Seuraa 
Viestejä1257

Mitä ajatuksia tämä herättää?

 

http://www.safkatutka.fi/2015/05/29/selluloosa_ruoassa/

Sivut

Kommentit (131)

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

kohe kirjoitti:

Ennen vanhaan ihmiset söivät, jotta saisivat energiaa , kilokaloreita.

Nykyään ihmiset syövät, jotta he EIVÄT saisi energiaa.

Siinä tarkoituksessa sulamaton ainesosa on hyvä juttu ja osto- ja myyntiargumentti: "sisältää paljon kuituja, terveellistä, AAH!"

Sulamattomien ainesosien suuri määrä vähentää ummetuksen riskiä.

Tosin itselläni riskiä ei juuri ole, joten siirrän sahajauhot ja muut kuidut suoraan kesämökin huussiin kädestä enkä suun kautta kiertoteitse.

Sahajauhoista maksan niiden käyvän hinnan, noin 5 euroa / 1000 litraa. Jos niitä tai selluloosaa on sekoitettu muonaan, olen asiaa syvällisesti pähkäilemällä päätynyt nerokkaaseen  oivallukseen: voin halutessani olla ostamatta sitä muonaa.

Jos kuitenkin harkitsen ostoa, voin korjata kilohintaa ylöspäin kertoimella 100/(100 - kuitupitoisuus%) ja päätellä sen perusteella, mika muun ainesosan kilohinta olisi.

Jos ko. kertolasku olisi ylivoimainen päässä suoritettavaksi koulutuksen, geenien, dementian  tai muun seikan takia, voi kuljetella kaupassa mukana taskulaskinta.

Tai jos sekään ei auta, voi valittaa asiasta tällä palstalla ja saada sympatiaa ja antipatiaa jokseenkin arvattavissa suhteissa.

Saahan tästäkin asiasta 10 000 repliikin kiihkeän keskustelun, kansan kahtiajakautumisen ja keskikokoisen hybridisisällissodan (Tm Putin)

Aamun aforismi: Jos ihmisellä ei ole ongelmia, hän hankkii niitä vaikka sahajauhoista.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

MooM
Seuraa 
Viestejä11337

Jos tuolla tavalla saadaan kuitua niille, jotka eivät sitä muuten saa tarpeeksi, mikäpä siinä. Tai rasvamäärää alemmas ilman rakennehaittoja. Jos tule vatsavaivoja, sitten vähentää vaivoja aiheuttavan ruoan käyttöä. 

Sekään ei haittaa, jos elintarviketeollisuus saa kulujaan vähemmäksi tavalla, josta ei ole (niitä vatsavaivoja kummempaa) haittaa kuluttajille.

Tietysti olisi kiva, jos jokainen söisi sopivan määrän energiaa ja ravinteita ilman kikkailuja. Mutta fakta vaan on, että iso osa syö liikaa ja koostumukseltaan epäterveellistä ja se näkyy kustannuksissa. Silloin kikkailut ovat ihan paikallaan, koska tiedon puutteesta tässä ei ole kyse. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raisku
Seuraa 
Viestejä214

Näköjään on tietämättömiä ihmisiä, jotka silti osaavat asiantuntevasti ottaa  kantaa asioihin.

Metyyliselluloosa ym. ei ole sahajauhoa, vaan lähempänä esimerkiksi perunajauhoa.

Käytettävät määrät ovat erittäin pieniä, eikä niillä ole mitään vaikutusta elimistössä.

Yrittäkää tehdä kiisseliä ilman suurustetta, jos sellaista edellytätte myös muilta.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Raisku kirjoitti:
Näköjään on tietämättömiä ihmisiä, jotka silti osaavat asiantuntevasti ottaa  kantaa asioihin.

Metyyliselluloosa ym. ei ole sahajauhoa, vaan lähempänä esimerkiksi perunajauhoa.

Käytettävät määrät ovat erittäin pieniä, eikä niillä ole mitään vaikutusta elimistössä.

Yrittäkää tehdä kiisseliä ilman suurustetta, jos sellaista edellytätte myös muilta.

Miksi elintarviketeollisuus sitten ei käytä perunajauhoa? Onko se ehkä sentin kalliimpi kilohinnaltaan? Väitteesi kuulostaa siltä, että elintarviketeollisuuden on ihan pakko käyttää selluloosaa, perunajauhojen sijaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34720

BCK kirjoitti:
Miksi elintarviketeollisuus sitten ei käytä perunajauhoa? Onko se ehkä sentin kalliimpi kilohinnaltaan? Väitteesi kuulostaa siltä, että elintarviketeollisuuden on ihan pakko käyttää selluloosaa, perunajauhojen sijaan.

Siksi, että kuluttajat äänestävät lompakollaan ja ostavat massoittain halvimpia tuotteita.

Sellainenkin ero löytyy, että perunajauho on tärkkelystä. Sen molekyylit ovat pienempiä ja pilkkoutuvat elimistössä sokereiksi. Selluloosamolekyylit ovat isompia ja niihin ihmisen ruuansulatusentsyymit eivät pysty. Selluloosa on vähäkalorisempaa ja vähähiilihydraattisempaa (vaikka on kemiallisesti hiilihydraattia).

Miten se muuten voi olla mahdollista, että useista sokerimolekyyleistä koostunut ketjumainen tärkkelysmolekyyli pystytään katkaisemaan mutta sitä pitempää selluloosamolekyyliä ei? Luulisi, että ne yksittäiset sokerien väliset sidokset, joiden kimppuun entsyymit käyvät, olisivat samanlaisia.

Miksi se on niin kamalaa, jos ruokaan lisätään selluloosaa, myrkytöntä ja passiivista ainetta, jota ihmisen ruuassa on luonnostaankin (kuidut)? Pitäisikö ennemmin laittaa rasvaa ja sokeria ja pahentaa ylipainon aiheuttamia massiivisia kansanterveysongelmia entisestään?

MooM
Seuraa 
Viestejä11337

Osa tätä bioeconomy-ajatusta on teollisuuden sivuvirtojen muokkaus ravinnoksi (eläimet ja ihmiset). Jos puunjalostuksessa syntyy elintarviketeollisuudelle hyödynnettävää materiaalia, miksei sitä kannattaisi käyttää? Kuitua syödään muutenkin ja se on suorastaan välttämätöntä ruoansulatukselle. Onko sillä sitten niin väliä, tuleeko kuitu rukiista vai kuusesta?

Tietysti pitää varmistaa, että materiaali on puhdasta ja soveltuu elintarvikkeisiin. Ja ihmisen pitää voida tietää, mitä ostamaansa ruokaan on laitettu. Mutta siitähän tässä ei ollut kyse.

Vastaavaa ajattelua on muuten sovellettu myös elintarviketeollisuuden prosesseihin. Esimerkiksi maidon prosessoinnissa esim. justoksi syntyy ylimäärä heraa, jolle haetaan aktiivisesti käyttökohteita.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

käyttäjä-3758
Seuraa 
Viestejä81

Miksi Marketin hyllystä ei löydy esim. selluleipää, enkä nyt tarkoita mitään lastulevyä? Se ei lihota ja on aito luonnontuote. Samoin pettuleivän reseptin voisivat leipurit kaivaa esille, luulen että sille olisi paljon enempi kysyntää. Sitähän valmistettiin aikoinaan nälkävuosina ja joskus 1918 tappelujen jälkeen.

t. Astronomy

MooM
Seuraa 
Viestejä11337

käyttäjä-3758 kirjoitti:
Miksi Marketin hyllystä ei löydy esim. selluleipää, enkä nyt tarkoita mitään lastulevyä? Se ei lihota ja on aito luonnontuote. Samoin pettuleivän reseptin voisivat leipurit kaivaa esille, luulen että sille olisi paljon enempi kysyntää. Sitähän valmistettiin aikoinaan nälkävuosina ja joskus 1918 tappelujen jälkeen.

t. Astronomy

 

Pettuleipää on myyty terveystuotteena nykyisinkin. Nopeasti googlettaen

http://ruoka.kainuu.com/fin/tuotanto/leipomo.htm

"Ämmän Leivän Pettuleipä ja luontaisesti gluteiinittomat tuotteet ovat vaihtoehtoja "tavallisille" tuotteille"

Lisäksi tuli osumia karppaajien keskusteluihin ja erilaisiin leivontakokeiluihin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Onko ihmisen ruuansulatuselimistö sellainen, että se pystyy hyödyntämään selluloosan jotenkin? Tunnistaako ihmisen ruoansulatuselimistö selluloosan ruoaksi, eli olemmeko biologisesti adaptoituneet selluloosa-ravintoon? Miten suoliston floora ja fauna reagoivat selluloosaan, entä ihmisen endokrinologia ja immunologia?

En nyt sano, että perunajauhokaan olisi mitään terveysruokaa, kaukana siitä, mutta sen ehkä ihmisen elimistö tunnistaa ruoaksi?

kohe
Seuraa 
Viestejä1257

Itse kiinnitin huomiota tuohon edullisuus väitteeseen, että sellu halventaisi ruokaa.

Sellutonni maksaa 800 € ja elintarvikekelpoinen sellu on todennäköisesti kalliimpaa.

Vehnätonni maksaa 160 € 

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä3012

Kyllähän tunnetusti sahanpurua on aina silloin tällöin lisätty taikinaan. esimerkiksi Lenigradin piirityksen aikana sahanpurua lisättiin jauhoihin, joista valmistettiin leipää. Ravintoarvot olivat vähän niin ja näin, mutta vatsassa tuntui kylläiseltä:

Civilians in the city suffered from extreme starvation, especially in the winter of 1941–42. From November 1941 to February 1942 the only food available to the citizen was 125 grams of bread, of which 50–60% consisted of sawdust and other inedible admixtures. For about two weeks at the beginning of January 1942, even this food was available only for workers and military personnel.

Lähde:

https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141

BCK kirjoitti:
Onko ihmisen ruuansulatuselimistö sellainen, että se pystyy hyödyntämään selluloosan jotenkin? Tunnistaako ihmisen ruoansulatuselimistö selluloosan ruoaksi, eli olemmeko biologisesti adaptoituneet selluloosa-ravintoon? Miten suoliston floora ja fauna reagoivat selluloosaan, entä ihmisen endokrinologia ja immunologia?

En nyt sano, että perunajauhokaan olisi mitään terveysruokaa, kaukana siitä, mutta sen ehkä ihmisen elimistö tunnistaa ruoaksi?

Kannattaa ehdottomasti vältellä kasviksia

http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030804/1128602652922...

Kasvisten koostumus

"Suurin osa, noin 90 %, kasvisten tuorepainosta on vettä. Kasvikset sisältävät sen vuoksi vain vähän energiaa, rasvoja ja proteiineja, poikkeuksena kuivatut pavut ja herneet, joissa on paljon proteiinia. Kasvisten kuiva-aineesta suurin osa on sokereita (fruktoosi, glukoosi, sakkaroosi) ja kuitua: selluloosaa, hemiselluloosaa, pektiiniä ja ligniiniä. Tärkkelystä on vain mukulakasveissa, kuten perunassa ja bataatissa. Seuraavassa on kuvailtu eri kasvisryhmien koostumusta 100 grammaa kohti."

Vierailija

BCK kirjoitti:
Onko ihmisen ruuansulatuselimistö sellainen, että se pystyy hyödyntämään selluloosan jotenkin? Tunnistaako ihmisen ruoansulatuselimistö selluloosan ruoaksi, eli olemmeko biologisesti adaptoituneet selluloosa-ravintoon? Miten suoliston floora ja fauna reagoivat selluloosaan, entä ihmisen endokrinologia ja immunologia?

En nyt sano, että perunajauhokaan olisi mitään terveysruokaa, kaukana siitä, mutta sen ehkä ihmisen elimistö tunnistaa ruoaksi?

Melkein kaikki kasvit sisältää selluloosaa. Sitä kutsutaan kuiduksi.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Neutroni kirjoitti:
BCK kirjoitti:
Miksi elintarviketeollisuus sitten ei käytä perunajauhoa? Onko se ehkä sentin kalliimpi kilohinnaltaan? Väitteesi kuulostaa siltä, että elintarviketeollisuuden on ihan pakko käyttää selluloosaa, perunajauhojen sijaan.

Siksi, että kuluttajat äänestävät lompakollaan ja ostavat massoittain halvimpia tuotteita.

Sellainenkin ero löytyy, että perunajauho on tärkkelystä. Sen molekyylit ovat pienempiä ja pilkkoutuvat elimistössä sokereiksi. Selluloosamolekyylit ovat isompia ja niihin ihmisen ruuansulatusentsyymit eivät pysty. Selluloosa on vähäkalorisempaa ja vähähiilihydraattisempaa (vaikka on kemiallisesti hiilihydraattia).

...

Miksi se on niin kamalaa, jos ruokaan lisätään selluloosaa, myrkytöntä ja passiivista ainetta, jota ihmisen ruuassa on luonnostaankin (kuidut)? Pitäisikö ennemmin laittaa rasvaa ja sokeria ja pahentaa ylipainon aiheuttamia massiivisia kansanterveysongelmia entisestään?

Kyllä, kuluttajat äänestävät lompakollaan. Mitenhän muuten on, ovatko nuo lisäaineet kirjoitettuna selkokielellä, vaiko vain E-koodeilla tuotepakkauksissa? Luulisi, että jos tuoteselosteessa lukee selluloosa, ehkä kuluttaja olisi väemmän halukas maksamaan ei-mistään", eli siinä tapauksessa he myöskin ehkä äänestäisivät lompakollaan (vrt. optimistx:n haluttomuus ostaa syötävää selluloosaa huimaan kilohintaan, vrt. huussinkuivikkeen kilohinta).

Toisekseen, kuinka passiivista kuitu oikein on? Eikös jotkut suolistobakteerit päinvastoin tarvitse tietynlaisia kuituja (prebiootteja, probiootteja vai mitä ne nyt ovatkaan)? Esimerkiksi kaurakuitu olisi erityisen tervellistä suolistolle.

Vierailija

Spanish Inquisitor Jr kirjoitti:
Kyllähän tunnetusti sahanpurua on aina silloin tällöin lisätty taikinaan. esimerkiksi Lenigradin piirityksen aikana sahanpurua lisättiin jauhoihin, joista valmistettiin leipää. Ravintoarvot olivat vähän niin ja näin, mutta vatsassa tuntui kylläiseltä:

Civilians in the city suffered from extreme starvation, especially in the winter of 1941–42. From November 1941 to February 1942 the only food available to the citizen was 125 grams of bread, of which 50–60% consisted of sawdust and other inedible admixtures. For about two weeks at the beginning of January 1942, even this food was available only for workers and military personnel.

Lähde:

https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad

Leningradin piirityksessä popsittiin myös ihmisiä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34720

BCK kirjoitti:
Onko ihmisen ruuansulatuselimistö sellainen, että se pystyy hyödyntämään selluloosan jotenkin?

Ei, paitsi massan koostumukseen vaikuttavana kuituna.

Lainaus:
Miten suoliston floora ja fauna reagoivat selluloosaan, entä ihmisen endokrinologia ja immunologia?

Tarkoitus on, että selluloosa menee sellaisenaan läpi. Ihmisellä ei juuri ole selluloosaa syöviä suolistobakteereitakaan. Jos olisi, niin me voisimme käyttää selluloosaa ravintona. Suolistobakteerit hajoittavat usemmilla (jos ei kaikilla) selluloosaa syövillä eläimillä selluloosan lyhyemmiksi imeytyviksi sokeriketjuiksi.

Lainaus:
En nyt sano, että perunajauhokaan olisi mitään terveysruokaa, kaukana siitä, mutta sen ehkä ihmisen elimistö tunnistaa ruoaksi?

Ihmisen elimistö ei mitenkään erottele ruokia muista aineista. Aineet joko imeytyvät tai eivät, ja vaikuttavat tai eivät. Niin kuin kaikki tietävät, myrkyllisyys ja terveellisyys on kiinni vain määristä. Myrkyllisinkin toksiini on haitatonta, jos sitä ottaa tarpeeksi vähän ja täydellisin superfood aiheutta terveysongelmia, jos sitä syö älyttömästi liikaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34720

BCK kirjoitti:
Luulisi, että jos tuoteselosteessa lukee selluloosa, ehkä kuluttaja olisi väemmän halukas maksamaan ei-mistään", eli siinä tapauksessa he myöskin ehkä äänestäisivät lompakollaan (vrt. optimistx:n haluttomuus ostaa syötävää selluloosaa huimaan kilohintaan, vrt. huussinkuivikkeen kilohinta).

Ihmiset maksavat mielellään "ei mistään". Kaupat ovat täynnä kaikenlaisia -ton -tuotteita ja sitä saa olla tarkkana, ettei vahingossa osta niitä. Liki poikkeuksetta ne ovat myös mauttomia ja kelvottomia. Ei se ole mikään erityinen salaisuus, että ruokiin lisätään selluloosaa. Se mainitaan tuoteselosteissa ja jokainen syömisistään kiinnostunut tietää ne koodit. Mutta -ton -tuotteet mielletään terveellisiksi ja niillä voi ostaa rauhallista omaatuntoa.

Lainaus:
Toisekseen, kuinka passiivista kuitu oikein on? Eikös jotkut suolistobakteerit päinvastoin tarvitse tietynlaisia kuituja (prebiootteja, probiootteja vai mitä ne nyt ovatkaan)? Esimerkiksi kaurakuitu olisi erityisen tervellistä suolistolle.

Ilmeisesti siitä tulee joille kuille jotain lieviä haittavaikutuksia (lähinnä juuri bakteereihin vaikuttamisen kautta). Mutta herkkiä on maailma täynnä. Ei kukaan voi syödä mitään, jos kaikesta yritetään tehdä kaikille sopivaa. Herkät voivat etsiä sopivat tuotteet ja vältellä heille haitallisia.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä3012

jepajee kirjoitti:
Spanish Inquisitor Jr kirjoitti:
Kyllähän tunnetusti sahanpurua on aina silloin tällöin lisätty taikinaan. esimerkiksi Lenigradin piirityksen aikana sahanpurua lisättiin jauhoihin, joista valmistettiin leipää. Ravintoarvot olivat vähän niin ja näin, mutta vatsassa tuntui kylläiseltä:

Civilians in the city suffered from extreme starvation, especially in the winter of 1941–42. From November 1941 to February 1942 the only food available to the citizen was 125 grams of bread, of which 50–60% consisted of sawdust and other inedible admixtures. For about two weeks at the beginning of January 1942, even this food was available only for workers and military personnel.

Lähde:

https://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Leningrad

Leningradin piirityksessä popsittiin myös ihmisiä.

Kyllä näin tehtiinkin.  Kuitenkin aika harvoin verraten Leningradin asukaslukuun, joka oli pakolaisineen miljoonakaupunki. Lukumäärät NKVD:n mukaan liikkuivat tuhansissa. Tuosta ylläolevasta linkistä löytyy lisätietoa aiheesta.

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat