Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Tämän aiheen alustukseksi nappaan tämän uutisen, ja siitä pienen lainauksen:

http://www.hs.fi/tiede/a1444363861740

"Tieteessä ei kuitenkaan ole kyse siitä, miltä asiat näyttävät, vaan siitä, miten ne ovat. Tieteellinen tieto on vallitseva käsitys todellisuudesta, muuttuva, usein virheellinen, aina puutteellinen, mutta ei koskaan mielipidekysymys.

Tieteeseen liittyy asiantuntijuus. Ei kannata kutsua ilmastonmuutoksen kieltäjää studioon keskustelemaan ilmastotutkijan kanssa, koska hän on yksinkertaisesti väärässä, eikä asia siitä keskustelemalla muutu."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (23)

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Journalismi joissakin tapauksissa hämärtää käsityksiä tosiasioista. Journalisteilla on nimittäin jonkinlainen insentiivi esittää monipuolisia, puolueettomilta näyttäviä tarkasteluja, jolloin myös "vastapuolelle" annetaan suunvuoro. Esimerkiksi ilmastokysymyksissä ilmastotieteilijöillä vastassa ovat maallikkoänkyrät (ja lobbaajat?). Ravintoasioissa vastakkain ovat ravitsemustieteilijät ja toisaalta maallikot ammattiänkyrät (ei-ravitsemustieteilijät).  Vastaava tilanne olisi, jos tähtitieteilijöiden juttuja kommentoimassa olisi esimerkiksi horoskoopintekijät, ja lääkärien läääketieteellisiä juttuja kommentoimassa homeopaatit tai muut puoskarit. Tämä näennäinen tasapuolisuuden tavoittelu johtaa sitten aika vinoutuneeseen kuvaan todellisuudesta, kun lukeva yleisö saa sen mielikuvan, että kyseessä olisi kaksi yhtä tietäväistä ja valistunutta ja tieteellisesti meritoitunutta osapuolta, vaikka näin ei ole.

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

BCK kirjoitti:

...

Tämä näennäinen tasapuolisuuden tavoittelu johtaa sitten aika vinoutuneeseen kuvaan todellisuudesta, kun lukeva yleisö saa sen mielikuvan, että kyseessä olisi kaksi yhtä tietäväistä ja valistunutta ja tieteellisesti meritoitunutta osapuolta, vaikka näin ei ole.

Täyttä asiaa koko repliikki. Mutta jokainen aikuinen suomalainen saa äänestää yhdellä äänellä, olipa sitten millainen hörhö tahansa ja olipa ASIA mikä tahansa.

Jos hörhöt päättävät eduskunnan enemmistöllä lopettaa yliopistot, niin sitten lopetetaan yliopistot eduskunnan säätämällä lailla: "Tieteellistä tutkimusta ei enää tarvita, kun me tiedämme, miten asiat ovat".

Korotetaanko tieteilijät "tasa-arvoisemmiksi" kuin tavikset? Eikö logiikan mukaan sitten rikkaille pitäisi antaa varallisuutensa mukaan myös enempi ääniä ja vaikutusvaltaa asioihin?

Onko tasa-arvo sittenkin tosi huono juttu, kun siitä pitää yrittää tehdä poikkeuksia? Journalistien haastatteluissa yhtä tiedehenkilöä kohti 50

eri alan hörhöä ja uskovaista huutamassa kukin yhtä kovalla äänellä. Niin se olla pitää. Mielenterveyskeskuksen lääkäri vs. 50 potilasta: 51 mielipidettä, kuulija valitkoon. (Paitsi lääkäri kiireittensä vuoksi taisi jäädä pois tilaisuudesta, tällä kertaa)

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

okivi
Seuraa 
Viestejä1636
Liittynyt24.7.2008

Wikipediassa tieteestä on oma artikkelinsa, jossa ihanteellisesti ja karkean yksinkertaisella tavalla kuvataan tiedettä:

Lainaus:
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia ja tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien väitteiden avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla.

Ja vielä vähän Wikipediasta:

Lainaus:
Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava. Tieteellisessä menetelmässä hypoteesit ja teoriat täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain a priori -ajatteluun. Tieteissä teoria ja reaalimaailma ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään …

Sana "tosi" on mielestäni ongelmallinen, koska se sisältää mielipiteen. Se, mikä jonkun mielestä on totta on usein jonkun toisen mielestä epätotta.

Tieteen olemusta tutkii tieteenfilosofia. Olen tässä kuunnellut ja katsellut juutuubista tieteenfilosofian englanninkielistä luentosarjaa viitisentoista tuntia. Olin melkoisen hämmästynyt, kun hakusanalla "tieteenfilosofia" ei tuubista löytynyt mitään.

Usein sanotaan, että tieteen erottaa pseudotieteestä tieteellisen menetelmän tiukka noudattaminen. Katselemassani luentosarjassa puolestaan todetaan, että tieteellistä menetelmää ei ole olemassakaan siinä muodossa, että sitä noudattaen päästäisiin varmasti eteenpäin. Tieteen edistys on tapahtunut hyvin moninaisia menetelmiä käyttäen. Lähes ainoa tieteellinen menetelmä taitaa olla tutkiminen järjestelmällisesti.
 

Tieteellistä menetelmää kommentoidaan eniten osassa:

Introduction to Philosophy of Science. Lecture 9, part 2

https://youtu.be/HDsZNV_lPXs?t=30m57s

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

syytinki
Seuraa 
Viestejä9293
Liittynyt18.8.2008

Aweb kirjoitti:

Tämän aiheen alustukseksi nappaan tämän uutisen, ja siitä pienen lainauksen:

http://www.hs.fi/tiede/a1444363861740

"Tieteessä ei kuitenkaan ole kyse siitä, miltä asiat näyttävät, vaan siitä, miten ne ovat. Tieteellinen tieto on vallitseva käsitys todellisuudesta, muuttuva, usein virheellinen, aina puutteellinen, mutta ei koskaan mielipidekysymys.

Tieteeseen liittyy asiantuntijuus. Ei kannata kutsua ilmastonmuutoksen kieltäjää studioon keskustelemaan ilmastotutkijan kanssa, koska hän on yksinkertaisesti väärässä, eikä asia siitä keskustelemalla muutu."

Tulin lukeneeksi tuon jutun ja kaikkiaan varsin pätevä kirjoitus.

Oikein mukava, että toit sen yleisempään jakoon.

Varmaa itse noudatat noita periaatteita ihan pilkulleen eikä ole vaara, että polulta horjuisit.

Tietysti on mahdollista, että tarkoitit ylevän viestisi vain meille tieteestä eksyneille.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29941
Liittynyt16.3.2005

okivi kirjoitti:

Wikipediassa tieteestä on oma artikkelinsa, jossa ihanteellisesti ja karkean yksinkertaisella tavalla kuvataan tiedettä:

Lainaus:Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia ja tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien väitteiden avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla.

Tuossa varmojen totuuksien laukomisessa mennään metsään. Luonnontieteessä ei voi olla varmoja totuuksia. On vain havaittavaa todellisuutta koskevia väitteitä, jotka eivät ole vielä osoittautuneet vääriksi. Jos väitettä on tutkittu intensiivisesti, sitä pidetään "tieteellisenä tosiasiana", mutta sitä ei pidä sekoittaa absoluuttiseen filosofiseen totuuteen. Se, milloin väitteestä tulee "tieteellinen tosiasia" on käytännässä puhdas mielipidekysymys.

Siksi tieteellisen väitteen on tuotettava testattavia mielipiteistä riippumattomia ennusteita todellisuudesta. Jos todellisuus ei käyttäydy niin kuin väite sanoo, väite on väärä.

Tuo lainattu juttu puhuu tieteestä perinteiseen rahvaanomaiseen tapaan. Kouluttamattomat uskovat yleensä, että on olemassa jotain havaintojen yläpuolella olevia "tieteellisiä totuuksia", jotka tuntevat "asiantuntijat" ovat jotenkin mystisesti aina oikeassa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

syytinki kirjoitti:

Varmaa itse noudatat noita periaatteita ihan pilkulleen eikä ole vaara, että polulta horjuisit.

Varmaan me molemmat pyrimme noin tekemään, eikö?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Neutroni kirjoitti:

...

Tuossa varmojen totuuksien laukomisessa mennään metsään. Luonnontieteessä ei voi olla varmoja totuuksia. On vain havaittavaa todellisuutta koskevia väitteitä, jotka eivät ole vielä osoittautuneet vääriksi. Jos väitettä on tutkittu intensiivisesti, sitä pidetään "tieteellisenä tosiasiana", mutta sitä ei pidä sekoittaa absoluuttiseen filosofiseen totuuteen. Se, milloin väitteestä tulee "tieteellinen tosiasia" on käytännässä puhdas mielipidekysymys.

...

Hämmästyttää, kuinka wikipedia kirjoittaja tuossa kohdassa minunkin mielestäni puhuu puuta heinää tai sitten hänellä on aika erikoinen tulkinta sanalla "varmaa".

Voi tietysti pohtia myös väitettä "luonnontieteessä EI VOI olla VARMOJA totuuksia". Hieman viisastellen voisi todeta, että juuri tuo väitehän esitetään ymmärtääkseni varmana luonnontieteellisenä totuutena  ;)

Onko varma totuus esim. se, että "virheetöntä euron kolikkoa heittelemällä pitkään (kuvaus miten) saadaan noin 50 % heitoista kruunaa, noin 50 % heitoista klaavaa?". Miten voisi perustella, että noin ei ehkä olekaan?

Ymmärrän esim. sen, että ei ole AIVAN varmaa, että universum olisi olemassa huomenna. Mutta eikö ole sentään AIVAN totta, että universum on olemassa huomennakin ainakin 99.9999 % varmuudella? (ja kansanomaisesti puhuttuna siis VARMAA).

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä13868
Liittynyt27.11.2006

Itse olen tavannut Ilkka Niiniluotoa mukaillen ajatella, että tiede on menetelmä. Tietynlainen tapa tuottaa tietoa. Tällä menetelmällä tuotettua tietoa on sitten kutsuttu tieteelliseksi tiedoksi.

Tuo kolumnin kirjoittaja menee kyllä monissa kohdin vahan metsäpoluille. Tieteessä kun ei ole kysymys siitä miten asiat ovat vaan siitä miten voidaan saada tietoa siitä miten asiat ovat. Tieto on yksi uskomuslaji sekin, ja tieteellinen tieto sellainen uskomuslaji, jonka muotoiluun käytetään tiettyä tapaa. Sitä kuuluisaa tieteellistä metodia. Vähän tuntuu että kirjoittaja itse käyttää tieteen käsitettä omien mielipiteidensä tukena.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29941
Liittynyt16.3.2005

optimistx kirjoitti:
Voi tietysti pohtia myös väitettä "luonnontieteessä EI VOI olla VARMOJA totuuksia". Hieman viisastellen voisi todeta, että juuri tuo väitehän esitetään ymmärtääkseni varmana luonnontieteellisenä totuutena  ;)

Se ei ole luonnontieteellinen totuus. Luonnotiede havainnoi meitä ympäröivää maailmaa, sen rakenneosia ja lainalaisuuksia. Tuosa väitetään jotain abstraktista oppirakennelmasta nimeltä luonnontiede, ei luonnosta sinänsä. Loogisissa oppirakennelmissa voi tietenkin olla niiden oletuksista johdettuja varmuudella tosia lauseita.

Lainaus:
Onko varma totuus esim. se, että "virheetöntä euron kolikkoa heittelemällä pitkään (kuvaus miten) saadaan noin 50 % heitoista kruunaa, noin 50 % heitoista klaavaa?". Miten voisi perustella, että noin ei ehkä olekaan?

Jos se virheetön kolikko on tiettyjen matematiikan sääntöjen mukaan määritelty abstrakti olio, tuo on varma totuus. Mutta silloin se ei ole luonnontietellinen totuus. Luonnontiede voi kertoa jotain vain jonkin todellisen kolikon käyttäytymisestä. Siitä ei voi sanoa onko se tuossa mielessä virheetön tai onko heittoprosessissa jotain vuorovaikutuksia, jotka vääristävät tulosta.

Lainaus:
Mutta eikö ole sentään AIVAN totta, että universum on olemassa huomennakin ainakin 99.9999 % varmuudella? (ja kansanomaisesti puhuttuna siis VARMAA).

Yleisemminkään luonnonlaeista ei voida sanoa, että ne ovat varmuudella ikuisesti tosia. Me emme tiedä mistä ne seuraavat ja miksi ne ovat. Me emme myöskään tiedä muuttuvatko ne joskus. Voimme tietää, että miljardien vuosien historian aikana ne eivät ole juuri muuttuneet, mutta ei se todista mitään tulevasta. Todennäköisyyden käyttö tuossa yhteydessä vaatii oletuksia, jotka menevät luonnotieteen ulkopuolelle.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Pseudohippi kirjoitti:

Tieteessä kun ei ole kysymys siitä miten asiat ovat vaan siitä miten voidaan saada tietoa siitä miten asiat ovat.

No kyllä tiede sisältää myös tieteellisesti hankitun tiedon, oli se sitten muuttuvaista tahi ei. Ei se nyt siis pelkästään tieteellistä tutkimusta ole, vaan tuloksia myös.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6423
Liittynyt8.11.2012

Tiede:

Filosofian alalaji, jonka pääasiallisena tarkoituksena on julistaa "totuus". Julistuksen pääasiallisena tarkoituksena on julistajien taloudellinen hyöty ja hierarkiassa eteneminen. Virallisen "totuuden" vastustajia vihataan ja heidän kykynsä tuottaa tietoa estetään. Kuitenkin "totuuden" ominaisuuden, että se ei ole totuutta vuoksi aina välillä tieteessä kaikesta estelyistä huolimatta tapahtuu tieteellisiä murroksia, jossa vanhat "totuudet" korvataan uusilla "totuuksilla" joita aletaa julistaa.

kts. Neuvostoliitto

syytinki
Seuraa 
Viestejä9293
Liittynyt18.8.2008

optimistx kirjoitti:

---snip---

Ymmärrän esim. sen, että ei ole AIVAN varmaa, että universum olisi olemassa huomenna. Mutta eikö ole sentään AIVAN totta, että universum on olemassa huomennakin ainakin 99.9999 % varmuudella? (ja kansanomaisesti puhuttuna siis VARMAA).

Tuo varmuusprosentti (99.9999 % varmuudella)? Olen huoano laskennossa ja en tajua miten tuosta aiheesta voidaan laskea todennäköisyys. Ongelman laatu huomioon ottaen epäilen, että lähtöarvot puuttuvat.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29941
Liittynyt16.3.2005

syytinki kirjoitti:
Tuo varmuusprosentti (99.9999 % varmuudella)? Olen huoano laskennossa ja en tajua miten tuosta aiheesta voidaan laskea todennäköisyys. Ongelman laatu huomioon ottaen epäilen, että lähtöarvot puuttuvat.

Menetelmiä on kaksi. Perinteinen Stetson-Harrison (SH) ja uusi ja uljas Scrap in - Scrap out (SISO). SH on erittäin tehokas algoritmi. Ongelman monimutkaisuus tai lähtötietojen heikko laatu tai suoranainen puuttuminen ei juuri kasvata sen suoritusaikaa ja kustannuksia.  Ratkaisu on joskus epätarkka, mutta virhe on yleensä siihen suuntaan joka on menetelmän käyttäjälle edullisempaa. SH -menetelmän ongelmana on se, että se uskottavuutta lisäävä Harrison ei aina ole niin uskottava, että se menisi läpi poikkeuksellisen tarkkaavaisille lukijoille. Esimerkiksi tiedelehtien refereet alkavat usein nipottaa SH-menetelmän käytöstä. Jos voi jotenkin arvata kuka referee on, voi parin hänen ryhmänsä artikkelin lisääminen viittauksiin auttaa, mutta aina se ei ole mahdollista.

Niissä tilanteissa on käytettävä modernimpaa Scrap in - Scrap out -menetelmää (SISO). Se on yleensä hyvin paljon työläämpi, joten kannattaa aloittaa SH:lla, mutta SISO:n vastaukset näyttävät paljon uskottavammilta. SISO:sta on olemassa lukemattomia versioita, joilla on omat etunsa ja haittansa.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9293
Liittynyt18.8.2008

Neutroni kirjoitti:

syytinki kirjoitti:Tuo varmuusprosentti (99.9999 % varmuudella)? Olen huoano laskennossa ja en tajua miten tuosta aiheesta voidaan laskea todennäköisyys. Ongelman laatu huomioon ottaen epäilen, että lähtöarvot puuttuvat.

Menetelmiä on kaksi. Perinteinen Stetson-Harrison (SH) ja uusi ja uljas Scrap in - Scrap out (SISO). SH on erittäin tehokas algoritmi. Ongelman monimutkaisuus tai lähtötietojen heikko laatu tai suoranainen puuttuminen ei juuri kasvata sen suoritusaikaa ja kustannuksia.  Ratkaisu on joskus epätarkka, mutta virhe on yleensä siihen suuntaan joka on menetelmän käyttäjälle edullisempaa. SH -menetelmän ongelmana on se, että se uskottavuutta lisäävä Harrison ei aina ole niin uskottava, että se menisi läpi poikkeuksellisen tarkkaavaisille lukijoille. Esimerkiksi tiedelehtien refereet alkavat usein nipottaa SH-menetelmän käytöstä. Jos voi jotenkin arvata kuka referee on, voi parin hänen ryhmänsä artikkelin lisääminen viittauksiin auttaa, mutta aina se ei ole mahdollista.

Niissä tilanteissa on käytettävä modernimpaa Scrap in - Scrap out -menetelmää (SISO). Se on yleensä hyvin paljon työläämpi, joten kannattaa aloittaa SH:lla, mutta SISO:n vastaukset näyttävät paljon uskottavammilta. SISO:sta on olemassa lukemattomia versioita, joilla on omat etunsa ja haittansa.

Kiitos. Tuo selvensi asiaa merkittävästi.

En ole aikaisemmin noihin menetelmiin tutustunut, mutta nyt kun ne kuvattiin, tunnistan esim. ketjun aloittajan käyttävän niitä ahkerasti tieteellisten tekstiensä pohjatöissä.

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

syytinki kirjoitti:

optimistx kirjoitti:

---snip---

Ymmärrän esim. sen, että ei ole AIVAN varmaa, että universum olisi olemassa huomenna. Mutta eikö ole sentään AIVAN totta, että universum on olemassa huomennakin ainakin 99.9999 % varmuudella? (ja kansanomaisesti puhuttuna siis VARMAA).

Tuo varmuusprosentti (99.9999 % varmuudella)? Olen huoano laskennossa ja en tajua miten tuosta aiheesta voidaan laskea todennäköisyys. Ongelman laatu huomioon ottaen epäilen, että lähtöarvot puuttuvat.

Et varmaan ole huono laskennossa etkä lukemisessakaan, vaikka sinulta ehkä jäi huomaamatta hyvin tärkeä sana "ainakin" luvun 99.9999 % edessä. Siis sama kuin "vähintään".

Ennen vanhaan todennäköisyyslaskennassa (ainakin Elfvingin kirjassa) korostettiin, ettei matemaattisesta todennäköisyydesta saa puhua ennenkuin on määritelty sille "kenttä". Sittemmin Bayesin estimoinnin yhteydessä on ilokseni löysätty noita vaatimuksia olennaisesti. Voidaan lähteä "melkein mistä tahansa" apriori-todennäköisyyksistä liikkeelle  ja laskeskella niistä eteenpäin sangen järkeväntuntuisesti.

Esim. kuvitellaan, että olet viidakon polun varrella, ja on epäselvää polun ulkonäön perusteella, kuinka usein siinä kulkee ihmisiä vai kulkeeko kenties kuukausiin ketään. Voit arvella heti polun varteen tullessasi, että ehkä joudut odottamaan vaikkapa 10 minuuttia, ennenkuin joku tulee. Tämä on siis hatusta vetäisty arvaus. Odottelit 20 minuuttia, eikä ketään tullut. Nyt sinulla on hieman enempi tietoa asiasta ja voit korjata ihmisen ilmaantumistodennäköisyyttä (ehkä jopa hienoilla matemaattisilla päättelyillä) vaikkapa sellaiseksi, että luultavasti ihmisten ilmaantumisten keskimääräinen väliaika on vaikkapa 30 minuuttia.

Jos puolen tunnin kuluttuakaan ei ketään näkynyt, on nyt jo aika uskottavaa, ettei polulla vilistele ihmisia muutaman minuutin välein keskimäärin. Korjaat sitten 30 minuuttiasi ehkä tunniksi tai jopa kahdeksi. Näin jatkat.

Viikon siinä telttailtuasi olet huomannut, ettei ristin sielua ole näkynyt. Mitä tiedät nyt`? Onko todennäköistä, että ihminen ilmestyy tunnin sisällä tjsp? Ei. Entä jos odotat viikon lisää? Ehkäpä.

Näin sinulla on historiatietoa päättelyn tueksi.

Jos olet odotellut polun varrella maailmanlopun viestintuojaa 13.7 miljardia vuotta, onko todennäköistä, että hän tulee huomisiltaan mennessä?

Esimerkissä on tosiaan hatusta vetäistyjä lukuja, mutta Bayesin menetelmillä luullakseni päättelyä voidaan täsmentää aika ankaratkin kriteerit täyttäviksi.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat