Koulutettu duunari!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykyään kuulee jatkuvaa marinaa siitä että ei löydy koulutusta vastaavaa työtä tai että Insinöörin lapulla joutuu duunarin hommiin.

On Ekonomia, MBA:ta ja ties mitä, jotka pyörittävät pikkulogistiikkaa jne.

Näin pitää olakkin!
Kuka enää nykyään luulee että pelkillä papereilla saa hyvän duunipaikan?
Pitää olla myös kykyä ja näyttöä.
Ne jotka oikeasti johonkin kykenevät kyllä kapuavat itselle kuuluville paikoilleen.

Kyllä ideoilla ja omilla aivoilla eteenpäin pääsee.

Ei pelkkä paperi jostain oppilaitoksesta ole todiste amattitaidosta tai pystyvyydestä.
Se on todiste että kaverilla oli persettä kahlata oppilaitos läpi. Ei muusta!

Kommentit (11)

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Ihmiset ottavat vähän liian vakavasti tälläiset asiat, kuvitellaan että itse ollaan jotenkin ainutlaatuinen. Kyllä aina korvaavia työntekijöitä löytyy. Ihmiset pelkäävät liian paljon epäonnistumista. Riskit pitää ottaaa niin pääsee eteenpäin tai tippuu pohjalle. kyllä sitä voi vaikka tohtorikin mennä siivoomaan, mutta ei sinne tarvi jäädä loppu elämäksi jos ei halua.

Kyllä fiksut pärjää, se on se vanha toimiva sanota.

Vierailija

Suomessahan koulutetaan aivan liikaa ihmisiä yliopistoissa hienoilla nimikkeillä. Onhan se nyt ihan selvä että kaikille ei riitä papereitaan vastaavia töitä.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Cosmic-Fairy
Suomessahan koulutetaan aivan liikaa ihmisiä yliopistoissa hienoilla nimikkeillä. Onhan se nyt ihan selvä että kaikille ei riitä papereitaan vastaavia töitä.

Tarkoitus ei ole edes riittää, vaan tarkoitus on tarvittava määrä saada työntekijöitä markkinoille ja sopiva reservi.

Se on valtiojärjestelmälle ihan sama oletko työtön korkeakoulutettu, koska työntekijöitä riittää silti.

Vierailija
Cosmic-Fairy
Suomessahan koulutetaan aivan liikaa ihmisiä yliopistoissa hienoilla nimikkeillä. Onhan se nyt ihan selvä että kaikille ei riitä papereitaan vastaavia töitä.

Nykyään yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on varsin hyvä, vuoden kuluttua valmistumisesta on enää 2-5% työttömänä alasta ja alueesta riippuen. Siis tuo on silkkaa pötypuhetta, että ihmisiä koulutettaisiin liikaa.

Päinvastoin monilla aloilla esiintyy huutava pula pätevyyden omaavista työntekijöistä. Tällaisia ryhmiä ovat mm. erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja matemaattisten aineiden opettajat. Lisäksi tyävoimapulaa esiintyy mm. lääketieteen, farmasian ja teologian aloilla.

Vierailija

Käsitykseni mukaan vaaleissa on valittu päättäjiksi puolueita jotka ovat luvanneet lisää koulutusta viimevuosikymmenillä, elikkä on tehty kuinka äänestäjät ovat halunneet, paitsi eräillä harvoilla aloilla, esim. lääkärit, joilla on ollut rittävän voimakkaat liitot rajoittamaan kolutusmääriä. Empä usko kiinalaisten tai intialaisten olevan koulutusta saatuaan sen tyhmempiä kuin eurooppalaisetkaan joten kilpailu koulutetuillakin aloilla tulnee kiristymään jatkuvasti ja ehkä nopeastikin joten eipä tuo työttömyyden väheneminen enää koulutuksen avulla purre kovin tehokkaasti tulevaisuudessa

Vierailija

Tiukemmat pääsyvaatimukset yliopistoihin!!!

Arvostan viisaita ihmisiä todella paljon, ja yliopistossa itsensä sivistäneitä viisaita ihmisiä vielä enemmän. Heitä Tiede tarvitsee. Mielestäni yliopiston pääsyvaatimuksia pitäisi tiukentaa niin, että n.60% nykyisestä määrästä pääsisi yliopistoon ja heistä n. puolet valmistuisi.

Ne 40 prosenttia jotka nyt tippuisivat pääsykokeissa, päätyisivät siis sinne mihin kuuluvatkin eli ammattikorkeakouluun tai töihin. Tekis mieli paasata vaikka mistä tason nostamisesta ja verorahojen säästymisestä mutta se on kyllä turhaa. Tärkein pointti kuitenkin on se, että iso osa yliopistoihmisistä ei kuulu yliopistoon. Ehkä välimuodoksi pitäisikin perustaa "yliopistoelämä", mikä voisi toimia vaikkapa alkossa.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005
Snaut
Cosmic-Fairy
Suomessahan koulutetaan aivan liikaa ihmisiä yliopistoissa hienoilla nimikkeillä. Onhan se nyt ihan selvä että kaikille ei riitä papereitaan vastaavia töitä.



Nykyään yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on varsin hyvä, vuoden kuluttua valmistumisesta on enää 2-5% työttömänä alasta ja alueesta riippuen. Siis tuo on silkkaa pötypuhetta, että ihmisiä koulutettaisiin liikaa.

Tuo ei vielä kerro mitään siitä, onko se saatu työ koulutusta vastavaa. Ja vaikka olisikin oman alan työtä, se voi olla astetta tai paria alemman tasoista. Eli esimerkiksi nykyään monet nuoret DI:t tekevät insinööritason hommia ja AMK-insinöörit teknikko/asentaja -tason hommia.

Omalla työpaikallani on niin, että tutkijan tittelillä töissä olevat (DI:t, maisterit, tohtorit) joutuvat käyttämään paljon aikaansa porailuun, sahailuun yms. käsityöhön. Ennen niitä varten oli laboratorioteknikko tai -mestari, nykyään näitäkin teetetään siis entistä enemmän niihin hommiin ylikoulutetuilla ihmisillä.

Snaut
Päinvastoin monilla aloilla esiintyy huutava pula pätevyyden omaavista työntekijöistä. Tällaisia ryhmiä ovat mm. erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja matemaattisten aineiden opettajat. Lisäksi tyävoimapulaa esiintyy mm. lääketieteen, farmasian ja teologian aloilla.

Tämä on ihan totta. Eihän koulutuksen kohdentaminen koko maan mittakaavassa koskaan osu ihan nappiin. Joillakin aloilla on työttömyyttä, toisilla työvoimapulaa. Sitten tehdään (toivottavasti) korjausliike koulutusmäärissä, ja se alkaa näkyä muutaman vuoden viivellä. Huonossa tapauksessa siihen mennessä työvoiman tarpeet ovat taas ehtineet muuttua eri suuntaan kuin ennakoitiin...

Vierailija

Siis ainakin tekniikan alalla ongelma on se, että yliopistokoulutuksen saaneet joko päätyvät työhön joka vastaa tieteellistä koulutusta, tai päätyvät opettelemaan oikeita töitä. Esimerkiksi rakennusalalla insinöörit tekevät edelleenkin insinöörin töitä, mutta diplomi-insinöörit tekevät joko tutkimus/kehitys/opetus-töitä tai opettelevat itsekin insinöörin hommia.

Toinen epäkohta Suomessa on AMK:n ja yliopiston välinen sota. Ilmeisesti kaikissa muissa länsimaissa on aina osattu yhdistää koulutus niin, että insinööritasoisella pohjalla voi jatkaa sujuvasti yliopistossa jos rahkeita riittää. Rakennusala on jälleen hyvä esimerkki. Suomi on matkinut nykyisen rakennusten suunnittelumenettelyn lähes täysin Saksasta. Ideana on siis se, että hankkeessa on pääsuunnittelija joka hanskaa kokonaisuuden ja paimentaa muita suunnittelijoita (rakenne-, sähkö-, LVI-, ympäristö- ja muut suunnittelijat). Perseelleen homma menee siinä, että Suomessa hankkeen kuin hankkeen pääsuunnittelijana voi toimia arkkitehti. Nähkääs Suomessa arkkitehdit lukevat norsunluutorneissaan 1800-luvun antiikin kreikan taidehistoriaa, perspektiivioppia, värioppia, sommittelua, savenvalamista ja vesivärimaalausta, minkä jälkeen he siirtyvät suunnittelemaan Finlandia-taloja ja räyhäämään rakennesuunnittelijoille.

No miten vastaava homma toimii Saksassa? Saksalaisilla on järki päässä, joten he pistävät arkkitehdiksi haluavat samaan kouluun rakennusinsinöörien kanssa, ja jos halua riittää, voi insinööriopintojen jälkeen erikoistua arkkitehdiksi. Suomessa matkittiin siis vain suunnittelukäytäntö, mutta unohdettiin koulutuspuoli. Niin mikä tässä oli viestiketjun aiheena? Niin koulutus tosiaan. Siis arkkitehdiksi haluavien todellakin pitäisi opiskella insinööritieteitä vähintään 3-4 vuotta ennen erikoistumista pilvilinnansuunnittelijaksi. Samanlaisia virheitä on varmasti muillakin aloilla Suomessa. Kertokaa jos tiedätte.

Uusimmat

Suosituimmat