Yrittäjyys koe

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minulla olisi maanantaina 3.4 yhteiskuntaopin kahdeksannen luokan valinnaisaine koe jossa käsitellään yrittäjyydestä.

AIHEET:

-Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
-Yrityksen perustaminen (yritysidea,liiketoimintasuunnitelma jne)
-Yritysmuodot
-Sidosryhmät ja niitten vaikutus
-Markkinointi
-Yrittäjän sosialiturva
-Henkilöstö
-Riskinhoito
-Yrittäjän tulevaisuuden turvaaminen

Aiheeni koskee sitä että minulla ei ennen ole ollu tällaista koetta ja haluaisin siitä hyvän tai kiitettävän arvosanan. Eli mitä minun tulisi menetellä harjoitellessani siihen ja miten harjoitella edes?

Kommentit (4)

Vierailija

Kai sinulla nyt jokin oppikirja on?

Minulla on kaksiosainen "Menestyvä Yrittäjä" - kirjasarja ja lisäksi Suomem Laki I-II ja EU-lainsäädäntö, Osakeyhtiölaki, Työlainsäädäntö ym. kirjoja.

Nykyisin kaikki tiedot löytyvät netiltä tai ainakin kirjastosta.

Vierailija
nuclear
Ei ole muuta kuin vihko muistiinpanot!

No jos siellä kaikki on, niin mitä sitä muuta? Itsekkin pärjäsin vain muistiinpanoilla. Enkä huonosti pärjännytkään
Ja tuohon sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteenhän, ei tarvitse kuin itse runoilla, minkälaisia on hyvän ja huonon yrittäjän ominaisuuksia. Ja sisäinen yrittäjyyshän tarkoittaa, vaikka omaa sisäistä yrittäjämäistä toiminta-ajattelua.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Vastaustekniikka ylipäätään esseekysymyksiin:

-Lue huolella kysymys läpi niin, että ymmärrät mitä sinun käsketään tehdä.

-Aloita vastauksesi kappaleella, jossa esittelet yleisesti asian, jota ksymys koskee. Periaatteena kannattaa pitää mielessä, että esseestäsi on ymmärrettävä mistä on kyse, vaikka lukija ei näkisikään varsinaista kysymystä.

-Sitten käsittelet asian josta tehtävässä on kyse. Tämä on se vaihe missä vaaditaan yksityiskohtaisinta tietoa tehtävän aiheesta. Pidä huoli että vastaat kaikkiin kysymyksessä esitettyihin asioihin ja mielellään monesta näkökulmasta, jos mahdollista (yhteiskuntaopissa ei kovin montaa näkökulmaa ole, mutta esimerkiksi psykologian, filosofian tai uskonnon kokeissa on). Tämä vaihe kannattaa jakaa useampiin kappaleisiin.

-Päätä vastauksesi kappaleella, johon laitat lyhyen yhteenvedon asiasta jos mahdollista, seko kerrot oman mielipiteesi asiasta jos sellainen sinulla on. Esimerkiksi jos olet sitä mieltä että yrittäjän sosiaaliturva on huono, tässä vaiheessa voi sen kertoa.

-Kirjoita selkeästi luettavalla käsialalla ja virheettömästi.

Lyhyt esimerkki esseetehtävästä ja siihen vastauksesta:

Tehtävä: Talvisodan alku ja siihen johtaneet tekijät.

Huono vastaus:

Puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 Mainilan laukausten jälkeen. Neuvostoliittolaiset kuvittelivat voivansa voittaa Suomen muutamassa päivässä, mutta suomalaiset pystyivät torjumaan ensimmäiset hyökkäykset aiheuttaen neuvostojoukoille raskaita tappioita. Tämä johtui lähinnä siitä, että suuri osa neuvostojoukoista oli huonosti varustettuja ja tottumattomia talvisodankäyntiin. Suomalaisilla joukoilla oli puolestaan etuna hyvä talviliikkuvuus suksien ansiosta, ja mottitaktiikan ansiosta suomalaiset onnistuivat eristämään suuria vihollisosastoja huoltolinjoistaan, minkä jälkeen motitettujen joukkojen taistelukyky laski nopeasti. Suurten mottien lauetessa esimerkiksi Raatteen tiellä suomalaiset saivat suuret määrät sotasaalista...

...vastaus jatkuisi tästä vielä jonkin aikaa. Tällä vastauksella ei kuitenkaan saisi kuin ehkä korkeintaan kaksi tai ehkä kolme pistettä kuudesta jos arvioija on hyvällä tuulella. Vastaus käsittelee tehtävänantoa hyvin lyhyesti - talvisodan syistä mainitaan vain Mainilan laukaukset eikä niistäkään kerrota enempää, ja talvisodan alun sijaan vastaaja alkaa laveasti kertoa talvisodan etenemisestä itsestään.

Parempi vastaus:

Talvisota oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen konflikti, joka käytiin talvena 1939-1940. Sodan taustalla oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen suurvaltapolitiikka ja etupiirijako, jossa Suomi nimettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Suomen kieltäydyttyä NL:n esittämistä aluevaatimuksista Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan lavastettuaan aiemmin tapauksen, jossa suomalaistykistön väitettiin ampuneen laukauksia Mainilan kylään.

Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan välinen politiikka johti kesällä 1939 niin sanotun Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen syntyyn. Tämä sopimus oli virallisesti Neuvostoliton ja Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus, mutta siihen kuului myös salainen lisäpöytäkirja, jossa kyseisten maiden johtajat jakoivat itäisen Euroopan etupiireihin: Saksa sai tässä pöytäkirjassa muun muassa Puolan, kun taas Neuvostoliiton etupiiriin nimettiin esimerkiksi Baltian maat - sekä Suomi. Kun Saksa toisen maailmansodan alkusoitoksi valloitti Puolan helposti, Neuvostoliiton johto aloitti Suomen ja Baltian maiden kanssa alueluovutusneuvottelut, joissa mailta - myös Suomelta - vaadittiin suuria maa-alueita Leningradin turvallisuuden nimissä. Baltian maat suostuivat alueluovutuksiin, Suomi ei. Tämän seurauksena Neuvostoliiton armeija ampui tykistöllään laukauksia Mainilan kylään ja syytti tapauksesta suomalaisjoukkoja siitä huolimatta, ettei Mainilan kohdalla Suomen puolella ollut tykistöjoukkoja, jotka olisivat pystyneet Mainilan alueelle tulittamaan. Marraskuun 30. päivän aamuna neuvostotykistö avasi tulen suomalaisjoukkoja vastaan Karjalan kannaksella ja myöhemmin samana aamuna pommitti Helsingin aluetta ilmavoimillaan.

Suomen onneksi asevoimat olivat ehtineet valmistautua sotaan paremmin kuin Neuvostoliiton johto kuvitteli. Kun Suomen valtion johto alkoi epäillä että sota on mahdollinen, suuri osa kenttäarmeijasta kutsuttiin niin sanottuihin "ylimääräisiin harjoituksiin" ja lähetettiin itärajalle rakentamaan niin sanottua Mannerheim-linjaa, joka oli pitkä linja linnoitusjärjestelyjä: juoksuhautoja, tuliasemia ja sulutteita. Niinpä neuvostojoukkoja oli vastassa odotettua paremmin järjeestetty vastarinta. Neuvostoliiton sodanjohto oli odottanut Suomen kukistuvan muutamassa päivässä ja olivat järkyttyneitä siitä, miten tehokasta vastarintaa Suomen armeija kykeni tekemään. Suurelta osin neuvostoarmeijan tehottomuus johtui siitä, että Stalinin puhdistuksissa suurin osa oikeasti kyvykkäistä upseereista oli teloitettu tai lähetetty siperiaan - niinpä neuvostojoukkojen hyökkäystaktiikoista suosituin oli suora rynnäkkö, jossa joukot kokivat luonnollisesti suuria tappioita. Lisäksi neuvostojoukkojen taistelukykyä heikensi kokemattomuus talvisodankäyntiin sekä riittämätön varustus kylmiin oloihin nähden. Suomalaisjoukoilla puolestaan oli etunaan linnoitusten lisäksi hyvä maastontuntemus ja hyvä liikkuvuus suksien ansiosta.

Enempää ei sodasta itsestään tarvitsisi kertoa. Tähän vielä lopetuskappale ja se on siinä. 4-6 pistettä. Vastauksessa käydään läpi talvisotaan johtaneet syyt ja sodan alku, kuten oli kehoitettu.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Uusimmat

Suosituimmat