Sen sijaan voisi käytää sanontaa mittaamattoman lyhyt. Jokaisella mitalla on mittaustarkkuutensa. Tätä tarkkuutta lyhyemmät etäisyydet ovat tällöin mitaamattoman lyhyitä.
Miksi muuten Tiede-lehden pitää kikkailla ULKONÄKÖSEIKKOJA ja TYYLIÄ korostamalla niin, että ASIASISÄLTÖ kärsii?
Lehti on muuttamassa linjaansa kohti naistenlehtiä. Ehkä tarkoituksella, onhan enemmistö yliopiston opiskelijoista Helsingissä naisia?
Hakenee fontteja myfonts:ista, graafinen suunnittelija tarvii ehdottomasti juuri tuon fontin, vaikkei osattais lukea ;) (kouluissakin opetetaan kirjaimet erilailla kuin ennenmuinoin, olisko SOME vaikuttanut ?)
Miksi muuten Tiede-lehden pitää kikkailla ULKONÄKÖSEIKKOJA ja TYYLIÄ korostamalla niin, että ASIASISÄLTÖ kärsii?
Lehti on muuttamassa linjaansa kohti naistenlehtiä. Ehkä tarkoituksella, onhan enemmistö yliopiston opiskelijoista Helsingissä naisia?
Hakenee fontteja myfonts:ista, graafinen suunnittelija tarvii ehdottomasti juuri tuon fontin, vaikkei osattais lukea ;) (kouluissakin opetetaan kirjaimet erilailla kuin ennenmuinoin, olisko SOME vaikuttanut ?)
edit. Olisko selaimessasi jotain kuitenkin, omalla alkup.? nettiartikkelissa ihan oikea 4.
katsoin selaimella niillä selaimen asetuksilla, joilla mitä tahansa sivustoa katselen.
Kun suurensin selaimen fonttiasetuksia yhden pykälän, ykkönen muuttui neloseksi.
Voin tietysti syytellä itseäni, mitäs katson pieniä tekstejä. Mutta kun on näköjään mahdollista katsoa OIKEIN kymmeniä tai jopa satoja sivustoja näillä asetuksilla, niin harmittaa tiede.fi:n kikkailut ja erikoisuudentavoittelut. Ne näyttävät olevan itseisarvo pisneksien kohderyhmille:
Ääritapauksena varmaan tiede.fi:n matematiikkakin tulevaisuudessa keskittyy siihen, että keskustellaan numeroiden väreistä, tyyleistä ja kauneudesta eikä tylsistä teorioista.
"Hei onko mekkoni kaunis, mitä tykkäät väristä, onko hieno tyyli, liehuuko viehkosti?"
"Enpä osaa sanoa. Mitä materiaalia se on? Paljonko maksoi? Mikä on arvioitu elinaika? Millä työvoimalla valmistettu, missä? Onko palonarka? Lämmittääkö sopivasti? Läpäiseekö ilmaa kuin puuvilla?..."
Sen sijaan voisi käytää sanontaa mittaamattoman lyhyt. Jokaisella mitalla on mittaustarkkuutensa. Tätä tarkkuutta lyhyemmät etäisyydet ovat tällöin mitaamattoman lyhyitä.
Olet käsittääkseni väärässä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa, jotka ovat määritelmän mukaan luonnontieteitä, tunnetaan äärettömän käsite.
Lyhyin mahdollinen välimatka on käsittääkseni ja Wikipedian mukaan: Planckin pituus on käytännössä lyhin matka jota voidaan käyttää fysiikan laskuissa (ottaen huomioon yleisen suhteellisuusteorian ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen).
Sen sijaan voisi käytää sanontaa mittaamattoman lyhyt. Jokaisella mitalla on mittaustarkkuutensa. Tätä tarkkuutta lyhyemmät etäisyydet ovat tällöin mitaamattoman lyhyitä.
Olet käsittääkseni väärässä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa, jotka ovat määritelmän mukaan luonnontieteitä, tunnetaan äärettömän käsite.
Lyhyin mahdollinen välimatka on käsittääkseni ja Wikipedian mukaan: Planckin pituus on käytännössä lyhin matka jota voidaan käyttää fysiikan laskuissa (ottaen huomioon yleisen suhteellisuusteorian ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen).
Suomenkielisessä linkissäsi kirjoitetaan äärettömyydestä matemaattisena, filosfisena ja teologisena käsitteenä.
Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Luonnontieteitä ovat:
-biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä -fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja -geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muiden muassa maantiede ja geologia -kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista -tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita
katsoin selaimella niillä selaimen asetuksilla, joilla mitä tahansa sivustoa katselen.
Kun suurensin selaimen fonttiasetuksia yhden pykälän, ykkönen muuttui neloseksi.
Voin tietysti syytellä itseäni, mitäs katson pieniä tekstejä. Mutta kun on näköjään mahdollista katsoa OIKEIN kymmeniä tai jopa satoja sivustoja näillä asetuksilla, niin harmittaa tiede.fi:n kikkailut ja erikoisuudentavoittelut. Ne näyttävät olevan itseisarvo pisneksien kohderyhmille:
Ääritapauksena varmaan tiede.fi:n matematiikkakin tulevaisuudessa keskittyy siihen, että keskustellaan numeroiden väreistä, tyyleistä ja kauneudesta eikä tylsistä teorioista.
"Hei onko mekkoni kaunis, mitä tykkäät väristä, onko hieno tyyli, liehuuko viehkosti?"
"Enpä osaa sanoa. Mitä materiaalia se on? Paljonko maksoi? Mikä on arvioitu elinaika? Millä työvoimalla valmistettu, missä? Onko palonarka? Lämmittääkö sopivasti? Läpäiseekö ilmaa kuin puuvilla?..."
"..." (sensuroitu, sitten viikon mykkäkoulu)
Tää on just tätä, esmes joskus miljuuna vuotta sitten firmassa jossa olin duunissa yritysilmeen suunnittelija halusi firman viralliseksi fontiksi Verdanan, vaikkei laasereissa ollut valikoimassa ko. fonttia, olis siis pitäny ostaa. Tääkin Breve Text on hyvin lähellä vaikka Times Romania mutkun graafikko vaatii.
Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Luonnontieteitä ovat:
-biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä -fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja -geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muiden muassa maantiede ja geologia -kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista -tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita
Entäpäs tuo kun edellisessä viestissäsi "puhut" lyhimmästä mahdollisesta välimatkasta, niin onko se sama asia kuin äärettömän lyhyt, josta tässä nyt jankataan?
Olet käsittääkseni väärässä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa, jotka ovat määritelmän mukaan luonnontieteitä, tunnetaan äärettömän käsite.
Ääretön on matemaattinen olio. Siitä voi vääntää ikuisen filosofisen väännön missä mielessä matemaattiset oliot ovat olemassa, mutta havaittavassa todellisuudessa, jota luonnotieteet tutkivat, ei ole havaittu mitään ääretöntä, ei sen paremmin pientä kuin suurta.
Haile Selassie jr kirjoitti:Olet käsittääkseni väärässä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa, jotka ovat määritelmän mukaan luonnontieteitä, tunnetaan äärettömän käsite.
Ääretön on matemaattinen olio. Siitä voi vääntää ikuisen filosofisen väännön missä mielessä matemaattiset oliot ovat olemassa, mutta havaittavassa todellisuudessa, jota luonnotieteet tutkivat, ei ole havaittu mitään ääretöntä, ei sen paremmin pientä kuin suurta.
Nyt pitää kysyä mielipidettä Goswellilta niin saadaan aikaan ihan oikeasti ikuinen filosofinen vääntö.
Sivut
0, 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 01
Aika erikoinen fontti Tiede-lehdessä. Tekstissä on parhaan ymmärryksen mukaan luku 31. Kuva kenties ohessa, jos lähetys on onnistuakseen.
1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!
http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...
Kuva on ylimmät 2 riviä. Eikös siinä ole 31?
Miksi muuten Tiede-lehden pitää kikkailla ULKONÄKÖSEIKKOJA ja TYYLIÄ korostamalla niin, että ASIASISÄLTÖ kärsii?
Lehti on muuttamassa linjaansa kohti naistenlehtiä. Ehkä tarkoituksella, onhan enemmistö yliopiston opiskelijoista Helsingissä naisia?
1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!
http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...
Juu, Firefoxilla luettuna: planckin pituuden "numeroarvo on noin 10−35 metriä."
Äärettömän lyhyt on tietysti pituudeltaan 0. Näille fysikaalisille "äärettömille" pitäisi keksiä joku parempi ilmaus.
Sanaa ääretön ei kuulu luonnontieteisiin.
Sen sijaan voisi käytää sanontaa mittaamattoman lyhyt. Jokaisella mitalla on mittaustarkkuutensa. Tätä tarkkuutta lyhyemmät etäisyydet ovat tällöin mitaamattoman lyhyitä.
Hakenee fontteja myfonts:ista, graafinen suunnittelija tarvii ehdottomasti juuri tuon fontin, vaikkei osattais lukea ;) (kouluissakin opetetaan kirjaimet erilailla kuin ennenmuinoin, olisko SOME vaikuttanut ?)
edit. Olisko selaimessasi jotain kuitenkin, omalla alkup.? nettiartikkelissa ihan oikea 4.
Veli H.,
katsoin selaimella niillä selaimen asetuksilla, joilla mitä tahansa sivustoa katselen.
Kun suurensin selaimen fonttiasetuksia yhden pykälän, ykkönen muuttui neloseksi.
Voin tietysti syytellä itseäni, mitäs katson pieniä tekstejä. Mutta kun on näköjään mahdollista katsoa OIKEIN kymmeniä tai jopa satoja sivustoja näillä asetuksilla, niin harmittaa tiede.fi:n kikkailut ja erikoisuudentavoittelut. Ne näyttävät olevan itseisarvo pisneksien kohderyhmille:
Ääritapauksena varmaan tiede.fi:n matematiikkakin tulevaisuudessa keskittyy siihen, että keskustellaan numeroiden väreistä, tyyleistä ja kauneudesta eikä tylsistä teorioista.
"Hei onko mekkoni kaunis, mitä tykkäät väristä, onko hieno tyyli, liehuuko viehkosti?"
"Enpä osaa sanoa. Mitä materiaalia se on? Paljonko maksoi? Mikä on arvioitu elinaika? Millä työvoimalla valmistettu, missä? Onko palonarka? Lämmittääkö sopivasti? Läpäiseekö ilmaa kuin puuvilla?..."
"..." (sensuroitu, sitten viikon mykkäkoulu)
1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!
http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...
Olet käsittääkseni väärässä. Esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa, jotka ovat määritelmän mukaan luonnontieteitä, tunnetaan äärettömän käsite.
https://en.wikipedia.org/wiki/Infinity
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4rett%C3%B6myys
Lyhyin mahdollinen välimatka on käsittääkseni ja Wikipedian mukaan: Planckin pituus on käytännössä lyhin matka jota voidaan käyttää fysiikan laskuissa (ottaen huomioon yleisen suhteellisuusteorian ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen).
Onko noin nykyään? Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta riittäisi olla silloin "luonnontieteellinen tiedekunta".
1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!
http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...
Siis ei luonnontieteellisenä.
Wikipedia kertoo...
Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Luonnontieteitä ovat:
-biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä
-fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja
-geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muiden muassa maantiede ja geologia
-kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista
-tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontiede
Tää on just tätä, esmes joskus miljuuna vuotta sitten firmassa jossa olin duunissa yritysilmeen suunnittelija halusi firman viralliseksi fontiksi Verdanan, vaikkei laasereissa ollut valikoimassa ko. fonttia, olis siis pitäny ostaa. Tääkin Breve Text on hyvin lähellä vaikka Times Romania mutkun graafikko vaatii.
No onkos se matematiikka luonnontiede?
Entäpäs tuo kun edellisessä viestissäsi "puhut" lyhimmästä mahdollisesta välimatkasta, niin onko se sama asia kuin äärettömän lyhyt, josta tässä nyt jankataan?
Ääretön on matemaattinen olio. Siitä voi vääntää ikuisen filosofisen väännön missä mielessä matemaattiset oliot ovat olemassa, mutta havaittavassa todellisuudessa, jota luonnotieteet tutkivat, ei ole havaittu mitään ääretöntä, ei sen paremmin pientä kuin suurta.
Nyt pitää kysyä mielipidettä Goswellilta niin saadaan aikaan ihan oikeasti ikuinen filosofinen vääntö.
t. käyttäjä-3758 alias Astronomy
Sivut