Seuraa 
Viestejä45973

Opiskelija sai 1,132 g natriumkloridia, piidioksidin ja naftaleenin seosta. Sublimoinnin jälkeen seosta oli jäljellä 0,962 g. Veteen liuenneen osan massaksi tuli 0,443 g, ja suodatinpaperille jäi 0,499 g kiinteätä ainetta.

Opiskelija punnitsi äskeiseen työhön seosta 2,345g. Hän suoritti kaikki punnitukset ja laskutoimitukset oikein, mutta sai lopputulokseksi, että alkuperäisen seoksen massa olikin 2,765 g. Mistä kyseinen tulos voisi johtua.

Sivut

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työn vaiheet ovat: kuumennus, jolloin naftaleeni sublimoituu
Liuotus veteen, jolloin NaCl liukenee
Suodatus, jolloin Piioksidi saadaan eroon NaCl(aq)
Haihdutus ja kuivatus, jolloin vesi saadaan pois NaCl ja piioksidista.

Ilmeisesti seoksen komponentit eivät aluksi ole vesiliuoksessa ja lopussa ne on kuivatettu.

Mistä ero voisi johtua

kytoann
Seuraa 
Viestejä1964

En oikein muuta selitystä keksi kuin että tuossa viimeisessä vaiheessa on vettä mukana punnituksessa.

En oikein ymmärtänyt tehtävää, onko siis toisessa punnituksessa (2,345 g) sama seos kuin ensimmäisessä? Tuleeko punnitustuloksissa sama ainemäärien välinen suhde kuin ensimmäisessä?

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Pakoistihan se on niin, että molemmissa otetaan samaa seosta, jossa aineet ovat samassa suhteessa. Jos opiskelija teki saman työn uudestaan tuolla massalla ja suoritti punnitukset ja laskut oikein niin eihän lopussa voi olla vettä jäljellä, koska ei edeltävässäkään ollut. Ja miten on mahdollista, että hän punnitsee 2,345g ja laskee kuitenkin massan olevan alussa suurempi, jos kerran kaikki punnitukset ja laskut ovat oikein? Tämä on taas joku kirottu kompa, jolla opiskelijat pilaavat elämänsä.

Selostetaan nyt kunnolla, että löytyisi jokin tolkku asiaan.
Alustus: Kysessä on tehtävä kemian kirjasta Mooli 1, joka on kemian ykköskurssin kirja. Siellä on työtehtäviä, jotka nyt piti katsoa kirjan mukana tulleelta cd:ltä.

Työssä on tarkoitus erottaa kolmen kiinteän aineen seoksesta jokainen komponentti. Komponentit ovat natriumkloridi, piioksidi ja ammoniumkloridi. Tarkoituksena on selvittää kyseisen seoksen massaprosenttinen koostumus. Komponentit erotellaan ensin kuumentamalla, jolloin lähtee salmiakki eli ammoniumkloridi. Jäljelle jääneessä seoksessa on NaCl ja piidioksidi. Seokseen lisätään vettä jolloin nacl liukenee. Tämän jälkeen suodatetaan jolloin piidioksidi saadaan erilleen ja Nacl on liuenneena veteen. Piioksidi kuivataan ja nacl liuos pistetään haihdutusmaljaan ja vesi haihdutetaan. Näiden työvaiheiden välissä suoritetaan punnituksia jolloin massat selviävät.

Tämän tehtävän jälkeen on muutamia kysymyksiä, kuten mitkä olivat massaprosenttisuudet. Sitten tulee tuo edellä mainittu kysymys:

Opiskelija sai 1,132 g natriumkloridia, piidioksidin ja naftaleenin seosta. Sublimoinnin jälkeen seosta oli jäljellä 0,962 g. Veteen liuenneen osan massaksi tuli 0,443 g, ja suodatinpaperille jäi 0,499 g kiinteätä ainetta.

Opiskelija punnitsi äskeiseen työhön seosta 2,345g. Hän suoritti kaikki punnitukset ja laskutoimitukset oikein, mutta sai lopputulokseksi, että alkuperäisen seoksen massa olikin 2,765 g. Mistä kyseinen tulos voisi johtua.

Kysymyksessä opiskelija on tehnyt testin siis ilmeisesti samalla tavalla, mutta ammoniumkloridin paikalla on naftaleeni. Enempää ei anneta tiedonjyviä. Tälläiset tehtävät ovat pelkkää sarkasmia.

Sublimoitumisessa naftaleeni muuttuu kiinteästä olomuodosta suoraan kaasuksi. Naftaleeni myös sitten härmistyy dekantterilasin päällä olevaan kylmään pintaan esim. jäillä täytetyn haihdutusmaljan pohjaan. Tehtävässä jonkin aineen massa on jostakin syystä kasvanut työn aika. Eikö ole aavistuksia

Googlella löytyy hakusanoilla kidevesi haihduttamalla diplomityö, jossa tiedetään että kemiallisesti sitoutunut hydraatti- ja kidevesi ei poistu puusta edes puuta lämmitettäessä veden kiehumispisteeseen. Lähteitäkin siinä oli käytetty. Niin että oikea vastaus lienee, että nacl:iin jää se kidevesi, kun muu vesi saadaan haihdutettua ilman että kidevesi haihtuu.

Kyllä edelleen mietityttää. Jos laskee pienemmän seosmäärän loppu massan:
m(alussa) - m(lopussa) = m(alussa) – (m(NaCl) + m(Sio2) + m(naftaleeni)) = 1,132 g - (0,443 g + 0,499 g + (1,132 g – 0,962 g)) = 0,020 g

Lopussa sen massa on itseasiassa pienempi eikä suurempi, mutta miten tuossa toisessa sitten käy niinkuin käy

Lähetetty: Maa Maa 20, 2006 10:38 am Viestin aihe:

--------------------------------------------------------------------------------

Kyllä edelleen mietityttää. Jos laskee pienemmän seosmäärän loppu massan:
m(alussa) - m(lopussa) = m(alussa) – (m(NaCl) + m(Sio2) + m(naftaleeni)) = 1,132 g - (0,443 g + 0,499 g + (1,132 g – 0,962 g)) = 0,020 g

Täällä virhe!
Jos alkuperäisessä kokeessa on NH4CL, niin et voilaskea samoilla moolimassoilla. Naftaleenin moolimassa ei ole sama. Kokeile uusia laskusi

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat