolo käsitteen jolla hän tarkoitti sitä että olemme automaattisesti jo erottomattomasti yhtä ulkomaailman kanssa ja kaikki on vain osa käsitteellistä todellisuutta, subjekti ei ole irrallinen osa maailmaa. Kun olemme osana maailmaa voimme hahmottaa sitä ja se tarjoaa meille taustan jonka mukaan peilaamme asioita. Heidegger kuitenkin huomauttaa kuitenkin sitä että vaikka olemme maailmassa ja maailma on meissä objektien hahmottaminen ja totuuskäsite ei ole aivan yksinkertaista.

Heidegger kritisoi korrespondenssiperiaatetta puutteellisena, sen mukaan tietoa on vastattava jokin todellinen olio tai asiaintila, jotta tieto ja lausuma oliosta tai asiaintilasta olisi tosi. Tieto myös muokkautuu vasta kun se on lausuttu väitteenä, jolloin se asettuu vasta "tosi" tiedoksi. Heidegger loi subjekti-objekti väliseen suhteeseen uudenlaisen näkökannan, hänen mukaansa voimme käsittää maailmaa ja objekteja vain eräänlaisina tiedollisina representaatioina jotka eivät riittävästi kuvaa itsessään objektien todellisuutta. Kun esitämme jonkin väittämän objektista on se vain yhdenlainen näkökulma siihen, eikä se ole koskaan vastaava todellisen objektin olemuiksen kanssa. Todellinen totuus nähdään vasta kun objektin olevaisuus paljastuu Unverborgen meille kokonaisuudessaan, tietoisuuden ja objektin välinen suhde ei ole täysin rakenteeltaan yhtäpitävä tämän totuuskäsitteen kanssa. Heideggerin mukaan Dasein, tietoisen ihmisen olemassaolo perustuu kanssaolemiseen muiden tietouksien kanssa. Sielun näkisin Heideggerin mukaan jonkinlaisena maailmassaolon ilmentymänä joka on subjektina muiden subjektien joukossa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Pekka Mulqvist
Noh niin.. Onko sitä sielua oikeasti olemassa? Jos ei, niin ei ole kuolemanjälkeistä elämäänkään joten ei ole myöskään Jumalaa.. Miten on??

Eivät nuo ole sinänsä poissulkevia vaihtoehtoja. Onko kysymäsi sielu sinä, vai jokin hehkiolento joka sinussa majailee? Henkiolento pääsisi taivaaseen, jossa "Ei mennä miehelle, eikä naiselle." Oletko se enää sen taivaaseen astumisen jälkeen sinä? Et, sielu on olemassa, se on minuutesi tässä havaittavassa todellisuudessa. Kun kuolet, sinua ei enää ole. Sielusi voi lentää taivaaseen tai helvettiin, hällä väliä. Sinä et tiedä siitä mitään.

Lierikki Riikonen

Vierailija
Echi
Jos asiaa tarkastellaan neuropsykologiselta kannalta niin mitään kartesiolaista näytelmää tai "mielen teatteria" ei ole olemassa. Mieltä ei toisin sanoen voi erottaa ruumiista eikä se asetu johonkin aivoissa sijaitsevaan käsitteelliseen teatteriin katsomaan ja tulkitsemaan asioita. Voitaisiin kysyä onko edes minuutta olemassa vaan ovatko kaikki tapahtumat vain sahkökemiallisia reaktioita joiden seurauksesta syntyy illuusio ajattelusta. Tunteiden ja järjen erottelu on myös osittain keinotekoista, minän kehitys voidaan selittää paremmin evoluutiopsykologian avulla.

Puuta&heinää. Jos asiaa tarkastellaan jonkun asiaa tarkastelleen henkilön käsitysten perusteella, niin voi asiaa keveästi sivuten ja massiivisia aasinsilloituksia käyttäen mitäänsanomatonta jargonia heitellä, kunhan... - where is the beef? Where is the beef?

Vierailija
Pekka Mulqvist
Jos ei, niin ei ole kuolemanjälkeistä elämäänkään joten ei ole myöskään Jumalaa.. Miten on??

Millä perusteella kuolemanjälkeistä elämää ei voi olla ilman Jumalaa? Tai Jumalaa ilman kuolemanjälkeistä elämää?

Vierailija

Sielu, samoin kuin muutkin uskomukset, jotka liittyvät uskontoon, ovat ihmisten keksimiä tuotteita. Ei ole mitään yli- eikä aliluonnollisia tapahtumia mikäli siihen liittyy uskontoa. Uskonnon ulkopuolet tapahtumat ovat asia erikseen.

Vierailija
Informa
Echi
Jos asiaa tarkastellaan neuropsykologiselta kannalta niin mitään kartesiolaista näytelmää tai "mielen teatteria" ei ole olemassa. Mieltä ei toisin sanoen voi erottaa ruumiista eikä se asetu johonkin aivoissa sijaitsevaan käsitteelliseen teatteriin katsomaan ja tulkitsemaan asioita. Voitaisiin kysyä onko edes minuutta olemassa vaan ovatko kaikki tapahtumat vain sahkökemiallisia reaktioita joiden seurauksesta syntyy illuusio ajattelusta. Tunteiden ja järjen erottelu on myös osittain keinotekoista, minän kehitys voidaan selittää paremmin evoluutiopsykologian avulla.




Puuta&heinää. Jos asiaa tarkastellaan jonkun asiaa tarkastelleen henkilön käsitysten perusteella, niin voi asiaa keveästi sivuten ja massiivisia aasinsilloituksia käyttäen mitäänsanomatonta jargonia heitellä, kunhan... - where is the beef? Where is the beef?
Nuo esittämäni asiat ovat hyvin perusteltuja neuropsykologian ja evoluutiopsykologian todentamia asioita. Käytin tuota tarkastelu perspektiä sen takia koska sielun käsitättä voidaan puoda filosofisesta, biologisesta, psykologisesta tai vaikka teologisesta näkökulmasta. Asiaa voidaan myös tulkita metaforisena kirjallisuuden käsitteenä jossa se toimii symbolina representoiden ihmisten ajatuksia ja käsityksiä todellisuudesta. Toisin sanoen selitysmallit riippuvat siitä miten asiaa halutaan käsitellä.

Vierailija
Datiivi
Millä perusteella kuolemanjälkeistä elämää ei voi olla ilman Jumalaa? Tai Jumalaa ilman kuolemanjälkeistä elämää?

Mitä ilmeisimmin alkuperäisellä kysyjällä oli todellakin mielessä kristittyjen jumala ja kristittyjen kuolemanjälkeinen elämä. Nehän kävelevät väistämättä käsi kädessä, eikö totta? Kirjoitit muuten itsekin "Jumala" - erisnimi, eikä yleisnimi.

Itse olen heittänyt kristinuskon roskakoriin aikoja sitten, mutta kristillisessä maailmankuvassahan on joka tapauksessa mukana spiritualistinen tekijä, vai kuinka?

"Onko Jumalaa olemassa?"
Tässähän on mm. kyse siitä, että onko "henki" maailmankaikkeuden rakenneaineena olemassa, siis onko spiritualismilla pohjaa, vai onko kaikki materiaa, kuten nykyään yhä enemmän ajatellaan olevan.

Ne, jotka sieluihin _uskovat_ tosissaan, eivät tule ikimaailmassa hyväksymään materialistista ihmiskuvaa - tai ainakaan helposti.
Itse lähden kuitenkin siitä, että ihmisellä ei ole mitään syytä luottaa sielujen ja yleensäkään henkiolentojen olemassaoloon ja siihen, että henki olisi perimmäinen maailman rakenneaine, sillä sen olemassaoloa ei voida mitenkään osoittaa. Mitä tulee materiaan, havaitsemme sen ja voimme selittää sillä asiat - pään toiminnot ( eli "sielun" ) mukaan lukien - ja käsittääkseni ei pienessä maailmassamme ole tullut vastaan semmoista, mitä ei voitaisi materialla selittää, tai päästy hyvään alkuun sen selittämisessä.

Materialistiseen maailmankuvaan sielut ja jumalat eivät sovi, ellei Jeesus ollut alieni, ja sielun taivaisiin pääsy aivojemme kaappausta ja hengissä pitoa ulkoavaruudessa jonkinlaisessa utopistisessa illuusiossa "iän ikuisesti".

PS. Echi, on hyvä vastata samalla kielellä, kuin millä kysytään.

EDIT: käsittelyni siis perustuu siihen, että jumala ei ole materiaa, vaan jonkinlaista henkeä, kuten muutkin "taikaolennot" kristinuskon piirissä. Jos hengen olemassaololla ei ole pohjaa, ei ole jumalaakaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat