Seuraa 
Viestejä128

Lueskelinpa tuossa muutamia kommentteja liittyen tuohon kun poliisi puuttui alle 6 eur pizzoihin.

Eihän se raha oikeesti häviä pyörivästä systeemistä mihinkään vaikka pimeitä pizzoja tekeekin, vaan hyödyttää kaikkia muita kuin sosiaalipummeja.

Samaa mietin joskus kun lueskelin keskusteluja että kannattaako marssiin mennä kun maksaa niin kauheesti. Ei kai ne pätäkät sinne mee?

Sivut

Kommentit (51)

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Samalla logiikalla voisi puolustella taskuvarkaita: ei se raha hukkaan mene.

Hyödyttää varmaan varkaan köyhää perhettä enempi kuin rikasta käsilaukun kantajaa, joka varmaan ainakin aikoi viedä rahat jonnekin v*paratiisiin. Hyi.

Sitä paitsi, kyllä raha voi hävitä pyörivästä systeemista. Patjaan piilotetut setelit palavat tulipalossa, eikä edes palomies hyödy niistä.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Lyde19
Seuraa 
Viestejä8061

Nykytaloudessahan uutta rahaa luodaan pankissa kun otat pankkilainaa. Silloin tilillesi merkitään summa jota ei vähennetä miltään muulta tililtä. Tämä raha sitten aikanaan tuhoutuu kun maksat lainan pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häxpi
Seuraa 
Viestejä1335

Pizzayrittäjä Ramazan Atkas kertoo mielipiteensä kuuden euron pizzoista:

Ramazan Aktas levittää pizzerian keittiössä täytteitä pizzan päälle. Kolme salamisiivua, ripaus kinkkua, sinne tänne sipulia ja hieman juustoraastetta.

– Semmoinen se on, kuuden euron pizza, hän sanoo ja työntää pizzan uuniin.

Tällaista pizzaa Aktas ei kuitenkaan ravintolassaan tarjoaisi. Ruokailijat eivät hänen mukaansa tyytyisi pizzaan, joka on käytännössä pelkkää taikinaa ja kastiketta.

– En minä uskalla antaa tätä pizzaa asiakkaalle. Hän ei tulisi seuraavalla kerralla takaisin, Aktas sanoo.

Aktas törmää silloin tällöin asiakkaisiin, jotka kyselevät edullisempien annosten perään, mutta hän ihmettelee, mitä he luulevat saavansa rahalle vastineeksi. Aktasin mukaan pizzaa voi myydä lounasaikaan tavanomaista halvemmalla, mutta ei jatkuvasti.

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Lyde19 kirjoitti:

Nykytaloudessahan uutta rahaa luodaan pankissa kun otat pankkilainaa. Silloin tilillesi merkitään summa jota ei vähennetä miltään muulta tililtä. Tämä raha sitten aikanaan tuhoutuu kun maksat lainan pois.

"Miltään muulta tililitä"? Onko ihan varmasti noin? Sehän sotisi kirjanpidon debet-credit -periaatetta vastaan. Mikäs rooli keskuspankeilla olisi?

Voin kyllä kaverini kanssasopia, ilman kirjanpitovelvollisuutta, että ostan hänen piirtämänsä taulun 10 000 000 eurolla ja hän ostaa minun taiteellisen aikaansaannokseni 10 000 000 eurolla. Maksuhetkellä allekirjoitamme 2 velkakirjaa. 

Huvittelunhaluiset voivat lisätä yllämainittuihin summiin nollia perää, yhtä monta kumpaankin.

Olemmeko me luoneet rahaa?

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34720

optimistx kirjoitti:
"Miltään muulta tililitä"? Onko ihan varmasti noin? Sehän sotisi kirjanpidon debet-credit -periaatetta vastaan. Mikäs rooli keskuspankeilla olisi?

Niin pankit toimivat. Aina, jolloin rahaa vastasi aina joku määrä jotain arvokasta (esim. kultaa) keskuspankin holvissa on mennyttä. Raha on  enää vain bittejä tietokoneissa ja ihmisten välistä luottamusta.

Siitä seuraa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Sellaisessa taloudessa rahan määrä kasvaa paljon suuremmaksi kuin tuotannon ja omaisuuden arvo. Välillä luottamus alkaa rakoilla ja tulee vakavia lamoja. Systeemi ohjaa myös valtavasti resursseja nollasummatalouteen, jossa yritetään vain jotenkin saada osuus tuotantoon liittyvistä rahavirroista tuottamatta mitään. Periaatteessa kaikki kaupankäynti on nollasummapeliä, mutta jossain määrin se on tietenkin välttämätöntä tuottavan talouden toiminnalle. Mutta sen pitäisi olla yhteiskunnan kontrollissa ja sien tuotavuutta pitäisi heikentää keinotekoisesti säännöillä. Se ohjaisi ihmisten pansotusta tuottavaan toimintaan.

Vertaa vaikka kahta miljonääriä. Toinen perustaa tehtaan ja toinen pankin. On selvä, että pankkiiri ei tuota yhteiskunnalleen mitään. Hän käy tavallaan kauppaa ja saa siten osuuden tehtaan tuotosta. Jos tehdas menee nurin, ihmiset lakkaavat rakentamasta taloja ja ottamasta kulutusluottoja. Tai eivät ainakaan pysty maksamaan niitä takaisin. Se vie pankkiiriltakin tulot.

Jos taas pankki kaatuu, tehdas toimii kuten ennenkin. Sillä voi olla vähän vaikeampaa, koska tuotteiden kaupankäynti häiriintyy ja laajennuksia ei voi tehdä lainarahalla, mutta perustuotanto on ja pysyy ja ylläpitää itsensä.

Nykyajan taloustieteen suuri virhe on se, että se laskee kaiken vain rahassa, joka on riittämätön mittari asioiden todelliselle arvolle. Taloustiede pitää kaupankäynnillä saatua euroa yhtä arvokkaana kuin hyödykkeitä tuottamalla saatua euroa. Yksilön kannalta lyhytnäköisesti se tietenkin on sitä, mutta yhteiskunnan kannalta pitkällä tähtäimellä ei. Valtiota johdettaessa taloustiede pitäisi heittää romukoppaan.

Suuri joukko lahjakkaita ihmisiä valitsee uran pankki- tai sijoitustoiminnassa ja se on kaikki pois todellisen tuotannon kehittämisestä. Jos valtio ymmärtäisi rampauttaa koijausbisneksiä (vielä enemmän kuin nyt, pankit maksavat paljon veroja), suuri osa heistä valitsisi yhteiskunnalle tuottavan uran teollisuudessa. Perustaisi firmoja, kasvattaisi niitä, kehittäisi tuotteita ja niin edelleen. Tuottaisi eikä söisi kuormasta.

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Tämä sama kysymys rahan luomisesta paikallispankin konttorissa oli esillä noin 8 vuotta sitten. Ihmettelin silloin sitä kauhiast, enkä ymmärtänyt väitettä ollenkaan. Kuvittelin, että kirjoittaja tosissaa väitti, että pankinjohtaja kopiokoneella tekee seteleitä takahuoneessa laina-asiakkaalle. Kirjoittaja ei nimittäin vastustanut sitä väitettä.

Se, että Euroopan keskuspankki tai valtion keskuspankki painattaa seteleitä, on aivan eri juttu. Samoin se, onko seteleillä kultaa katteena keskuspankissa tai ei.

Ymmärtääkseni Suomen Pankkia  lukuunottamatta pankit ovat liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä kuten ovat osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osuuskunnat jne. Pankin sai ainakin ennen perustaa, jos oli 20 osakasta ja jokunen miljoona osakepääomaa. Olisi kummallista kuvitella, että tämmöiset 20 ihmiset joukot saisivat noin vain painaa seteleitä, löydä kolikoita ilman tilivelvollisuutta kenellekään.

Eikös lainaa nostettaessa pankista sitä voida nostaa seteleinä? Mistä ne setelit tulevat? Kopiokoneesta? Tutun setelipaino lahjoittelee niitä niin paljon kuin kehtaa pyytää ja Toyota Hiacen tavaratilaan mahtuu?

Pankit saavat LAINAA keskuspankilta vakuuksia ja muita ehtoja vastaan. En nimittäisi sitä "oikeudeksi tehdä rahaa". En ole tehnyt rahaa, jos olen ottanut lainan jostain.

Tai mistä sitä tietää, mitä tällä palstalla ihmiset sanoillaan kikkailevat ja viisastelevat. "Tein eilen rahaa hemmetisti!".

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6427

Neutroni: Nykyajan taloustieteen suuri virhe on se, että se laskee kaiken vain rahassa, joka on riittämätön mittari asioiden todelliselle arvolle. 

Näinhän yleisemminkin yhteiskunnassa. Nyt esim Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuonna voin kuunnella Sibeliusta TV:stä, radiosta, omilla vehkeilläni jne jne ja ei maksa kuin pienen laskun elektronien kuljettamisesta (tai vehkeiden hinnasta). Joku voi sanoa, että kaikki maksaa ennen sitä kun nuotit tajuntaasi iskeytyvät. Toki, mutta verrannollisesti hyttysen pisi. Haluttaessa maksimisti viiden miljoonan suomalaisen tajuntaan.

Sibeliuksen musiikilla on minulle mittaamaton arvo.

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1775

optimistx kirjoitti:
Pankit saavat LAINAA keskuspankilta vakuuksia ja muita ehtoja vastaan. En nimittäisi sitä "oikeudeksi tehdä rahaa". En ole tehnyt rahaa, jos olen ottanut lainan jostain.

Ei nyt ole antaa lähdettä tai perustetta, mutta muistan lukeneeni jostain että pankki saa oikeuden edelleenlainata noin kymmenkertaisen määrän mitä on itse keskuspankilta lainannut. Eli jos pankki lainaa keskuspankilta miljoonan niin se saa antaa itse lainaa kymmenen miljoonaa. Eli todellakin jokainen pankkiporras luo rahaa täysin tyhjästä. Sitä rahaa jonka sinä lainaat pankista, ei ole missään oikeasti olemassa vaan se syntyy siinä vaiheessa kun sinä sen lainan nostat sieltä pankista.

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Nobelaner kirjoitti:

 

Ei nyt ole antaa lähdettä tai perustetta, mutta muistan lukeneeni jostain että pankki saa oikeuden edelleenlainata noin kymmenkertaisen määrän mitä on itse keskuspankilta lainannut. Eli jos pankki lainaa keskuspankilta miljoonan niin se saa antaa itse lainaa kymmenen miljoonaa. Eli todellakin jokainen pankkiporras luo rahaa täysin tyhjästä. Sitä rahaa jonka sinä lainaat pankista, ei ole missään oikeasti olemassa vaan se syntyy siinä vaiheessa kun sinä sen lainan nostat sieltä pankista.

Hyvä kysymys.

1. Jos minulla on pankki, ja asiakas haluaa minulta "tyhjästä luomani" rahat euromääräisinä seteleinä, niin mistä ne setelit pankkiini hankin?

2. Miten aivan tarkkaan ottaen merkitsen pankkini kirjanpitoon (taseisiin ja tuloslaskelmaan) ko. "tyhjästä" varojen luomisen? Siis käyttäen termejä debet tilinnimi, credit tilinnimi koko transaktioketjulle, kun asiakas nostaa "tyhjästä luomani" rahamäärän pankin kassasta. 

Entä vastakkainen operaatio debet ja credit termein, kun asiakas maksaa pankin kassaan lainansa takaisin? (kirjanpidossa debet ja credit pitää olla yhtä suuret, eikö niin?)

3. Miten suomalaisten pankkien julkisissa kaupparekisteriin merkityissä taseissa näkyvät "tyhjästä luodut" varat? Missä kohdissa ne tarkkaan ottaen ovat?

Jos nuo väitteet "rahan luomiseksi tyhjästä" ovat totta, eiköhän perusteta kimpassa pankki ja pistetä isoiksi rahoiksi... Mutta ennen perustamistoimia on ehkä syytä tutkia asia perinpohjin, ettei tule aivan turha tohina.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Ai niin vielä Nobelanerin kysymykseen edelleenlainauksesta: Eikö pankki saa ottaa lainoja muilta pankeilta ja antaa edelleen asiakkailleen. Mutta näitä muita lainoja ei voi olla rajattoman paljon pankin osakepääomaan verrattuna. Olisikohan tuo kuulemasi rajoitus tekemisissä tämän seikan kanssa?

Ehkä joku lukijoista olisi oikeasti perehtynyt käytännön työssä näihin ja kertoisi.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Trash
Seuraa 
Viestejä2222

optimistx kirjoitti:

1. Jos minulla on pankki, ja asiakas haluaa minulta "tyhjästä luomani" rahat euromääräisinä seteleinä, niin mistä ne setelit pankkiini hankin?

Lainaat setelit, vakuutena vaikka se asiakkaan velkapaperi. Eipähän tarvitse maksaa asiakkaan tilille korkoa.

optimistx kirjoitti:
Jos nuo väitteet "rahan luomiseksi tyhjästä" ovat totta, eiköhän perusteta kimpassa pankki ja pistetä isoiksi rahoiksi... Mutta ennen perustamistoimia on ehkä syytä tutkia asia perinpohjin, ettei tule aivan turha tohina.

Eiköhän perusteta saman tien oma keskuspankki niin voidaan itse painaa ne setelit.

peniemis
Seuraa 
Viestejä148

Kyllä rahan määrä voi vähentyä. Kukin keskuspankki hoitaa omaa valuuttaansa ja ylläpitää rahavarantoa.  Kysymys ei ole seteli- ja kolikkokannan määrästä, joka on huomattavasti pienempi kuin liikkeelle laskettu valuuttavaranto. Keskuspankki luo rahaa lainaamalla sitä pankeille. Kun korko on riittävän alhainen ja pankeilla on rahalle sijoituskohteita, ne ottavat noita keskuspankin lainoja.  Jos keskuspankin lainananto on jollakin ajanjaksolla pienempää kuin erääntyvät lainat, rahaa katoaa. 

Valuutan arvolle ei ole mitään takeita, vaan arvo perustuu luottamukseen. Rahapoliittinen elvytys tarkoitaa, että valuuttaa lasketaan runsaasti liikkeelle talouden piristämiseksi. Toimenpide ei kuitenkaan luo varallisuutta ko. rahatalousalueella ja valuutan arvo laskee suhteessa muihin valuuttoihin.  Jos nyt jotenkin onnistuisin perustamaan oman "keskuspankin" ja rupeaisin painamaan 100 pellarin seteleitä, niin mitä arvoa niillä olisi.

Kryptovaluutta bitcoin ei ole minkään keskuspankin hallitsema, eikä sitä tunnusteta rahaksi, vaan vaihtovälineeksi jonka käyttö perustuu keskinäiseen sopimukseen. Kuka tahansa voi kieltäytyä hyväksymästä maksua bitcoinena, muttei alueen virallisena rahana. Bitcoinin arvo perustuu täysin sen kysyntään, sen valuuttavaranto lienee noin puoli prosenttia suhteessa EKP:n valuuttavarantoon.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4418

"Raha ei sikiä pankeissa, työmies!

Se syntyy sinun työstäsi, työmies!"

Pankkien raha on painettua paperia, johon uskotaan.

Emmekä me voi muuta kuin uskoa.

"Raha voidaan aina vaihtaa hieksi ja työksi, joista se on tehty."

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Trash
Seuraa 
Viestejä2222

peniemis kirjoitti:

Valuutan arvolle ei ole mitään takeita, vaan arvo perustuu luottamukseen. Rahapoliittinen elvytys tarkoitaa, että valuuttaa lasketaan runsaasti liikkeelle talouden piristämiseksi. Toimenpide ei kuitenkaan luo varallisuutta ko. rahatalousalueella ja valuutan arvo laskee suhteessa muihin valuuttoihin.  Jos nyt jotenkin onnistuisin perustamaan oman "keskuspankin" ja rupeaisin painamaan 100 pellarin seteleitä, niin mitä arvoa niillä olisi.

Et jakelisi niitä pellareitasi ilmaiseksi, vaan niiden arvo tulisi niistä vastikkeeksi saatujen velkakirjojen vakuuksista ja korosta.

lokki
Seuraa 
Viestejä6105

optimistx kirjoitti:

Nobelaner kirjoitti:

Ei nyt ole antaa lähdettä tai perustetta, mutta muistan lukeneeni jostain että pankki saa oikeuden edelleenlainata noin kymmenkertaisen määrän mitä on itse keskuspankilta lainannut. Eli jos pankki lainaa keskuspankilta miljoonan niin se saa antaa itse lainaa kymmenen miljoonaa. Eli todellakin jokainen pankkiporras luo rahaa täysin tyhjästä. Sitä rahaa jonka sinä lainaat pankista, ei ole missään oikeasti olemassa vaan se syntyy siinä vaiheessa kun sinä sen lainan nostat sieltä pankista.

Hyvä kysymys.

1. Jos minulla on pankki, ja asiakas haluaa minulta "tyhjästä luomani" rahat euromääräisinä seteleinä, niin mistä ne setelit pankkiini hankin?

2. Miten aivan tarkkaan ottaen merkitsen pankkini kirjanpitoon (taseisiin ja tuloslaskelmaan) ko. "tyhjästä" varojen luomisen? Siis käyttäen termejä debet tilinnimi, credit tilinnimi koko transaktioketjulle, kun asiakas nostaa "tyhjästä luomani" rahamäärän pankin kassasta. 

Entä vastakkainen operaatio debet ja credit termein, kun asiakas maksaa pankin kassaan lainansa takaisin? (kirjanpidossa debet ja credit pitää olla yhtä suuret, eikö niin?)

3. Miten suomalaisten pankkien julkisissa kaupparekisteriin merkityissä taseissa näkyvät "tyhjästä luodut" varat? Missä kohdissa ne tarkkaan ottaen ovat?

Jos nuo väitteet "rahan luomiseksi tyhjästä" ovat totta, eiköhän perusteta kimpassa pankki ja pistetä isoiksi rahoiksi... Mutta ennen perustamistoimia on ehkä syytä tutkia asia perinpohjin, ettei tule aivan turha tohina.

Sinulla on ilmiselvästi mittakaavaongelma ajattelussasi. On nimittäin niin, että pankit ovat isoja ja niiden antamat yksittäiset lainat pieniä pankin varantoon nähden. Juuri pankin isous tekee mahdolliseksi rahan luomisen tyhjästä.

Rahan synty:

Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että on vain yksi pankki ja sillä on ottolainoihin nähden riittävästi varallisuutta yksittäisen hullun seteleinä nostajan palvelemiseen. Kykyä maksaa tililtä nostajalle rahaa käteisenä säädellään vähimmäisvarantovaatimuksella, joka on euroalueella tällä hetkellä 1% pankin varallisuudesta.

Aina kun pankki antaa asiakkaalleen lainan, kirjaa pankki sen asianmukaisesti tuolle asiakkaan tilille. Koska pankki vaatii yleensä asiakkaalta tilin samassa pankissa, ei raha käytännössä häivy mihinkään pankin "holvista", vaan on välittömästi lainattavissa toiselle lainan ottajalle. Sama raha voidaan siis lainata uudelleen. Pankin hoivissa olevan raha on poikinut kahden lainan verran rahaa markkinoille vähentymättä lainkaan ja uutta lainaa voi jo myydä seuraavalle asiakkaalle.

Jokainen lainan ottaja käyttää lainansa johonkin, jolloin raha siirtyy kyseisen tuotteen myyneen tilille –taas tuohon samaan pankkiin. Pankilla on siis rahaa lainata "holvissaan makaavia" rahoja edelleen uudelle lainan tarvitsijalle, joka käyttää rahan, joka tarkoittaa siis vain tilisiirtoa lainanottajan tililtä myyjän tilille rahan pysyessä koko ajan pankin holvissa ollen koko ajan käytettävissä uuteen lainaan.

Jokainen laina-aktio lisää siis liikkeellä olevan rahan määrää, vaikka raha on koko ajan saman pankin holvissa ja edelleen lainattavissa seuraavalle lainan tarvitsijalle.

Jokaisesta lainasta pankki tietenkin perii koron, jokaiselta lainanottajalta erikseen, vaikka on lainannut heille kaikille vuorollaan sen saman rahan. Tästä syystä liikepankkien on mahdollista lainata matalalla korolla. Eihän se vaadi pankilta muuta kuin tilikirjaukset ja vakuuspaperien tallentamisen pankin holviin.

Nykyään pankeilla on 4,5% omavaraisuusvaatimus, eli sama raha on lainattavissa yli kahteenkymmeneen kertaan.(100/4,5=22) Ennen ensimmäistä lainaa vallinneeseen tilanteeseen nähden rahaa oli tuon pankin järjestelmässä yli kaksikymmentäkertainen määrä. -Tyhjästä ilmestynyttä rahaa.

Jokainen ulos lainattu ja takaisin maksettu laina lisää pankin varallisuutta maksetun koron määrällä. Itse rahahan ei ole siirtynyt pankista mihinkään, mutta korko on saatava jostain muualta "toisen pankin" järjestelmästä ja kasvattaa pankin mahdollisuutta lainata rahaa moneen kertaan.

Rahan määrä markkinoilla riippuu siis lähinnä otettujen lainojen määrästä, samoin pankin korkoina keräämä voitto, joka tuottaa lisää pankin resursseja tuottaa lisää korkotuloja. Pois maksettu laina lakkaa tuottamasta korkoa ja vähentää markkinoilla liikkuvan rahan määrää.

Ei minusta tässä ole mitään kirjanpidollista ongelmaa. Pankki vain käyttää samaa rahaa moneen kertaan ja jokainen lainanottaja saa rahansa pankin menettämättä yhtään kolikkoa keräten silti korkoa ja kerryttäen pääomaansa jokaisesta lainasta.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4418

Raha nimenomaan häviää.

Tyhjään kuten roomalaisten denaarit ja ruotsalaisten taalarit tai plootut, tai Suomen punaisten raha.

Rahaa luodaan tyhjästä ja tyhjäänhän se sitten häviääkin.

Välillä siihen sentään uskotaan. Mistä usko syntyy? ...Siitä, että rahan voi vaihtaa johonkin konkreettiseen.

Vaihtokelpoinen raha syntyy talouden tuotantokyvystä, mutta poliittisesti korrektina en nyt lainaa, mistä tämä ajatus on peräisin.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

naddis
Seuraa 
Viestejä128

optimistx kirjoitti:

"Miltään muulta tililitä"? Onko ihan varmasti noin? Sehän sotisi kirjanpidon debet-credit -periaatetta vastaan. Mikäs rooli keskuspankeilla olisi?

Voin kyllä kaverini kanssasopia, ilman kirjanpitovelvollisuutta, että ostan hänen piirtämänsä taulun 10 000 000 eurolla ja hän ostaa minun taiteellisen aikaansaannokseni 10 000 000 eurolla. Maksuhetkellä allekirjoitamme 2 velkakirjaa. 

Huvittelunhaluiset voivat lisätä yllämainittuihin summiin nollia perää, yhtä monta kumpaankin.

Olemmeko me luoneet rahaa?

Muistathan sitten ilmoittaa verotuksessa tuon. 

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

lokki kirjoitti:

...

Sinulla on ilmiselvästi mittakaavaongelma ajattelussasi. On nimittäin niin, että pankit ovat isoja ja niiden antamat yksittäiset lainat pieniä pankin varantoon nähden. Juuri pankin isous tekee mahdolliseksi rahan luomisen tyhjästä.

...

Aina kun pankki antaa asiakkaalleen lainan, kirjaa pankki sen asianmukaisesti tuolle asiakkaan tilille. Koska pankki vaatii yleensä asiakkaalta tilin samassa pankissa, ei raha käytännössä häivy mihinkään pankin "holvista", vaan on välittömästi lainattavissa toiselle lainan ottajalle.

...

Kiitos kun yrität perinpohjin asiaa selvittää.

Aivan selostuksesi alussa kuitenkin putoan kärryltä. Oletatko, että lainanottaja A ei nostakaan lainaa, vaan tallettaa sen kokonaisuudessaan takaisin pankkiin?

Toisin sanoen, lainanottaja tekee TALLETUKSEN.

Onhan silloin selvää, että olipa TALLETUS tullut pankkiin mistä syystä tahansa, niin pankki voi lainata (melkein) koko talletuksen määrän kenelle tahansa.  En näe, että pankki luo rahaa TYHJÄstä (esim. tililtä, jonka nimeksi pankki-ihmiset ovat antaneet selvyyden vuoksi tilin "TYHJÄ, nro 10001").

Kyllähän tuollaista kikkailua/"verosuunnittelua"harrastettiin "talleta meille miljoona markkaa verovapaalle talletustilille, niin firmasi saa meiltä lainaa miljoonan, ja sen korkokulut ovat firmallesi vähennyskelpoisia".  Mutta en näe siinä tyhjästä rahan luomista.

En myöskään ymmärrä, miten rahasummien koko tai pankkien koko vaikuttaisi asiaan. Samat lait ja säännöthän koskevat kaikkia pankkeja Suomessa.

Sen sijaan on tilanteita, joissa 3 toimijaa voi aikaansaada moninaisempia prosesseja kuin 2. Jos vedotaan suuruuteen tai lukumääriin, kaipaisin esimerkkiä pienimmistä lukumääristä ja rahamääristä, joilla väitetty ilmiö vielä toimii.

Pinnallisesti katsoen voisi väittää, että kun tallettaja tallettaa 100 euroa pankkiin P, ja P lainaa sen (oikeastaan miinus 1 %) pankille Q, joka lainaa sen yrittäjälle Y, niin pankit "ovat luoneet rahaa tyhjästä" (kun pankeilla on velkoja noin 200 euroa ja saatavia  noin 200 euroa, vaikka tallettaja talletti  vain 100 euroa.  Mutta eihän tuo ketju ole lisännyt yhteiskunnassa pyörivän rahan määrää lainkaan. Verrattavissa edellämainittuun taulukauppapelleilyyn (josta tietysti informoimme verottajaa).

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

lokki
Seuraa 
Viestejä6105

Ideana tuossa on se, että lainanottajan ja lainalla maksetun tuotteen myyjän rahat ovat samassa pankissa. Laina otetaan siis ostamiseen. Lainanottohetkellä systeemiin ilmaantuu lainan verran lisää rahaa, joka poistuu systeemistä sitä mukaa, kun se maksetaan pois.

Laina on ylimääräistä rahaa, sillä myyjä saa heti oman osuutensa rahasta, mutta pankki ei menetä ulos lainatessaan omaansa. Tyhjästä se ilmaantuu siksi, koska mitään rahaa ei tätä varten tarvitse olla erikseen olemassa, vain pankin kirjaus ja mitätön pieneneminen pankin resursseissa lainata rahaa uudelleen. Pankkihan voi nykyisillä vakavaraisuusasteen säännöillä lainata rahansa 22,2 kertaa. 

Tuo on siis se periaate, jolla rahaa luodaan. Kun vielä pankit lainaavat ristiin toisiltaan ja sama tuote ostetaan ja edelleen myydään ketjuna joka kerta lainalla rahoitettuna, saadaan rahamäärän kertymä kasvamaan tuosta vielä huomattavasti.

Eihän tässä sinäntä mitään vikaa ole. Ongelma on kuitenkin siinä, että lainanantaja saa koko ajan lisää valtaa lainan ottajaan nähden ja voi uusien lainojen hintaa, korkoja, säätelemällä ohjata lainan tarvitsijan käyttäytymistä. Kaiken lisäksi korkojen takia pankin lainanantoresurssi ja valta koko ajan kasvaa ja lainan tarvitsijan kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä vähenee.

Pankkien vaikutusvalta kaikkeen toimintaan siis kasvaa jokaisen lainan myötä. Tämä on pelottavaa, sillä pankkien toiminnan ohjaaminen ei ole demokraattisen ohjauksen alaisena kuin hyvin kevyiden vakavaraisuussäännösten ja vähimmaisvarantovaatimusten kautta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat