Monikulttuuri ja nationalismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suurin osa historian menestyneistä kulttuureista on ollut nationalistisia. Toisaalta nationalismin voi yleensä luoda vain yhteinen uhka. Etelä-Iraqin Sumerit pysyivät keskenään kahakoivina, kunnes etelässä alati kasvava Seemiläisuhka sai heidät yhdistymään 2000 ekr-luvulla, mutta tuolloin oli valitettavasti jo liian myöhäistä

Egyptissä näkyy selvästi nationalismin onnistuminen maata yhdistävänä tekijänä. Koomista kyllä, nationalismi saattoi osittain myös vaikuttaa Egyptin tuhoon. Niin sanotun "uuden valtakunnan" aikana noin 1500-ekr Egypti oli mahtinsa huipulla. Se valtapiiriin kuuluivat kaikki maat aina Nubiasta Syyriaan asti, ja se oli taloudellisesti, sotilaallisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti koko tunnetun maailman mahtavin valtio!

Ironista mutta kyllä, liika itsevarmuus nujersi lopulta Egyptin. Valtion menot kasvoivat lopulta liian suuriksi. Taustalla olivat pääosin ylelliset kansallista ylpeyttä kohottavat rakennushankkeet. Uskonto oli Egyptiä erityisesti koossapitävä voima, minkä vuoksi faarao ei juuri turhaa kuhnaillut lahjotusten tekemisessä papistolle. Tämä vähitellen rampautti Egyptin talouden, jonka johdosta valtakunta romahti käytännössä jo 1000ekr, vaikkei sillä vielä tuolloin ollut yhtään varteenotettavaa vastustajaa.

Egyptin aseman Lähi-Idässä korvasi vähitellen voimistuva Assyria. Assyria oli rautakauden sivilisaatio, joka oli aiemmin ollut rauhanomainen kauppiatasavalta, mutta laajeni nyt(noin 1000ekr)ahkerasti ympäri Lähi-Itää! Assyria vaikuttaa tyypilliseltä nationalistiselta kansallisvaltiolta. Maalle kävi lopulta kuten Egyptille:se kulutti ylettömässä nationalismissaan lopulta suurimman osan varoistaan. Kyse ei kuitenkaan ollut vain ylettömän kalliista ulkopoliittisista seikkailuista, vaikkakin Assyrian ulkopolitiikka olikin Egyptiä paljon agressiivisempaa. Assyrian kuningas näet kieltäytyi jakamasta sotaretkillään saavuttamaansa vaurautta kansansa kanssa. Siitä saivat nauttia vain hän ja hänen kansaan liittoutunut soturiaatelisto. Tavallisten Assyrialaisten oli pakko maksaa raskasta veroa ja suorittaa ankaraa sotapalvelusta herralleen, sekä myös hyväksyttävä taloudellinen kilpailu maahan siirretyjen(mm Juutalaisen)pakkosiirtolaisten kanssa, mikä lopulta romahdutti valtakunnan. Assyria luhistui samaan kuoppaan kuin Egyptikin;kuningas ja eliitti eivät halunneet jakaa valtaansa tavallisen rahvaan kanssa.

Viimeinen Lähi-idän suuri imperiumi on muinainen Persia. Persialaisille "nationalismi" liene imperiumin laajuuden takia ollut sangen vieras käsite. Tosiasiassa Persialaisilla oli jo sangen paljon ongelmia imperiumin koossapitämisessä ennen heidän kohtalokasta Kreikan sotaretkeään noin 500ekr. Persia vaikuttaa kuitenkin olleen kaikesta huolimatta sangen nationalistinen valtio. MM Persian oma aatelisto(hädin tuskin 10% imperiumin koko väestöstä)oli täysin vapautettu veroista.

Persia luhistui imperiumeille tyypilliseen sudenkuoppaan, turvallisuuteen. Persian taloudellinen ja poliittinen turvallisuus edellytti Kreikan murskaamista, mitä varten Persialaiset varustivat massiivisen, liki 500 000-miehen armeijan noin 500ekr. Epäonnistuminen merkitsi käytännössä Persialaisen ajan päättymistä maailmassa ja uuden, Kreikkalaisen ajan alkamista.

Kreikka vaikuttaa olleen hieman liiankin nationalistinen. Vähän Persialais-sotien loputtua 400-luvulla erk Kreikassa puhkesi noin 100-vuotta kestänyt Pelleponnelais-sotien kausi. Nämä sodat heikensivät huomattavasti Kreikkaa ilman että yksikään suurista kaupunkivaltioista(Sparta, Ateena ja Theba)onnistui saamaan itselleen Kreikan hegemoniaa(ylivaltaa)Lopulta sen anasti väkisin pohjoisessa voimistuva Makedonia muiden Kreikkalaisten suurvaltojen merkittävästi heikennyttyä.

Kreikassa nationalismi vaikuttaa siis menneen "liiallisuuksiin" Kreikassa nationalismin pohjana oli erittäin voimakas väestö ja talouskasvu, sekä mahdollisesti myös maantieteelliset olot. Makedonian kuninkaat(Filippos toinen ja hänen poikansa Aleksanteri "suuri")onnistuivat yhdistämään Kreikan käytännössä väkisin, sekä lopullisesti nujertamaan pahoin heikentyneen Persian noin 300-luvulla ekr. Tämän jälkeen Kreikka hajosi taas käytännössä loputtomiin sisällis-sotiinsa. Kreikasta ei ikinä tullut "monikulttuurista" Sen oma väestönkasvu oli tähän yksinkertaisesti liian suuri. Kreikkalainen kulttuuri oli myös itsessään hyvin rikasta ja innovoivaa, mutta kukaan ei koskaan onnistunut yhdistämään Kreikkaa muuta kuin tilapäiväisesti. Kreikkaan ei ikinä onnistunut syntymään "pan helleenistä henkeä" muuta kuin vuosittaisten olympialaisten ajaksi.

Samaan aikaan kun Kreikkalaiset katkerasti taistelivat keskenään, alkoi lännessä heitä vastaan nousta ainoa todellinen uhka, Rooman valtakunta.

Päinvastoin kuin Kreikkalaiset, Roomalaiset eivät ikinä jakaantuneen useaan eri valtioon. Rooma oli alunperin pieni latinalainen kylä, joka onnistui erinäisten vaiheiden jälkeen alistamaan koko latinalaisen "rodun" johtonsa alle, sekä kukistamaan loput Italian kansoista sekä ainoan todellisen vastustajansa, Foinikialais syntyisen Kart Hagon kaupungin vuonna 146ekr.

Vähän tämän jälkeen Roomassa alkaa kuitenkin erittäin verinen sisällis-sotien aikakausi. Roomassa kävi kuten Lähi-Idässä aiemmin;eliitti ei halunnut jakaa juuri saamaansa vaurautta "rahvaan" kanssa, joka käytännössä oli sen kuitenkin verisesti taistellut. Seurauksena tästä oli verinen sisällis-sotien aikakausi vähän Kart Hagon kukistumisen jälkeen, joka päättyy suunnilleen ajanlaskumme alussa.

Rooman vajoaminen sisällis-sotaan on ehkä parempi osoitus "demokratian" ja imperiumin välisestä ristiriidasta. Veristen sisällis-soten seurauksena Rooman tasavalta käytännössä lakkasi olemasta, ja voimaan sen sijaan tuli sotilasdiktattuuri. On luultavaa, että sotilasdiktaattorit("Keisarit" tuli nimestä "Ceasar")olivat käytännössä parhaita nationalismin vaalijoita. Demokratia ja nationalismi johtaa usein hallitsemattomiin ulko ja sisällis-sotiin, kun taas "keisareiden" kaltaisten sotilasdiktaattoreiden on paljon helpompi pitää nationalistisen yhteiskunnan "lankoja" käsissään.

Valta kuitenkin tuo mukanaan korruptiota, joka käy ilmi viimeistään Neron noustessa valtaistuimelle. Elintason nousun myötä mm naisten asema parani, mikä johti syntyvyyden laskuun Italiassa, ja lopullisesti valtakunnan nujersivat tuhoisat rutot 200-luvulla jkr. Tämän vuoksi aiemmin niin voimakkaan "nationalistisen" imperiumin oli pakko ottaa yhä etenevämmässä määrin germaaneja pohjoisesta Rooman palvelukseen, mikä lopulta johti koko valtakunnan romahtamiseen 400-luvulla jkr

Tästä alkaa modernin Euroopan historia. Eurooppa lienee alunperin ollut sangen "monikulttuurinen" MM Ranskassa sekoittuivat keskenään alueen alkuperäisen metsästäjäkansat(saapuneet alueelle noin miljoona vuotta sitten)sekä keltit, Roomalaiset, että alueelle muuttaneet germaanit noin 500-jkr. Oikeastaan tietynlainen "monikulttuuri" oli muinaisessa Euroopassa selviö. Tilannetta pahensi entisestään suuren Germaanikuninkaan Kaarle "suuren" valtakunnan hajoaminen 800-luvulla. Tästä alkaa niin sanottu "keskiaika" johonka tietynlainen "monikulttuuri" kuului mukaan selviönä. Eurooppalainen kulttuuri sai vaikutteita sekä pohjoisen Germaani-viikinki alueilta, että etelästä latinalaisilta, kreikkalaisilta ja myöhemmin myös Arabialueilta. Tällaisessä ympäristössä "monikulttuuri" oli tietenkin selviö.

Imperialismi on eräs tekijä, joka on saattanut lisätä nationalismia etenkin Espanjassa 1500-luvulla, joskin siihen on myös saattanut vaikuttaa muslimimaailman taantuminen sekä kristittyjen ja muslimien välien kiristyminen. Toinen merkittävä tekijä oli "internationalismia" voimakkaasti korostaneen "pyhän Saksalaisroomalaisen valtakunnan" vakava taantuminen vuoden 1648 jälkeen("kolmekymmenvuotinen sota" 1618-1648)

Tämän jälkeen Euroopassa alkoi vähitellen rakentua edellytyksiä "nationalismille" Nationalismi pohjautui "universalististen" aatteiden heikkenemiseen vuoden 1648 jälkeen. Siihen vaikutti omalta osaltaan myös uskonpuhdistus sekä katollisen kirkon vallan väheneminen. Imperialismi voimisti kansallista ylpeyttä, ja erityisesti uusi voimistuva porvarisluokka oli voimakkaan nationalistinen. Tämä kuitenkin toi mukanaan ongelmia. Taloudellinen vaurastuminen ja porvarisluokan voimistuminen kasvattivat näet luokkaristiriitoja, jotka saattoivat olla Yhdysvaltojen ja Ranskan vallankumousten taustalla 1700-luvun lopulla.

Niin sanottu "teollinen vallankumous" alkaa Euroopassa toden teolla Napoleonin sotien loputtua 1815. Porvariston nousu tuntuu voimistaneen nationalismia, mutta toisaalta muodostaneen ristiriidan. Luokkaerojen kasvaessa työläis ja porvarisluokan väliset erot näet myös kasvoivat. Näissä oloissa "nationalismia" kansakuntaa yhdistävänä tekijänä tuntuukin ajaneen ennenkaikkea porvarisluokka.

Nationalismin kielteisenä puolena on usein voimakas sotaisuus. Tämä saattaa osittain olla Amerikan sisällis-sodan ja Euroopan "ensimmäisen maailmansodan" taustalla. Amerikassa syyt olivat kuitenkin paljon monimutkaisemmat, ja saattavat enemmänkin liittyä maaseudun ja teollisen yhteiskunnan väliseen vastakkainasetteluun.

Euroopassa tilanne sen sijaan oli toinen. Teollinen vallankumous tuntuu tällä alueella voimakkaasti lisänneen nationalismia, joskin pääosin rikkaiden ja keskiluokan piirissä. Otto Von Bismark totesikin vuonna 1848, että Saksan yhdistymistä ajoi tuolloin ennen kaikkea "professoriparlamentti" Saksan yhdistänyt Otto "rautakansleri" Bismark olikin aatelisherra eikä teollisuus paroni tai porvari. Bismarkin politiikassa onkin siis nähtävissä hyvin voimakkaat aatelisarvot, joihin kuului nationalismin halveksiminen ja tiukka reaalipolitiikka, joka tuottikin hänelle tuottoisaa tulosta. Koomista kyllä, Bismark kylvi voitoillaan oman tuhonsa siemeniä. Saksan voimistuminen vahvisti nationalismia entisestään, ja nimen omaan voimakas nationalistinen kiihko ajoi Saksan lopulta ensimmäiseen maailmansotaan. Näissä muuttuneissa tunnelmissa Saksan uusi "nationalistinen" keisari panikin vanhan "junkkerikansalerin" viralta vuonna 1890 ja aloitti uuden, voimakkaan nationalistisen ulko, sisä ja talouspolitiikan.

Bismarkin lopun ajan kirjoituksista voi selvästi huomata että hän aavisti mitä oli tapahtumassa. Hänen työnsä hedelmät oli kaapannut uusi nuori sukupolvi joka uskoi "nationalismiin" hänelle käytännössä täysin vieraaseen "uskontoon". Saksan uudet "nationalistit" eivät ehkä täysin olleet Bismarkin luomus, vaan heidät sai aikaan ennenkaikkea voimakas teollinen vallankumous Saksassa. Saksan talouskavu ja väkiluku alkoi jo vetää vertoja Isolle-Britannialle, mikä toi uhkaavan suur-sodan vaaran Euroopassa lähemmäs kuin koskaan aiemmin. Saksan uusi keisari Vilhelm 2 korvari Bismarkin aatelisen "reaalipolitiikan" nationalistisella tunnepräiselle ulkopolitiikalla, jossa hän lopulta sai vastaansa sekä Ranskan, Ison-Britannian että Venäjän yhtä aikaa. Seurauksena oli suur-sota, jossa maailman voimakkaimman ja nationalistisimman kansan veri käytännössä vuodatettiin lähes täysin kuiviin.

Ensimmäinen maailmansota murskasi käytännössä jo pahoin heikentyneen Itävalta-Unkarin monikulttuurisen kaksoismonarkian, ja samassa pesuvedessä meni mukana myös jo vuosisatoja taantunut Turkki. Mutta tässä sodassa myös kaksi voimakasta kansallisvaltiota, Saksa ja Venäjä käytännössä vuodattivat toisensa kuiviin. Kummallekin kansalle ensimmäisen maailmansodan tappio oli uskomaton, käytännössä kestämätön koettelemus ja nöyryytys. Kummassakin maassa tilanne johti epätoivoon ja hysteriaan, jota Hitler ja Stalin käyttivät hyväkseen saadakseen vallan 1930-luvulla.

Saksaa kohtasi uskomattoman raskas koettelemus sodan loputtua sen pakon edessä hyväksyessään ankarat rauhanehdot vuonna 1919. On epäselvää, mikä tarkalleen ottaen johti Hilerin valtaannousuun ja Saksan vaatimaan "revanssiin" Syynä saattaa olla jopa yritys vetää muu Eurooppa Saksan mukana taantuman varmaan hautaan, jossa Saksa melkeimpä onnistui. Tässä sodassa menehtyi nyt myös kaksi muuta voimakasta kansallisvaltiota, nimittäin Italia ja Japani.

Nationalismi ei viimekädessä ollut osoittautunut käytänölliseksi ideologiaksi koska se johti jatkuvasti uusiin sotiin. Ranska ja Iso-Britannia alkoi toisen maailmansodan jälkeen voimakkaasti taantua. Tilalle astui kaksi uuta suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.

Kylmän sodan aikana "nationalismin liekki" tuntuu voimakkaasti laimenneen. Tähän vaikuttivat useat eri tekijät, kuten Eurooppalaisten syntyvyyden taantuminen 1960-luvulta lähtien. Myös aseteknologian kehitys vei sangen pitkälle halut uusilta suur-sodilta.

Eräs suurin ongelma nykymaailmassamme nationalismin suhteen on juuri kehittynyt aseteknolgia. Koska nationalismi vääjäämättä jossain vaiheessa johtaa sotiin, se on 2000-luvulla epäkäytännöllinen ideologia johtuen sotien hirvittävistä kustannuksista. Myös mm naisten oikeuksien voimakas paraneminen aina 1960-luvulta lähtien on hillinnyt nationalismia, koska modernit länsimaiset naiset eivät enää alistu vanhaan "kodin hengittären" rooliin, vaan haluavat käytännössä olla tasa-arvoisia miesten kanssa, mikä rikkoo nationalismin perheihanteita vastaan.

2000-luvulla "monikulttuuri" pohjautuukin siis enemmän käytännön varaan. Ensinnäkin, sodat ovat aseteknoloigian kehittymisen takia muuttuneet hyvin vaarallisiksi. MM teollistumisen ja kaupungistumisen seurauksena ihmiset asuvat nykyään hyvin tiiviisti suurkaupungeissa tai kaupunkialueilla, jolloin he ovat käytännössä helppoja saaliita mm ydin ja biologisille aseille. Näin ollen nationalististen sotien uhriluvut ovat nousseet aivan liian suuriksi, jotta sodat olisivat perinteiseen tapaan "kannattavia" tai niissä olisi niin sanottu "voiton ikkuna"

Aseteknolgian kehitys on myös johtanut siihen, että yleisestä asevelvollisuudesta ollaan suurvalloissa vuoteen 2006 mennessä käytännössä luovuttu kokonaan, ja muualla(kuten Suomessa)se on käytössä pääosin seremoniallisista syistä. Näin ollen "nationalistiselle" yhteiskunnalle ei käytännössä juuri ole olemassa mitään kovin voimakasta tukijalkaa. Sen tilalle on tullut niin sanottu "monikulttuuri"

"Monikulttuuri" on hyvin epämääräinen käsite. Kyseessä on jotain, joka alkoi kehittyä länsimaissa eityisesti 1960-luvulta lähtien.

Eräs oleellinen "monikulttuuriin" vaikuttava tekijä on naisten olojen ja oikeuksien paraneminen. Kun naiset alkoivat 1960-luvulta lähtien saada länsimaissa entistä enemmän oikeuksia, tämä johti myös yhteiskunnan entistä suurempaan "naisistumiseen" Myös syntyvyysluvut alenivat naisten alettua käydä entistä enemmän töissä ja kouluttautuessa. Tämä taas saattoi osittain olla taustalla siirtotyöläisten ottamisessa länteen suunnilleen noihin aikoihin.

Toinen merkittävä tekijä oli maaseudun taantuminen. Kaupunkien vetovoiman kasvaessa ja maaseudun teollistuessa ja automatisoituessa sen elinvoima alkoi vähitellen hiipua, ja perinteisesti kaikkien todella voimakkaiden kansallisvaltioiden "elinvoima" on ollut maaseudulla, eikä täyteen ahdetuissa suurkaupungeissa. Niin sanottu "kaupunkinationalismi" onkin aina ollut vanhan kansaleri Birmarkin halveksiva "professorinationalismi"
Kaupunkien nationalisteille saattoi ehkä olla voima ja halu, mutta heiltä puuttui maaseudun elinvoima ja oma-aloitteisuus. Maaseudun etuna on myös aina ollut omavaraisuus, joka täyteen ahdetuista suurkaupungeissa on käytännössä mahdotonta.

Voimakkaiden luokka, sukupuoli ja muiden erojen täyttämistä suurkaupungeista ei näin ollen ole ikinä voinutkaan tulla tyypillisiä "nationalismin" keskuksia. MM imperialismi heikensi länsimaissa nationalismia, luoden näin edellytyksen niin sanotulle "monikulttuurille"

Monikulttuuri on usein ollut sangen tiedekeskeistä, minkä takia iso osa mm Yhdysvaltoihin vuoden 1965 saapuvista("värillisistä")siirtolaisista onkin käytännössä ollut tutkijoita. Yksi "monikulttuurin" perusajatuksista on todistaa, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Tämä poliittinen kanta on myös osittain saattanut ohjata "monikulttuurista" tiedettä ja tutkimusta. Yksi "monikulttuuria" edistänyt tekijä on tieteen lisäksi ollut myös automaatio. Nationalistiseen yhteiskuntaan olellisensa osana sopii sosialismi, jossa ihmiset työllistetään valtiolle yleishyödyllisiin tehtäviin. "Monikulttuurisessa" yhteiskunnassa talous ei sen sijaan palvele eriksen työllisyysnäkökulmia. Näin ollen "monikulttuurinen" yhteiskunan on käytännössä sangen tiedekeskeinen keksiessään tapoja mm vähentää ihmistyövoiman käyttöä.

2000-luvulla "monikulttuurista" on tullut eliitin ideologia, kun taas suuret massat ovat yleensä luonteeltaan "nationalistisia" Tämän taustalla on ennenkaikkea pelko oman aseman menettämisestä suhteessa tulokaiisiin, toisin sanottuna usein silkka kateus. Nationalistiselle yhteiskunnalle on tyypillistä ihmisten työllistäminen poliittis-sosiaalisista näkökohdista, kun taas monikulttuurisessä yhteiskunnassa usein "paras saa palkan"

2000-luvulla "nationalismin" pahin ongelma liittyy ennenkaikkea aseteknologian kehittymiseen. Nationalistiset sodat kävisivät 2000-luvulla luultavasti yksinkertaisesti liian kalliiksi. Tämän tilalle on tämän takia tulossa niin sanottu "monikulttuuri" jossa erillaset ja erinäköiset ihmiset pyrkivät vaikka pakon edessä sietämään toisiaan mielummin kuin räjäyttäisivät toisensa ja koko maapallon mukanaan taivaan tuuliin.

Kommentit (5)

Vierailija

Lisäisin tähän vielä, että nationalistiset yhteiskunnat usein muuttuvat monikulttuurisiksi. Alussa on "monikulttuurinen" yhteiskuna, joka muuttuu "nationalistiseksi" taloudellisen nousun, poliittisen menestyksen ja väestönkasvun myötä. Siitä seuraa kansallisen ylpeyden kohotus, joka usein johtaa sotiin (vertaa Saksa, Japani, Italia, Venäjä ja Japani) Nämä sodat voivat olla menestyksekkäitä, mutta usein ne johtavat tappioon. Seurauksena on nationalismin tuomitseminen, niinkuin Saksassa toisen maailmansodan jälkeen, jonka jälkeen yhteiskunta vähitellen muuttuu "monikulttuuriseksi" Se mitä me kutsumme "monikulttuuriksi" on siis eräs kansakunnan kehitysvaihe. Se saattaa tapahtua myös veristen sisällis-sotien jälkeen, kuten esim Roomassa ja Yhdysvalloissa. Nationalismi huipentuu näet usein sotiin. Jos sodat ovat voitokkaita, nationalismi vahvistuu, mutta jos ei, niin siitä yleensä luovutaan. Yleensä yhteiskunta siis muuttuu "monikulttuuriseksi" hävityn sodan jälkeen, kuten esim Saksa. Monikulttuuriin siis liittyy yleisen militarismin taantuminen, jolloin tilalle tulee niin sanottu "siviiliyhteiskunta" Myös teknologian edistyminen on voimistanut "monikulttuuria" koska nykyteknologialla sodat olisivat yksinkertaisesti liian tuhoisia.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Mitä sinä oikein ajat takaa? Kirjoitat niin monimuotoisesti, etten saa ajatuksistasi selvää, onko nationalismi mielestäsi hyvä, vai paha asia. Minun mielestäni siitä ei ole mitään hyvää ja onnea kokonaisuutena koitunut. Siirrät kaikki historian suurvaltojen tuhoutumiset natinalismim piikkiin. Sekoitat sen keskusjohtoisuuteen, mikä on eri asia. Ainakin Roomassa ja Egyptissä. Molemmat valtiot olivat kovin monikulttuurellisia. Muutkin ajatukset ja uskonnot hyväksyttiin valtioiden sisällä, jollei niistä ollut yhteiskunnallista vaaraa hallitsijoille.

Toki poikkeuksia on, kristityt Roomassa ja farao Ekhnaton Egyptissä, jotka molemmat järkyttivät vallitsevaa yhteiskuntaa esimerkkinä. Molemmat ovat näiden yhteiskuntajärjestelmien kannalta kuitenkin menneen talven lumia. N-Liitto ei kaatunut nationalismiin, se on Äiti-Venäjän maassa vahvempi kuin koskaan. He ovat maansa suhteen patriootteja. Näin sen esimerkiksi Pitkäjärveltä kotoisin olevan opettajan kautta. Ei ollut saanut palkkaansa puoleen vuoteen, kuin jotain pottuja kapitalisti Venäjältä. Rakastui sitten suomalaiseen komennusmieheen ja toisinpäin.

Oli Suomessa kaksi viikkoa vierailulla ja sanoi: "Ettei milloinkaan voisi muuttaa tällaiseen maahan asumaan." Poika oli sitten muuttamassa Venäjälle rakkauden perään. En tiedä onko lähtenyt. Ei ole vastannut puhelimeen kuitenkaan seitsemään vuoteen. Osake on täällä Oulussa nimellään. En ole enää vuosiin viitsinyt soitella ovikelloa, kun ei mitään reaktiota ole, eikä autokaan ole parkissa, ovessa nimi vain.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Mitä sinä oikein ajat takaa? Kirjoitat niin monimuotoisesti, etten saa ajatuksistasi selvää, onko nationalismi mielestäsi hyvä, vai paha asia. Minun mielestäni siitä ei ole mitään hyvää ja onnea kokonaisuutena koitunut. Siirrät kaikki historian suurvaltojen tuhoutumiset natinalismim piikkiin. Sekoitat sen keskusjohtoisuuteen, mikä on eri asia. Ainakin Roomassa ja Egyptissä. Molemmat valtiot olivat kovin monikulttuurellisia. Muutkin ajatukset ja uskonnot hyväksyttiin valtioiden sisällä, jollei niistä ollut yhteiskunnallista vaaraa hallitsijoille.

Toki poikkeuksia on, kristityt Roomassa ja farao Ekhnaton Egyptissä, jotka molemmat järkyttivät vallitsevaa yhteiskuntaa esimerkkinä. Molemmat ovat näiden yhteiskuntajärjestelmien kannalta kuitenkin menneen talven lumia. N-Liitto ei kaatunut nationalismiin, se on Äiti-Venäjän maassa vahvempi kuin koskaan. He ovat maansa suhteen patriootteja. Näin sen esimerkiksi Pitkäjärveltä kotoisin olevan opettajan kautta. Ei ollut saanut palkkaansa puoleen vuoteen, kuin jotain pottuja kapitalisti Venäjältä. Rakastui sitten suomalaiseen komennusmieheen ja toisinpäin.

Oli Suomessa kaksi viikkoa vierailulla ja sanoi: "Ettei milloinkaan voisi muuttaa tällaiseen maahan asumaan." Poika oli sitten muuttamassa Venäjälle rakkauden perään. En tiedä onko lähtenyt. Ei ole vastannut puhelimeen kuitenkaan seitsemään vuoteen. Osake on täällä Oulussa nimellään. En ole enää vuosiin viitsinyt soitella ovikelloa, kun ei mitään reaktiota ole, eikä autokaan ole parkissa, ovessa nimi vain.

Tämä on toki vain MINUN mielipiteeni, mutta uskon "monikulttuurin" voiton liittyvän ennenkaikkea teknologian kehitykseen enemmän kuin mihinkään poliittiseen ideologiaan.

Nationalismi johti mm Yhdysvaltain sisällis-sotaan sekä kahteen maailmansotaan Euroopan mantereella. Nationalismi johtaa siis jossain vaihessa väistämättä sotiin.

Ja mitä sodat puolestaan saavat aikaan moderneilla aseilla? No, suoraan sanoen ne ovat kovin epäkäytännöllisiä.

Ja mitä puolestaan on tämä "monikulttuuri" Kyse on järjestelmästä jossa nationalismia(ja mm sananvapautta ja kansalaisvapauksia)rajoitetaan, jotta yleinen yhteiskuntarauha saataisiin pelastettua ja taattua. Tämä on "monikulttuurin" paras puoli. Negatiivisia puolia taas ovat mm mielivalta ja usein myös poliisivaltio järjestyksen ohen pidolla. "Monikulttuuri" ei oikeastaan ole yhteiskunta ja hallintomuoto, vaan se on kansakunnan kehitysvaihe. Nationalistisesta yhteiskunnasta tulee "monikulttuurinen" sotien seurauksena. Veriset ja kalliit sodat saavat kansakunnan(usein)luopumaan nationalismista, jonka tilalle taas puolestaan tulee niin sanottu "monikulttuuri"

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

En vieläkään ymmärrä, näkemyksesi mukaan on olemassa vain dualistinen käsitys, nationalismi, tai monikulttuuri. Kummastakin löydät negatiivisia puolia. Mikä olisi sinun ratkaisusi?

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
En vieläkään ymmärrä, näkemyksesi mukaan on olemassa vain dualistinen käsitys, nationalismi, tai monikulttuuri. Kummastakin löydät negatiivisia puolia. Mikä olisi sinun ratkaisusi?

Ratkaisuni on normaali evoluutio. Aluksi nationalismi, sitä seuraavat sodat, ja lopulta yhteiskunnan rauhoittuminen ja "monikulttuuri" Saksa on tästä aika hyvä esimerkki:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa#Historia

Uusimmat

Suosituimmat