Kysymys?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olikos Suomessa 1930 - luvulla Juutalaisuutta, kommunismia ja homoseksuaalisuutta vastaan lakeja? Ei ole minun alaa ja alkoi kiinnostamaan ja olen suoraan sanottuna liian laiska asiaa selvittääkseni

Kommentit (5)

Vierailija

Tietääkseni itsenäisessä Suomessa ei koskaan ole ollut kommunismia ja juutalaisuutta kieltävää lakia mutta homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistui laista vasta 1970 -luvulla.

Vierailija
Snaut
Tietääkseni itsenäisessä Suomessa ei koskaan ole ollut kommunismia ja juutalaisuutta kieltävää lakia mutta homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistui laista vasta 1970 -luvulla.

Kyllähän kommunistien toiminta oli aika kovasti rajoitettua 20-30 -luvuilla - mutta millä nimellä tällaista toimintaa laissa kutsuttiin? Samoin oli juutalaisille kaikenlaisia erikoislakeja eloa ja oloa Suomessa rajoittamassa, sikäli kuin tiedän aina 1920-luvulle asti. Mutta oliko kumpikaan oikein lailla täysin kiellettyä milloinkaan, sitä en tiedä.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Kommunisti puolueen toiminta oli Suomessa kieletty vuoteen -45 saakka. Se tomi silloin maan alla. Varsinkin sota-aikana kannattajia suljettiin "turvasäilöön" Tammisaaren vankilaan. Sanoivat sitä Yliopistoksi. Joitakin teloitettiin vakoilusta:

Wikipedia kertoo:

Lapuan liike järjesti talonpoikaismarssin 7. heinäkuuta 1930 Helsinkiin korostaakseen vaatimuksiaan. Vuonna 1930 ei enää ollut lainkaan selvää, olisiko maan laillinen hallitus lapualaisia vahvempi. Koska lapualaisten vaatimat kommunistilait äänestettiin sosialidemokraattien toimesta ratkaistavaksi seuraavalla vaalikaudella, hajotti presidentti eduskunnan ja järjestettiin uudet vaalit. Nämä olivat vahvasti lapualaisten väkivallan uhan leimaamia. Lopulta eduskunta saikin koostumuksen, jolla kommunistilait saatiin niukasti vietyä läpi: kommunistilehdet kiellettiin ja Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden puolue-nimisen kommunistipuolueen kansanedustajat erotettiin eduskunnasta.

Lapuan liikkeen huippukohta oli kesä 1930 ja alamäki alkoi entisen presidentin K.J. Ståhlbergin kyydityksestä lokakuussa 1930 (jonka suunnittelijana toimi alkoholin vaikutuksen alaisena yleisesikunnan päällikkö K.M.Wallenius). Lapualaisten mielestä Ståhlberg oli kommunistien kätyri, koska tämä oli presidenttikaudellaan (1919-25) armahtanut suurimman osan vankileireillä olleista punakaartilaisista. Kyyditys antoi maltillisille oikeistolaisille, jotka siihen asti olivat myötäilleet liikettä ja sen tavoitteita, syyn sanoutua liikkeestä irti.

Lapuanliikkeen saatua läpi päätavoitteensa kommunistilait ja P. E. Svinhufvudin presidentiksi, syntyi sen uusista tavoitteista epätietoisuutta. Liikkeen äärilaita pyrki oikeistodiktatuuriin. Helmikuussa 1932 tapahtui Mäntsälän kapina, kun noin 400 aseistautunutta suojeluskuntalaista keskeytti ammuskelemalla SDP:n puhetilaisuuden. Tilaisuus uhkasi riistäytyä käsistä, mutta presidentti Svinhufvud hajoitti joukon radiopuheellaan pyytämällä kapinoitsijoita menemään kotiin. Myöhemmin kevättalvella 1932 presidentti lakkautti lapuanliikkeen toiminnan.

Lierikki Riikonen

Uusimmat

Suosituimmat