Seuraa 
Viestejä15431
Liittynyt16.2.2011

1. Jos rajapinta on irtoava, kappaleet pääsevät kiihtymään erilleen tai yhteen.

2. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle tilassa on pyöriminen; kappalepuoliskojen massakeskipisteet kiihtyvät kohti yhteistä massakeskipistettä eriävän tangentiaalisen liikkeen paisuvassa inertiaalikoordinaatistossa.

3. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle on myös negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.

- Viimeksi mainittu on mm. sitä maanpinnan ylöspäin kiihtymistä.

Kiertoratavelkaa aineelle muodostuu, kun sen hiukkaset eivät pääse seuraamaan luonnollisia gravitationaalisia vapaan putoamisen kiertoratojaan. Kun kappale pyörii massakeskilinja-akselinsa ympäri, mutta kuitenkin vähemmän kuin sen kiertoratavelka on, kiihtyvyyskenttä sen sisällä jollain säteellä saa arvon nolla ja tuon rajapinnan ulkopuolella aineksen kiihtyvyys on ulospäin puskeva ja sisäpuolella sisäänpäin venyttävä.

Tuollainen kiihtyvyys on ainesosien välinen suhteellinen ja gradienttinen eli tarkoittaa kuinka aine vuorovaikuttaa viereiseen ainekseen lähempänä keskiötä tai kauempana keskiöstä, kasvaako pusku / väheneekö veto. Absoluuttinen paine on eri asia.

Kukin voi päätellä salliiko luonto mustaa aukkoa eli tapahtumahorisonttia minkään havaitsijan äärellisessä havaintoajassa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Kommentit (7)

Eusa
Seuraa 
Viestejä15431
Liittynyt16.2.2011

3. ja 2. kiihtyvyystavan erona on muistettava, että kiertoratavelka muodostaa virtuaalisen tavoitekiertoradan aina kappaleen massakeskipisteen suhteen, kun taas todellinen kiertorata kiertää kiertokeskiöakselin suhteen. Siksikin gravitaatiopusku on pallosymmetrinen kiihtyvyyskenttäkomponentti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29973
Liittynyt16.3.2005

Eusa kirjoitti:
3. ja 2. kiihtyvyystavan erona on muistettava, ...

Hyvä kun muistutit. Luettuani tuon huolestuin itsekin, että mahtavatko kaikki lukijat muistaa tuon eron.

JPI
Seuraa 
Viestejä26215
Liittynyt5.12.2012

Eusa kirjoitti:

1. Jos rajapinta on irtoava, kappaleet pääsevät kiihtymään erilleen tai yhteen.

2. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle tilassa on pyöriminen; kappalepuoliskojen massakeskipisteet kiihtyvät kohti yhteistä massakeskipistettä eriävän tangentiaalisen liikkeen paisuvassa inertiaalikoordinaatistossa.

3. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle on myös negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.

- Viimeksi mainittu on mm. sitä maanpinnan ylöspäin kiihtymistä.

Kiertoratavelkaa aineelle muodostuu, kun sen hiukkaset eivät pääse seuraamaan luonnollisia gravitationaalisia vapaan putoamisen kiertoratojaan. Kun kappale pyörii massakeskilinja-akselinsa ympäri, mutta kuitenkin vähemmän kuin sen kiertoratavelka on, kiihtyvyyskenttä sen sisällä jollain säteellä saa arvon nolla ja tuon rajapinnan ulkopuolella aineksen kiihtyvyys on ulospäin puskeva ja sisäpuolella sisäänpäin venyttävä.

Tuollainen kiihtyvyys on ainesosien välinen suhteellinen ja gradienttinen eli tarkoittaa kuinka aine vuorovaikuttaa viereiseen ainekseen lähempänä keskiötä tai kauempana keskiöstä, kasvaako pusku / väheneekö veto. Absoluuttinen paine on eri asia.

Kukin voi päätellä salliiko luonto mustaa aukkoa eli tapahtumahorisonttia minkään havaitsijan äärellisessä havaintoajassa...

Kiihtyvyys on määritelty jo pelkässä kinematiikassa, jossa sillä ei ole olemassa mitään erilaisia "tapoja". Dynamiikka sitten kertoo miten tuo kinemaattinen suure kiihtyvyys liittyy voimiin ja koordinaatistoihin. Inertiaalissa kiihtyvyys aiheutuu voimasta ja epäinertiaalistä lisäksi myös koordinaatiston kiihtyvyydestä. Minun on vaike kuvitella mitä tuohon voisi lisätä. Se mitä sinä lisäsit siihen ei mielestäni liity kiihtyvyyteen sinänsä vaan ainoastaan erilaisiin tilanteisiin, jossa hiukkasjoukkoon/kappaleisiin  vaikuttaa voimia.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä15431
Liittynyt16.2.2011

Neutroni kirjoitti:

Eusa kirjoitti:3. ja 2. kiihtyvyystavan erona on muistettava, ...

Hyvä kun muistutit. Luettuani tuon huolestuin itsekin, että mahtavatko kaikki lukijat muistaa tuon eron.

Tähän on 3 vastaustapaa:

1. Älä nyt, huolestuneisuus korreloi tutkimustulosten mukaan terveydentilaan negatiivisesti. Toivottavasti muistutus palautti auvon aivoituksiisi.

2. Voi olla, ettei moni ole kyllä lukenut aiemmin "kiertoratavelasta". Se kun taitaa olla oma käsitteeni.

3. On tosiaan sekoitettavissa näihin eri kiihtyvyystapoihin vahingossa samanlainen muodostumismekanismi ja silloin voi mennä hienot mallinnukset ihan harakoille, pyörivän tasatiheyksisen pallon suhteellinen nollakiihtyvyysgradientti ei siten ole pallokuoren muotoinen...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä15431
Liittynyt16.2.2011

JPI kirjoitti:

Eusa kirjoitti:

1. Jos rajapinta on irtoava, kappaleet pääsevät kiihtymään erilleen tai yhteen.

2. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle tilassa on pyöriminen; kappalepuoliskojen massakeskipisteet kiihtyvät kohti yhteistä massakeskipistettä eriävän tangentiaalisen liikkeen paisuvassa inertiaalikoordinaatistossa.

3. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle on myös negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.

- Viimeksi mainittu on mm. sitä maanpinnan ylöspäin kiihtymistä.

Kiertoratavelkaa aineelle muodostuu, kun sen hiukkaset eivät pääse seuraamaan luonnollisia gravitationaalisia vapaan putoamisen kiertoratojaan. Kun kappale pyörii massakeskilinja-akselinsa ympäri, mutta kuitenkin vähemmän kuin sen kiertoratavelka on, kiihtyvyyskenttä sen sisällä jollain säteellä saa arvon nolla ja tuon rajapinnan ulkopuolella aineksen kiihtyvyys on ulospäin puskeva ja sisäpuolella sisäänpäin venyttävä.

Tuollainen kiihtyvyys on ainesosien välinen suhteellinen ja gradienttinen eli tarkoittaa kuinka aine vuorovaikuttaa viereiseen ainekseen lähempänä keskiötä tai kauempana keskiöstä, kasvaako pusku / väheneekö veto. Absoluuttinen paine on eri asia.

Kukin voi päätellä salliiko luonto mustaa aukkoa eli tapahtumahorisonttia minkään havaitsijan äärellisessä havaintoajassa...

Kiihtyvyys on määritelty jo pelkässä kinematiikassa, jossa sillä ei ole olemassa mitään erilaisia "tapoja". Dynamiikka sitten kertoo miten tuo kinemaattinen suure kiihtyvyys liittyy voimiin ja koordinaatistoihin. Inertiaalissa kiihtyvyys aiheutuu voimasta ja epäinertiaalistä lisäksi myös koordinaatiston kiihtyvyydestä. Minun on vaike kuvitella mitä tuohon voisi lisätä. Se mitä sinä lisäsit siihen ei mielestäni liity kiihtyvyyteen sinänsä vaan ainoastaan erilaisiin tilanteisiin, jossa hiukkasjoukkoon/kappaleisiin  vaikuttaa voimia.

Tästähän voi keskustella. esitit mielipiteesi puolittain perustelematta. Ruoditaan. Liittyykö mielestäsi voimaan aina kiihtyvyys? Jos ei tuossa esittämässäni 3. kiihtyvyystavassa, miksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

JPI
Seuraa 
Viestejä26215
Liittynyt5.12.2012

Eusa kirjoitti:

JPI kirjoitti:

Eusa kirjoitti:

1. Jos rajapinta on irtoava, kappaleet pääsevät kiihtymään erilleen tai yhteen.

2. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle tilassa on pyöriminen; kappalepuoliskojen massakeskipisteet kiihtyvät kohti yhteistä massakeskipistettä eriävän tangentiaalisen liikkeen paisuvassa inertiaalikoordinaatistossa.

3. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle on myös negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.

- Viimeksi mainittu on mm. sitä maanpinnan ylöspäin kiihtymistä.

Kiertoratavelkaa aineelle muodostuu, kun sen hiukkaset eivät pääse seuraamaan luonnollisia gravitationaalisia vapaan putoamisen kiertoratojaan. Kun kappale pyörii massakeskilinja-akselinsa ympäri, mutta kuitenkin vähemmän kuin sen kiertoratavelka on, kiihtyvyyskenttä sen sisällä jollain säteellä saa arvon nolla ja tuon rajapinnan ulkopuolella aineksen kiihtyvyys on ulospäin puskeva ja sisäpuolella sisäänpäin venyttävä.

Tuollainen kiihtyvyys on ainesosien välinen suhteellinen ja gradienttinen eli tarkoittaa kuinka aine vuorovaikuttaa viereiseen ainekseen lähempänä keskiötä tai kauempana keskiöstä, kasvaako pusku / väheneekö veto. Absoluuttinen paine on eri asia.

Kukin voi päätellä salliiko luonto mustaa aukkoa eli tapahtumahorisonttia minkään havaitsijan äärellisessä havaintoajassa...

Kiihtyvyys on määritelty jo pelkässä kinematiikassa, jossa sillä ei ole olemassa mitään erilaisia "tapoja". Dynamiikka sitten kertoo miten tuo kinemaattinen suure kiihtyvyys liittyy voimiin ja koordinaatistoihin. Inertiaalissa kiihtyvyys aiheutuu voimasta ja epäinertiaalistä lisäksi myös koordinaatiston kiihtyvyydestä. Minun on vaike kuvitella mitä tuohon voisi lisätä. Se mitä sinä lisäsit siihen ei mielestäni liity kiihtyvyyteen sinänsä vaan ainoastaan erilaisiin tilanteisiin, jossa hiukkasjoukkoon/kappaleisiin  vaikuttaa voimia.

Tästähän voi keskustella. esitit mielipiteesi puolittain perustelematta. Ruoditaan. Liittyykö mielestäsi voimaan aina kiihtyvyys? Jos ei tuossa esittämässäni 3. kiihtyvyystavassa, miksi?

Voima vaikuttaa aina kiihtyvyyteen, siten se siihen liittyy. Esittämässäsi tavassa 3. on seuraavaa tekstiä: "negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.", valitettavasti tuo ei sano minulle yhtään mitään, enkä ala arvailemaan mitä sen tulisi minulle sanoa.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä15431
Liittynyt16.2.2011

JPI kirjoitti:

Eusa kirjoitti:

JPI kirjoitti:

Eusa kirjoitti:

1. Jos rajapinta on irtoava, kappaleet pääsevät kiihtymään erilleen tai yhteen.

2. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle tilassa on pyöriminen; kappalepuoliskojen massakeskipisteet kiihtyvät kohti yhteistä massakeskipistettä eriävän tangentiaalisen liikkeen paisuvassa inertiaalikoordinaatistossa.

3. Kun rajapinta on sidoksin osa kappalerakennetta, vaihtoehto kiihtyvyyden realisoitumiselle on myös negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.

- Viimeksi mainittu on mm. sitä maanpinnan ylöspäin kiihtymistä.

Kiertoratavelkaa aineelle muodostuu, kun sen hiukkaset eivät pääse seuraamaan luonnollisia gravitationaalisia vapaan putoamisen kiertoratojaan. Kun kappale pyörii massakeskilinja-akselinsa ympäri, mutta kuitenkin vähemmän kuin sen kiertoratavelka on, kiihtyvyyskenttä sen sisällä jollain säteellä saa arvon nolla ja tuon rajapinnan ulkopuolella aineksen kiihtyvyys on ulospäin puskeva ja sisäpuolella sisäänpäin venyttävä.

Tuollainen kiihtyvyys on ainesosien välinen suhteellinen ja gradienttinen eli tarkoittaa kuinka aine vuorovaikuttaa viereiseen ainekseen lähempänä keskiötä tai kauempana keskiöstä, kasvaako pusku / väheneekö veto. Absoluuttinen paine on eri asia.

Kukin voi päätellä salliiko luonto mustaa aukkoa eli tapahtumahorisonttia minkään havaitsijan äärellisessä havaintoajassa...

Kiihtyvyys on määritelty jo pelkässä kinematiikassa, jossa sillä ei ole olemassa mitään erilaisia "tapoja". Dynamiikka sitten kertoo miten tuo kinemaattinen suure kiihtyvyys liittyy voimiin ja koordinaatistoihin. Inertiaalissa kiihtyvyys aiheutuu voimasta ja epäinertiaalistä lisäksi myös koordinaatiston kiihtyvyydestä. Minun on vaike kuvitella mitä tuohon voisi lisätä. Se mitä sinä lisäsit siihen ei mielestäni liity kiihtyvyyteen sinänsä vaan ainoastaan erilaisiin tilanteisiin, jossa hiukkasjoukkoon/kappaleisiin  vaikuttaa voimia.

Tästähän voi keskustella. esitit mielipiteesi puolittain perustelematta. Ruoditaan. Liittyykö mielestäsi voimaan aina kiihtyvyys? Jos ei tuossa esittämässäni 3. kiihtyvyystavassa, miksi?

Voima vaikuttaa aina kiihtyvyyteen, siten se siihen liittyy. Esittämässäsi tavassa 3. on seuraavaa tekstiä: "negatiivinen pyöriminen eli pyörimisvelka (kiertoratavelka), joka näkyy kiihtymisenä ulospäin putoavan tilan suppenevassa inertiaalikoordinaatistossa.", valitettavasti tuo ei sano minulle yhtään mitään, enkä ala arvailemaan mitä sen tulisi minulle sanoa.

Voinhan yrittää selittää.

Esimerkiksi jos Kuun aines olisikin sellaista, ettei se vuorovaikuttaisi ollenkaan keskenään, mutta muodostaisi samankokoisen ja -tiheyksisen pallon, jokainen aineshiukkanen kiertäisi omalla kiertoradallaan yhteisen massakeskipisteen ympäri. Mitään puristuskiihtyvyyttä ulospäin tai vetokiihtyvyyttä sisäänpäin ei esiintyisi, koska minkään aineksen vapaa putoaminen ei olisi estetty. Yhdellekään hiukkaselle vapaan putoamisen koordinaatisto ei putoa kohti keskiötä vaan kiertää vakioetäisyydellä yhteisestä massakeskiöstä ja koska hiukkasella on nollakiihtyvyys suhteessa tuohon aitoon inertiaaliin, eipä sillä ole näinkään ollen todellista kiihtyvyyttä, vaan vain näennäinen keskeiskiihtyvyys.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat