PISA-tutkimus: Tytöt eivät osaa matematiikkaa.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tytöt eivät siis (muka) osaa matematiikkaa keskimäärin poikien
veroisesti. Pitäneekö paikkansa. Missä vika.
PISA tutkimuksessa?

Tytöillä on siis yleinen ongelma, ettei ole kylliksi luottamusta omiin kykyihin. Mistä tytöt oppivat tällaisen asenteen?
Jos tytöille ennakoidaan vaikeuksia matematiikan opiskelussa, tytöt vaistoavat sen ja menettävät itseluottamuksensa silloin, kun pitäisi ratkoa matematiikan ongelmia.

http://solmu.math.helsinki.fi/2006/erik2/tytotmat.pdf

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Kukaan ihminen ei elä umpiossa.

Vanhemmat ja alaluokkien opettajat antavat tiedostamattaankin ymmärtää, ettei naisilla ole samanlaista jakoa matematiikkaa vaativissa ammateissa kuin miehillä. Asenne siirtyy lapsiin ja tytöt odottavat jo valmiiksi matematiikan olevan vaikeampaa heille.

Tytöt tarvitsisivat ennen kaikkea esikuvia, koska esikuvat voivat ylittää vanhempien ja opettajien lannistavan vaikutuksen. Eli jokainen uusi esim. naisfyysikko josta tehdään juttu lehteen on voitto... Tämmöisiä ei vain ole juuri näkynyt

Vierailija

Wikipedia hyvää taustaa, mutta vastausta se ei anna. Toistan: emme elä umpiossa!

Ettekö todellakaan ole koskaan kyseenalaistaneet sitä, miksi luokan parasta tyttöä pidetään "hyvämuistisena", mutta parasta poikaa "älykkäimpänä"? Näitä asioita on erittäin vaikea mitata, koska tällä hetkellä edes se, mitä tulee esim. älykkyystesteissä tarkalleen ottaen mitatuksi ei ole täysin selvää.

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
Merteuil
miksi luokan parasta tyttöä pidetään "hyvämuistisena", mutta parasta poikaa "älykkäimpänä"?

Eihän se noin ole. Muistaakseni tyttöä pidettiin ahkerana.

Vierailija
H
Merteuil
miksi luokan parasta tyttöä pidetään "hyvämuistisena", mutta parasta poikaa "älykkäimpänä"?

Eihän se noin ole. Muistaakseni tyttöä pidettiin ahkerana.

Eli "tyhmempinä", kun joutuvat opettelemaan enemmän.

Vierailija

Kävin lukemassa PISA-tutkimuksen tulokset. Niiden mukaan suomalaisten perusopetuksen päättövaiheessa olevien 15 -vuotiaiden nuorten matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta. Sukupuolierot matematiikan osaamisessa ovat Suomessa verraten pienet.

Että silleen.

Vierailija

Sitten voisi edelleen jatkaa Pisa-tutkimuksen siteeramista ja julistaa, että pojat eivät osaa lukea.

"Suomalaisnuorten lukutaito on OECD maiden paras. Tytöt lukevat poikia paremmin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. "

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26873
Liittynyt16.3.2005
Merteuil

Ettekö todellakaan ole koskaan kyseenalaistaneet sitä, miksi luokan parasta tyttöä pidetään "hyvämuistisena", mutta parasta poikaa "älykkäimpänä"?

Kuka tuollaista sitten on väittänyt? Sen olen kyllä kuullut, että noin väitetään, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään niin väittävän. Ehkä tytöt (tai naiset, feministipropagandaa tuollainen on) lukevat taas rivien väleistä jotain jota ei ole oikeasti sanottu. No, voihan se olla, että minä en tyhmyyttäni sellaisia viestejä ole ikinä ymmärtänyt.

Vai onko tuo sitten tyttöjen näkemys sukupuolijaottelusta, joka pojille näkyi aivan erilaisena. Sen minä muistan, että tyttöjä pidettiin oletusarvoisesti kiltteinä ja hyvinä ihmisinä, poikia taas häijyinä ja pahoina. Eihän fiksulta vaikuttava poika suinkaan ole voinut tehdä työtä menestyksensä eteen, kun on kuitenkin kaiket päivät hengaillut pahanteossa yläluokan pahisten kanssa - niin kuin kaikki pojat tekevät. Mitä nyt lahjaksi saamilla muistillaan ja älykkyydellään näsäviisastelee.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Lukiossa meillä oli yleisen matikan, yleisen fyssan ja kemian opena loistava joskin ajoittain hiukan rasittava naisihminen, joka oli vakaasti sitä mieltä että matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ei ole sukupuolesta kiinni. Hän suorastaan ruoski luokkamme tytöt käsittämättömiin saavutuksiin sen jälkeen, kun joku tällainen tutkimus väitti että matematiikka on sukupuolittunut aine. Minäkin sain häkellyttäviä tuloksia, enkä ole ikinä matikasta pitänyt.

Onhan siinä toisaalta perää. Miesopet tuntuvat joskus hiukan ylenkatsovan tyttöjä esimerkkien laadinnassa. Vanhoissa matikankirjoissani käytännön esimerkit olivat turhan paljon "koneteknis-urheilullisia" kun tytöt olisi saanut motivoitua paremmin vaikkapa "shoppailullis-ihmissuhteellisilla" esimerkeillä. Ja kyllä, teini-iässä ihminen on järjettömän sukupuolittunut. Syytän hormoneita.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26873
Liittynyt16.3.2005
lasikatto
Tytöt eivät siis (muka) osaa matematiikkaa keskimäärin poikien
veroisesti. Pitäneekö paikkansa. Missä vika.
PISA tutkimuksessa?

Sellaisessa tutkimuksessa, joka väittää Suomen koulujärjestelmän olevan jotenkin erinomainen, on vikaa - ja paljon. Mutta eikö tuollainen seikka ole kuitenkin äärimmäisen helppo selvittää arvosanojen ja koetulosten perusteella. Ne vääristävät tulosta pikemminkin toiseen suuntaan, kilteillä tytöillä kun on säännöllisesti korkeampi pärstäkerroin opettajan silmissä kuin pahoilla pojilla.

Ei kai se mikään yllätys ole, että matematiikka on oppilaiden keskuudessa hyvin epäsuosittu aine. Ilmeisesti pojille on psykologisesti helpompaa erottua joukosta nörtteinä kuin tytöille. Nörtin leiman matematiikan osaaja saa, ellei ole poikkeuksellisen hyvä sosiaalisilta kyvyiltään. Ehkä lahjakkaat tytöt eivät tosiaan uskalla näyttää lahjojaan ja paneutua matematiikkaan kunnolla sosiaalisen leiman pelossa.

Itse lähtisin hakemaan tuohon ratkaisua tasokursseista, joille myös tyttöjä rohkaistaisiin. Ja myös määrättäisiin, jos opettaja havaitsee lahjoja. Ja tietysti vanhemmat voisivat perehdyttää tytöt luonnontieteisiin - ehkä neuvolasta asti tehtävällä valistuksella käännytettäisiin tyttöjen äidit ottamaan vakavasti heidän halunsa tutustua luonnontieteisiin ja matematiikkaan sen sijaan että nämä vain toteavat että "en minä tiedä".

No joo, meillä on yritetty perehdyttää tyttöjä Kreyszigin Advenced engineering mathematicsiin (1300 sivua matematiikan, pääosin differentiaali- ja integraalilaskennan ja lineaarialgebran, perusteita), mutta isän pettymykseksi tutustumista on jouduttu rajusti rajoittamaan koska lapset ovat toistaiseksi olleet kiinnostuneempia kirjasta mekaanisena laitteena ja makuelämysten lähteenä kuin sen sisällöstä.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Nuo poika-tyttö -vertailut ovat vähän epäoikeudenmukaiset kun niissä vertaillaan samanikäisiä toisiinsa. Tytöthän kypsyvät pari vuotta nopeammin kuin pojat, joten heidän kuuluisikin saada parempia tuloksia koulussa ja tutkimuksissa kuin pojat.

Nyt älykkäät pojat hyötyvät ja lahjattomat pojat kärsivät tästä epätasa-arvoisuudesta. Vastaavasti älykkäät tytöt kärsivät ja lahjattomat tytöt hyötyvät.

Älykkäät pojat saavat haastavaa opetusta ja lahjattomat pojat aivan liian vaativaa. Älykkäät tytöt eivät saa tarpeeksi haastavaa opetusta, mutta lahjattomat tytöt juuri sopivantasoista. Tämä poikien erotteleminen ja tyttöjen tasapäistäminen minun mielestäni osaltaan ruokkii miesten sijoittumista yhteiskunnan ylä- ja alapäähän myöhemmässä elämässä.

Miksei kaikkia murrosikäisiä voitaisi opettaa heidän luonnollisen kehitystahtinsa mukaan? Se olisi ainoaa tasa-arvoa. Tytöille opetettaisiin vaativat asiat ennen poikia. Sillä vältettäisiin monen pojan syrjäytyminen ja hyödynnettäisiin lahjakkaiden tyttöjen kyky oppia jo nuorella iällä.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Eikös tästä ollut Tiede-lehdessäkin vähän aikaa sitten juttua. Miesten aivoissa on enemmän ns. harmaata aivokudosta ja naisilla valkoista (tai toisin päin). Elikä karkeistettuna ja yleistettynä pähkinänkuoressa: Miehet pystyvät keskittymään yhteen asiaan naisia tehokkaammin (esim. matematiikka), kun taas naiset pystyvät hyödyntämään yhtäaikaa muitakin osa-alueita (esim. kielelliset taidot).

Eli vuosi(satoja?) vanha "putkiaivo" - "söheröaivo" -vastakkainasettelu näyttäisi pitävän jossain määrin paikkaansa.

Ja tämähän ei tietenkään päde kaikkiin ihmisiin, vaan tilastollisesti katsottuna.

Vierailija
Ding Ding
Älykkäät pojat saavat haastavaa opetusta ja lahjattomat pojat aivan liian vaativaa. Älykkäät tytöt eivät saa tarpeeksi haastavaa opetusta, mutta lahjattomat tytöt juuri sopivantasoista. Tämä poikien erotteleminen ja tyttöjen tasapäistäminen minun mielestäni osaltaan ruokkii miesten sijoittumista yhteiskunnan ylä- ja alapäähän myöhemmässä elämässä.

Saanen muistuttaa, että suomalaisen koulujärjestelmän ovat luoneet miehet.

Suomen yhtenäiskoulujärjestelmässä vikana on tasapäistäminen. Huonot ja hyvät oppilaat eivät saa tasonsa mukaista opetusta. Hyvät turhautuvat, ja huonot eivät pysy kärryillä. Yhtenäiskoulujärjestelmä on silti parempi kuin erilliskoulujärjestelmä, koska se tuo tasa-arvoa koulutukseen. Ennen yhtenäiskoulua, eli oppikoulu - kansakouluaikaan, lahjakkaan oppilaan koulunkäynti saattoi tyssätä siihen, että oppikoulu oli maksullinen tai lähin oppikoulu oli niin kaukana, ettei ollut mitään mahdollisuuksia käydä oppikoulua.

Yhtenäiskoulusta huolimatta koulutus "periytyy", eli akateemisten vanhempien lapset valitsevat akateemisen koulutuksen ja duunarin lapset ammatillisen koulutuksen.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10607
Liittynyt16.3.2005

Ettei vain olisi hukassa tieto siitä, kuka perusti suomen ensimmäisen suomenkielisen koulun, jossa tytöt ja pojat opiskelivat samalla luokalla?
Voin kertoa, että kyseessä oli naisihminen nimeltä Lucina Hagman.
Tätä ennen ei tasapäistämistä harrastettu kuin ruotsinkielellä. Siinä vaiheessa, kun kansa- ja oppikoulut yhdistettiin peruskouluksi, oli naisilla todella vahva edustus opettajakunnassa ja Opetusministeriössä. Eli kukahan sitä tasapäistämistä oikein ajaa???

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
Ettei vain olisi hukassa tieto siitä, kuka perusti suomen ensimmäisen suomenkielisen koulun, jossa tytöt ja pojat opiskelivat samalla luokalla?
Voin kertoa, että kyseessä oli naisihminen nimeltä Lucina Hagman.
Tätä ennen ei tasapäistämistä harrastettu kuin ruotsinkielellä. Siinä vaiheessa, kun kansa- ja oppikoulut yhdistettiin peruskouluksi, oli naisilla todella vahva edustus opettajakunnassa ja Opetusministeriössä. Eli kukahan sitä tasapäistämistä oikein ajaa???

Nyt sinulta on mennyt opetusministeriö ja opetushallitus sekaisin. Opetushallitus on se instanssi, joka päättää opetuksen tavoitteet, sisällön ja menetelmät.

Opetusministeriö vastaa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ja Lucina Hagmanista, ei yksi pääsky tee kesää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat