Älyn maantiede

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm

J.Philippe Rustonilta löytyi artikkeli, jossa hän kartoittaa älykkyyserojen maantieteellistä jakautumaa.

Sivut

Kommentit (46)

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
kalmankenkku
http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm

J.Philippe Rustonilta löytyi artikkeli, jossa hän kartoittaa älykkyyserojen maantieteellistä jakautumaa.

nk. äly ja nk. rotu, joita Rushton on kartoittanut maantieteellisissä älykkyysjakaumissaan, ovat käsitteitä, joille ei löydy ainakaan vielä empiiristä naturalistista ominaisuutta, jotka olisivat ns. osoitettu olevan pysyviä ominaisuuksia per maantieteellinen sijainti per ihonväri.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri
kalmankenkku
http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm

J.Philippe Rustonilta löytyi artikkeli, jossa hän kartoittaa älykkyyserojen maantieteellistä jakautumaa.

nk. äly ja nk. rotu, joita Rushton on kartoittanut maantieteellisissä älykkyysjakaumissaan, ovat käsitteitä, joille ei löydy ainakaan vielä empiiristä naturalistista ominaisuutta, jotka olisivat ns. osoitettu olevan pysyviä ominaisuuksia per maantieteellinen sijainti per ihonväri.

Jos et myönnä "älyn" tai "rodun" olemassaoloa, kai sentään myönnät maantieteen? On olemassa niinku paikkakuntia ja niiden välillä on välimatkoja?

Ollaanko edes siitä samaa mieltä??

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
kalmankenkku
-:)lauri
kalmankenkku
http://www.vdare.com/rushton/060322_iq_pic.htm

J.Philippe Rustonilta löytyi artikkeli, jossa hän kartoittaa älykkyyserojen maantieteellistä jakautumaa.

nk. äly ja nk. rotu, joita Rushton on kartoittanut maantieteellisissä älykkyysjakaumissaan, ovat käsitteitä, joille ei löydy ainakaan vielä empiiristä naturalistista ominaisuutta, jotka olisivat ns. osoitettu olevan pysyviä ominaisuuksia per maantieteellinen sijainti per ihonväri.
Jos et myönnä "älyn" tai "rodun" olemassaoloa, kai sentään myönnät maantieteen? On olemassa niinku paikkakuntia ja niiden välillä on välimatkoja?

Ollaanko edes siitä samaa mieltä??

Siitä olemme samaa mieltä mutta tutkimus oli empiirisen evidenssin osalta sama asia kuin se, että lätkän pelaajat osuvat lämätessään maaliin huomattavasti useammin kuin kurlingin pelaajat ja riippuen sitten siitä millä logiikalla vedät tästä johtopäätöksiä omalla kilpaurheiluasteikollasi määrää aika paljon määrittäessäsi esimerkiksi rotuja per urheilulaji. Ainoa älykkyyden empiirinen korrelaatio oli Rushtonin setissä aivojen koko, joka todella marginaalisena vaikkakin havaintona voidaan ymmärrykseni mukaan selittää ravinnolla ja loogisten ajatusrakennelmien opiskelulla, eli jollakin tietyllä kulttuurin osa-alueella. Älyllä kun sinällään ei ole geneettisesti mitään itsenäistä funktiota, tai sanotaan niin, että sillä on funktio mutta ei laadullista, jonka mukaan voimme määritellä ihmisiä. Äly on periaatteessa sama ominaisuus kuin se minkä näköistä naista sinä pidät seksikkäänä tai mikä musiikki sattuu sinua miellyttämään. Totta kai alueellinen ja pitkäkestoinen tietty vallitseva ympäristö vaikuttaa mutta yleensä erot vaativat syntyäkseen satoja tuhansia ellei miljoonia vuosia. Rushton tutkii ~50 000 vuotta ja sitä nuorempia ilmiöitä ja ymmärtänet, että aika on ainakin vielä jonkin verran lyhyehkö evolutiivisessa historiassamme, joskaan ei merkityksetön.

Vaikea vain vedellä suoria johtopäätöksiä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Ilahduttaako sinua tieto, että 1800-luvulla suomalaiset olisi todennäköisesti luokiteltu myös noihin "idioottikansoihin"?

Esimerkiksi afrikkalaisten työmoraalia ei länsimaiset ymmärrä. Ei siellä olla laiskoja. Vaikka ammattikoulun opetusvideot näin antavatkin ymmärtää.

Afrikkalaisille ei ole tärkeää, etät tehtävä on tehty tiettyyn aikaan, vaan että se tehdään joskus. Kyse on erilaisesta aikakäsityksestä, ei laiskuudesta. Eivät suomalaisetkana ymmärtäneet 1800-luvulla, miksi tehtaassa piti olla tietyllä kellonlyömällä. Ja ruåtsinkielinen patruuna kirosi metsäläisten typeryyttä niin perkeleesti ja tuomitsi suomenkielisen kultuurin naurettavaksi ajatukseksi, kun ovat laiskoja eivätkä edes kelloa osaa!

ÄO on sekin kulttuurisidonnainen asia.

Vierailija

Älyä voi kehittää, tai ainakin pärjäämistään älykkyysosamäärä-testissä.
Uskoisin että jo vähäinen matematiikan opiskelu nostaa tätä taitoa.

Aasiassa on älykkyysosamäärä testien mukaan viisainta kansaa, oisiko ollut japanissa.
Aasialaisten korkean äo:n on ajateltu johtuvan siitä että he joutuvat opiskelemaan kirjoittamisen kiekuroilla joihin kulluu huomattavasti enemmän merkkejä kuin normaaleissa aakkosissa.

Afrikkalaiset eivät käsittääkseni juurikaan käy kouluja, tai ainakin opetuksen taso on todella matala, luonnollisesti he eivät siis opi palikkatestien sisintä.

Jos katsot tuota karttaa ja vertaat koulutettavien prosentuaaliseen määrään koko paikallisesta väestöstä niin varmasti löydät jotain yhtäläisyyttä.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Pinky&Brain
Älyä voi kehittää, tai ainakin pärjäämistään älykkyysosamäärä-testissä.
Uskoisin että jo vähäinen matematiikan opiskelu nostaa tätä taitoa.
Älykkyystestit perustuvat ns. analogioiden muodostamiseen annetuista lähtöarvoista tavoitteena mahdollisimman ekonominen lopputulos, eli ne ovat periaatteessa kulttuurista riippumattomia älyä testaavia testejä. Ongelma tulee vastaan lähinnä siinä mitkä ovat kulttuurillisesti omaksuttuja asioita, joiden pohjalta koko analogioiden kirjo on kaverille pääkoppaan muodostunut ja tässä tulee vastaan testin laatu suhteessa kulttuuriin.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Jos ne on samanlaisia kuin mensan testit niin todellakin niihin voi harjoitella, jossakin olen nähnyt että 10-20% voisi nostaa tulosta harjoittelemalla.
Matematiikan opettelu parantaa mahdollisuuksia noissa testeissä, usko nyt kun setä sanoo.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Pinky&Brain
Jos ne on samanlaisia kuin mensan testit niin todellakin niihin voi harjoitella, jossakin olen nähnyt että 10-20% voisi nostaa tulosta harjoittelemalla.
Matematiikan opettelu parantaa mahdollisuuksia noissa testeissä, usko nyt kun setä sanoo.
Totta kai minä sen tiedän. Kyse oli siitä, että kaikki kulttuurit eivät ole samanlaisia harjoittelualueita samanlaisen järjenjuoksun valmistamiseen, jolloin kun järki joka tapauksessa juoksee on testi ja kulttuuri helposti kaksi eri asiaa.

EDIT: Eli toisin sanoen, meillä on liike-energiaa ja potentiaalienergiaa ja sikäli kun molemmilla voi olla energiaa yhtä paljon niin riippuuu hyvin paljon kysymyksen asettelusta mikä on vastaus, jos haluamme tietää energian määrän keskinäisen suhteen.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Mitä minä olen tästä "tutkimuksesta" kuullut, on se että se ei täytä edes tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia. Esim testien olosuhteet olivat täysin erilaiset eri ryhmille, ja paljon muutakin mitä en nyt yksinkertaisesti jaksa alkaa etsimään.

Tämä "tutkimus" kuuluu tunkiolle, sillä se on täyttä paskaa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Pinky&Brain
Aasiassa on älykkyysosamäärä testien mukaan viisainta kansaa, oisiko ollut japanissa.

Älykkyys ja viisaus ovat aivan eri asioita. Voi olla viisas olematta älykäs. Ja kaikki älykkäätkään eivät ole nuorina viisaita. Mutta : "Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei ikinä joudu" - siinä on älykkään ja viisaan ero lyhyesti selitettynä.

Vierailija
Pinky&Brain

Aasiassa on älykkyysosamäärä testien mukaan viisainta kansaa, oisiko ollut japanissa.

Aasialaisten korkean äo:n on ajateltu johtuvan siitä että he joutuvat opiskelemaan kirjoittamisen kiekuroilla joihin kulluu huomattavasti enemmän merkkejä kuin normaaleissa aakkosissa.

...

Jos katsot tuota karttaa ja vertaat koulutettavien prosentuaaliseen määrään koko paikallisesta väestöstä niin varmasti löydät jotain yhtäläisyyttä.




Rushton näyttää käyttäneen tarkasteluunsa tunnetuimpia julkaistuja ÄO-testituloksia. Asian tekee ajankohtaiseksi äskettäin uutisoitu kansakuntien älykkyys-rankin lista.

Saksalaiset Euroopan fiksuimpia
27.3.2006 9:17

Brittiläisessä The Times -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan saksalaisten älykkyysosamäärä on keskimäärin 107.

Suomalaiset löytyvät Euroopan älykkäimpien listan sijalta 12. (HANNE NYKÄNEN)

Saksalaiset ovat Euroopan älykkäimpiä, Ulsterin yliopistossa Pohjois-Irlannissa tehty tutkimus kertoo.

Toiseksi fiksuimpia Euroopassa ovat hollantilaiset ja kolmanneksi puolalaiset. Ruotsalaiset sijoittuivat listalla neljänneksi. Suomalaiset ovat Euroopan 12:nneksi älykkäimpiä. Keskimääräinen älykkyysosamäärä on Suomessa saman verran kuin Tanskassa, 99.

Älyköt pohjoisessa

Tutkimuksen tehneen professori Richard Lynnin mukaan Euroopan pohjoisilla alueilla elää keskimäärin älykkäämpää väkeä kuin eteläisillä. Hänen mukaansa kylmempi ja haasteellisempi elinympäristö ja monipuolisempi ruokavalio ovat kehittäneet pohjoisessa asuville suuremmat aivot kuin etelän lämpimässä ilmastossa asuville.

Viime vuonna Lynn aiheutti kohua julkaisemalla tutkimuksen, jonka mukaan miehet ovat keskimäärin viisi älykkyysosamääräpistettä fiksumpia kuin naiset.

STT

http://www.iltalehti.fi/2006/03/27/200603274308679_uu.shtml

Testeihin tullee suhtautua pienellä varauksella, vaikka onkin käytetty mm. saman tutkijaryhmän eri maissa toistamaa samaa testiä. ÄO-testien tarkoitushan oli alunperin ennakoida testattavan henkilön tulevaa oppimistulosta, ei muuta.

Suomalaisten toteutuneista oppimis-saavutuksista on eksaktia tietoa kansainvälisessä PISA-vertailussa, missä olemme huomattavasti korkeammalla kuin 12. sijalla. Richard Lynnin käyttöönsä saamat tulokset eivät siis täysin vastaa käytäntöä.

Linkittämässäni kartassa J. Philippe Rushton kuvailee karkeasti eri maanosien tilannetta, mihin aineiston tarkkuus riittänee.

Australian abojen ja Kalaharin bushmannien heikko menestys on mielestäni outoa. Näillä kansoilla elinympäristö on erittäin vaativa.

Selviytyäkseen heidän täytyy päivittäin muistaa vesipaikat, laskea tarvikkeiden riittävyys, tunnistaa käyttökelpoisia kasveja, jne.. Tohelot ovat kuolleet jo kauan sitten.

Jos ero ei johdu keskushermoston kapasiteetista, sen täytyy johtua jostain muusta?

Mustan Afrikan ja pohjoisen Euraasian & Kauko-idän testeissä todetut ÄO-erot tukevat Rushtonin teoriaa lisääntymis-strategioiden vaikutuksesta populaation seuraavan sukupolven ominaisuuksiin pitkällä tähtäimellä.

Rushton katsoo, että euraasialainen tapa tehdä vähän jälkeläisiä mutta huolehtia niistä hyvin suosii älykkyyden rikastumista seuraaviin sukupolviin. Rushton nimittää tätä tapaa "K-taktiikaksi".

K-tapa esiintyy ympäristössä, jossa pikiä parisuhteita ja yksiavioisuutta suositaan, elinympäristö on vaativa mutta siellä selviytyy suunnitelmallisuudella ja käyttäytymällä harkitusti.

Selviytymis-taitojen siirtäminen uudelle sukupolvelle edellyttää tiivistä sukupolvi-kontaktia ja perhekeskeisyyttä, -ja lasten myöhäistä sukukypsyyttä, sillä se merkitsee kodista irtautumista.

Rushtonin teoria tukee ajatusta, että meidän olemustamme on hyvin paljon muokannut 200 000 - 100 000 vuotta jääkautta.

Vaihtoehtoinen tapa lisääntyä on Rushtonin termistössä "R-taktiikka": R-lisääntyjä roiskii jälkeläisiä runsaasti, mutta ei huolehdi niistä.

Tämä tapa on voinut päästä vallitsevaksi oloissa, jossa luonto on suopea mutta arvaamaton. Kuten Afrikassa.

Afrikan luonnon sanotaan olevan ihmiselle helppo ympäristö, mutta kielteiset muutokset voivat olla vaikeaa ellei mahdotonta ennakoida.

Afrikassa patriarkaalinen elämäntapa pääsi ilmeisesti vallitsevaksi kovin varhain?

Afrikalle on tyypillistä toistuvat väestökatastrofit, joiden jälkeen entinen väkiluku saavutetaan nopeasti. Tämä suosii vastuuttomia R-lisääntyjiä, sillä nopeina lapsia joka puskan juureen roiskijoina he valtaavat reviirit ensimmäisinä. Sitten eletään huolettomasti seuraavaan katastrofiin asti.

R-lisääntyjä ei tarvitse suunnitelmallisuutta, itsehillintää, eurooppalaisen "järkenä" arvostamia ominaisuuksia, vaan ainoastaan röyhkeyttä ja rytmitajua.

Näyttääkin siltä, että Rushtonin kuvaama mekanismi on laskenut vuosituhansien aikana mustan Afrikan ÄO:t testien osoittamalle tasolle?

Vierailija
IronLionZion
Mitä minä olen tästä "tutkimuksesta" kuullut, on se että se ei täytä edes tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia. Esim testien olosuhteet olivat täysin erilaiset eri ryhmille, ja paljon muutakin mitä en nyt yksinkertaisesti jaksa alkaa etsimään.

Tämä "tutkimus" kuuluu tunkiolle, sillä se on täyttä paskaa.

Olet kuullut väärin. R.Lynn käytti hyväkseen mm. "Culture Fair" -testillä eri maissa tehtyjä sarjoja. Testaajien nimet, käytetty testi ja koehenkilöiden lukumäärä mainitaan Vanhasen ja Lynnin kirjoissa, joita oletkin varmaan lukenut, kun sinulla on noin varma mielipide?

Miksi käytät sanallisena tehosteena ihmisen ruoansulatuskanavan alapäästä pursuavan aineen nimitystä? Keskittyykö ajattelusi muutenkin sen pohtimiseen?

En minä muuten kysyisi, mutta kun tälläistä koprofiilista terminologiaa tulee vastaan varsin usein, mm. keskustelupalstoilla.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Cicero
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmistyyppi_ja_%C3%A4lykkyysosam%C3%A4%C3%A...

1. Juutalaiset
2. Aasialaiset
3. Valkoiset
4. Mustat
5. Vasemmistolaiset

Siinä on teille faktatietoa ÄÖ:stä

Miten voidaan vetää johtopäätös, että jonkin (epätarkasti) rajatun ihmisryhmän Nobel-palkintojen määrän seurauksena saataisiin viitteitä älykkyysosamäärästä?

Älykkyys on monimuotoinen ilmiö, jonka mittaukseen pelkkä menestyminen tieteellisesti, taloudellisesti tai miten tahansa muutenkaan yksin on joko tarkoitushakuista, tai tietämättömyydestä johtuvaa yksinkertaistamista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat