Mitä tapahtuisi, jos maapallon sulat kerrokset jäätyisivät?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuvitellaan tällainen teoreettinen tilanne. Miten esimerkiksi elämä maan päällä muuttuisi?

Kommentit (13)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Maanpäältä silmin havaittava elämä katoaisi lähes kokonaan, kasvit eivät kasva ikiroudassa ja jäässä, jollei kevättä tule. Niiden myötä häviäisivät kaikki suuremmat maaeliöt. Olisi samanlaista kun Antarktiksella joitakin merenrantoja lukuunottamatta nyt. Joilleivät meret jäätyisi kokonaan, niissä voisi elämää olla runsaastikin. Joku jääkarhu tai pingviini vaeltelisi rannoilla, ruoka pitää saada merestä kuitenkin. Näköjään jotkut kalastajalinnutkin voisivat sitten selviytyä, jos tarkenevat.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Jos siis tarkoitat mitä tapahtuisi jos maan nykyisin plastiset sisäkerrokset jäähtyisivät niin paljon että jähmettyisivät, niin aika huonosti kävisi. Nimittäin tällöin laattatektoniikka pysähtyisi ja seurauksena olisi mm. hiilidioksidisäätelymekanismin häviäminen ja sen myötä raju CO2 pitoisuuden nousu. Vuorien muodostuminen lakkaisi myös ja eroosion myötä maapallosta tulisi ns. vesiplaneetta. Toki muunkinlaiset skenaariot ovat mahdollisia, mutta elämälle niissä kaikissa käy yleensä huonosti., niin tärkeä laattatektonikka on maapallon nykyelämän ylläpitämiseksi.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Snaut
Vuorien muodostuminen lakkaisi myös ja eroosion myötä maapallosta tulisi ns. vesiplaneetta. Toki muunkinlaiset skenaariot ovat mahdollisia, mutta elämälle niissä kaikissa käy yleensä huonosti., niin tärkeä laattatektonikka on maapallon nykyelämän ylläpitämiseksi.



Tarkoitatko vesiplanneetalla samaa kuin Wikipedia? Jos olisi niin kylmää, että sisuksetkin jähmettyisivät, eikö silloin meretkin jäätyisi pohjaa myöten? Maapallon sisus pyörinee nykyisin, ainakin ainakin jossain välissä, erinopeudella kuin kuorikerros, niin manneettikentänkin , jos se johtuu siitä, antama suoja häviäisi. Maapallo voisi olla kuuntapainen kokonaan kiinteä möhkäle.

Wikipedia vesiplaneetasta, suosittu aihe myös scifissä, tuota englanninkielistä hakua en tehnyt:

Valtameriplaneetta

Valtameriplaneetta tai vesiplaneetta (engl. Ocean planet) on teoreettinen planeetta, josta suurin osa on vettä. Valtameriplaneetan massa saattaisi olla noin kymmenen Maan massaa. Planeettaa peittäisi jopa satoja kilometrejä syvä meri, eikä merenpinnan yläpuolella olisi kiinteää kamaraa. Syvän meren alla olisi jäävaippa, ja planeetan ytimenä ehkä silikaattivaippa ja rautaydin.

Valtameriplaneetan ilmasto olisi erittäin epävakaa, planeetalla raivoaisi valtavia hirmumyrskyjä ja niiden nostattamat jättiläisaallot vaeltaisivat rannattomilla ulapoilla.

Eräs mahdollinen valtameriplaneetan syntytapa voisi olla jääplaneetan tai jättiläisplaneetan ajatutuminen melko lähelle keskustähteä

Lierikki Riikonen

Vierailija

Vesiplaneetalla tarkoitan ihan yksinkertaisesti planeettaa, jonka pinta on kauttaaltaan veden peitossa (voihan se olla jään muodossakin). On laskettu, että jos eroosio pääsisi tasaamaan kaikki maastonmuodot niin maalla kuin meressäkin, niin maapallo olisi nykyisellä vesimäärällään täysin veden peittämä.

Vierailija

Jos liikkuvaiset kerrokset jähmettyisivät, niin eikös ensimmäinen vaikutus olisi maan magneettikentän katoaminen? Siinä ei tarvitsisi laattojen liikkeen pysähtymisen vaikutuksia odotella, kun enin elämä katoaisi kun ulkoa tuleva säteily pääsisi maan pinnalle esteettä. Jäljelle tietysti jäisi had-core porukkaa, kuten joitain arkkeja, radioduranseja ja mitä kemosynteesillä eleleviä on valtamerten ja kallioperän syvyyksissä. Vai kui?

Vierailija
patse
Jos liikkuvaiset kerrokset jähmettyisivät, niin eikös ensimmäinen vaikutus olisi maan magneettikentän katoaminen? Siinä ei tarvitsisi laattojen liikkeen pysähtymisen vaikutuksia odotella, kun enin elämä katoaisi kun ulkoa tuleva säteily pääsisi maan pinnalle esteettä. Jäljelle tietysti jäisi had-core porukkaa, kuten joitain arkkeja, radioduranseja ja mitä kemosynteesillä eleleviä on valtamerten ja kallioperän syvyyksissä. Vai kui?

Pitää paikkansa, kyllä magneettikenttäkin melko pian katoaisi. Mutta sillä ei ole noin dramaattisia vaikutuksia kuin kerrot sen säteilyn suhteen. Nimittäin, maan magneettikenttä on itseasiassa käytännössä kadonnut lukuisia kertoja historiamme aikana sen napaisuuden vaihtumisen myötä. Ja nyt näyttäisi siltä, että olemme jälleen tulossa sellaiseen magneettikentän navan vaihtovaiheeseen. Ylimenokausi voi kestää pitkiäkin aikoja ja tällöin maalla saattaa olla lukuisia "pohjois" ja "etelä" -napoja magneettikentässään tai sitten ei yhtään.

Vierailija
Snaut
Pitää paikkansa, kyllä magneettikenttäkin melko pian katoaisi. Mutta sillä ei ole noin dramaattisia vaikutuksia kuin kerrot sen säteilyn suhteen. Nimittäin, maan magneettikenttä on itseasiassa käytännössä kadonnut lukuisia kertoja historiamme aikana sen napaisuuden vaihtumisen myötä. Ja nyt näyttäisi siltä, että olemme jälleen tulossa sellaiseen magneettikentän navan vaihtovaiheeseen. Ylimenokausi voi kestää pitkiäkin aikoja ja tällöin maalla saattaa olla lukuisia "pohjois" ja "etelä" -napoja magneettikentässään tai sitten ei yhtään.

Pidemmällä tähtäimellä yksi magneettikentän tärkeimmistä merkityksistä kuitenkin on se, että se estää aurinkotuulen hiukkasia repimästä Maan ilmakehää pikkuhiljaa pois. Marsille on tietääkseni käynyt juuri näin, ja sen ilmakehästä on tullut ohuenlainen. Ilmanpaineen laskiessa myös vesi höyrystyisi helpommin kadoten ilmakehän mukana, ja muutamat jäljelle jääneet pisarat jossakin maan alla jäätyisivät sitten. Se olisi elämän menoa.

Maapallon tapauksessa nuo magneettikentän heilahtelujen välivaiheet onneksi ovat niin "lyhyitä", ettei suurta vahinkoa pääse tapahtumaan.

Vierailija
Andúril
Snaut
Pitää paikkansa, kyllä magneettikenttäkin melko pian katoaisi. Mutta sillä ei ole noin dramaattisia vaikutuksia kuin kerrot sen säteilyn suhteen. Nimittäin, maan magneettikenttä on itseasiassa käytännössä kadonnut lukuisia kertoja historiamme aikana sen napaisuuden vaihtumisen myötä. Ja nyt näyttäisi siltä, että olemme jälleen tulossa sellaiseen magneettikentän navan vaihtovaiheeseen. Ylimenokausi voi kestää pitkiäkin aikoja ja tällöin maalla saattaa olla lukuisia "pohjois" ja "etelä" -napoja magneettikentässään tai sitten ei yhtään.

Pidemmällä tähtäimellä yksi magneettikentän tärkeimmistä merkityksistä kuitenkin on se, että se estää aurinkotuulen hiukkasia repimästä Maan ilmakehää pikkuhiljaa pois. Marsille on tietääkseni käynyt juuri näin, ja sen ilmakehästä on tullut ohuenlainen. Ilmanpaineen laskiessa myös vesi höyrystyisi helpommin kadoten ilmakehän mukana, ja muutamat jäljelle jääneet pisarat jossakin maan alla jäätyisivät sitten. Se olisi elämän menoa.

Maapallon tapauksessa nuo magneettikentän heilahtelujen välivaiheet onneksi ovat niin "lyhyitä", ettei suurta vahinkoa pääse tapahtumaan.

Maapallon magneettikentättömät jaksot ovat toki lyhyet, napaisuuden vaihtuminen on yleensä tapahtunut alle 10.000 vuoden aikana. Mutta magneettikentän puuttuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että aurinkotuuli pääsisi repimään planeetan kaasukehän "taivaan tuuliin". Tästä on hyvänä esimerkkinä Venus, jossa ei ole magnetosfääriä mutta kuitenkin hyvinkin tiheä kaasukehä.

Vierailija
Snaut
Maapallon magneettikentättömät jaksot ovat toki lyhyet, napaisuuden vaihtuminen on yleensä tapahtunut alle 10.000 vuoden aikana. Mutta magneettikentän puuttuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että aurinkotuuli pääsisi repimään planeetan kaasukehän "taivaan tuuliin". Tästä on hyvänä esimerkkinä Venus, jossa ei ole magnetosfääriä mutta kuitenkin hyvinkin tiheä kaasukehä.

Johtuisikohan tämä sitten runsaan tuliperäisen toiminnan aikaansaamista kaasuista ja kasvihuoneilmiöstä?

Vierailija

Olen ymmärtänyt että jää säilyttää plastisuutensa matalissakin lämpötiloissa.
Siis jos jäätä on riittävän paksu kerros, se alkaa liukua/ virrata muovatuvan kerroksen päällä.Virtausnopeuden ja suunnanmuutokset aihettavat halkeamia.

Vierailija

Selasin noita Europan linkkejä ..ja muistakin Jupiterin ja Saturnuksen kuista.
En nyt muista sivua, mutta yhdessä kerrottiin vesijään lisäksi myös toisen
mineraalin ,silikaatin plastisista ominaisuuksista.
Tuli mieleen, että voisiko maan kaltainen laattatektoniikka kuitenkin olla enempi tavallista kuin harvinaista ?

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
delta
Olen ymmärtänyt että jää säilyttää plastisuutensa matalissakin lämpötiloissa.
Siis jos jäätä on riittävän paksu kerros, se alkaa liukua/ virrata muovatuvan kerroksen päällä.Virtausnopeuden ja suunnanmuutokset aihettavat halkeamia.

Plastisuutensa? Eikö se johdu siitä, että paksun jääkerroksen alla paine nousee niin suureksi, että syntyy vesikerros, niin kuin luistimen terän alle?

Lierikki Riikonen

Vierailija

No, minä olen ymmärtänyt, että jää tulee paineen alla ensin muovatuvaksi, vaan ei muutu välttämättä nesteeksi.

Uusimmat

Suosituimmat