Seuraa 
Viestejä22

Oletetaan, että hyrrä pyörii 100 kierrosta sekunnissa.
Minkä säteisellä hyrrällä on silloin suurin ympärysmitta?

Itse en kyennyt laskemaan tuota.

Sivut

Kommentit (41)

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Ei hajuakaan, mutta jos
nopeus v = 100*2*r_0*pi / s, jossa
r_0 on alkuperäinen säde
ja joku muunnoskaava on että 
L = L_0 / y, jossa 
y = 1 / sqrt(1-v^2/c^2), niin
kysytty säde r on sievennyksen jälkeen
r = r_0 * sqrt(1 - (100*2*r_0*pi)^2 / c^2)
Eli tuon yhtälön maksimi on vastaus.

Tai sitten ei sinne päinkään...

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141

Kysymys taitaa kuulua kategoriaan, jos suhteellisuusteoria unohdetaan, kuinka suhteellisuusteorian mukaan ... ? Aineellinenhan  hyrrä ei liene.

Muunnettu kysymys voisi olla, millä etäisyydellä 100/s pyörivän laserosoittimen säteen osoittama kohta kuvitellulla kehällä saavuttaa valon nopeuden, ehkä näin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kfa
Seuraa 
Viestejä2517

PMLJ kirjoitti:
Oletetaan, että hyrrä pyörii 100 kierrosta sekunnissa.
Minkä säteisellä hyrrällä on silloin suurin ympärysmitta?

Itse en kyennyt laskemaan tuota.

Hakusanaksi Ehrenfest paradox

PPo
Seuraa 
Viestejä15330

PMLJ kirjoitti:
Oletetaan, että hyrrä pyörii 100 kierrosta sekunnissa.
Minkä säteisellä hyrrällä on silloin suurin ympärysmitta?

Itse en kyennyt laskemaan tuota.

Hyrrän kehäpisteen nopeuden pitää olla pienempi kuin valonnopeus

P/100s<300000km/s—>p<3e10 m

PPo
Seuraa 
Viestejä15330

PPo kirjoitti:
PMLJ kirjoitti:
Oletetaan, että hyrrä pyörii 100 kierrosta sekunnissa.
Minkä säteisellä hyrrällä on silloin suurin ympärysmitta?

Itse en kyennyt laskemaan tuota.

Hyrrän kehäpisteen nopeuden pitää olla pienempi kuin valonnopeus

P/100s<300000km/s—>p<3e10 m

r<p/2π=4,8e9 m

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Kyllä se raja tulee vastaaan jo ennen kuin kehänopeus on valonnopeus.

Se tulee vastaan silloin kun säde on noin 338000 m.
Kehänopeus on silloin noin 2,12E8 m/s.
Mutta koska Lorenz, niin ympärysmitta lyheneekin ja onkin vain 1,499E6 m 
Ja kehänopeus vastaavasti myös pienempi.
Isommalla säteellä nopeus kasvaa sunteessa enemmän kuin ympärysmitta jolloin suhteellinen ympärysmitta sitten pienenee valonnopeuden lähestyessä. Siis sen jälkeen kun säde on ylittänyt tuon 338000 metriä.

PPo
Seuraa 
Viestejä15330

CE-hyväksytty kirjoitti:
Kyllä se raja tulee vastaaan jo ennen kuin kehänopeus on valonnopeus.

Se tulee vastaan silloin kun säde on noin 338000 m.
Kehänopeus on silloin noin 2,12E8 m/s.
Mutta koska Lorenz, niin ympärysmitta lyheneekin ja onkin vain 1,499E6 m 
Ja kehänopeus vastaavasti myös pienempi.
Isommalla säteellä nopeus kasvaa sunteessa enemmän kuin ympärysmitta jolloin suhteellinen ympärysmitta sitten pienenee valonnopeuden lähestyessä. Siis sen jälkeen kun säde on ylittänyt tuon 338000 metriä.

 

Kun liike tapahtuu suoraviivaisesti niin kappalet lyhenevät liikkeen suunnassa.

Miten pituuden muutos meneee ympyräliikkeessä?

Hyrrä ei pienene säteen suunnassa.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

PPo kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
Kyllä se raja tulee vastaaan jo ennen kuin kehänopeus on valonnopeus.

Se tulee vastaan silloin kun säde on noin 338000 m.
Kehänopeus on silloin noin 2,12E8 m/s.
Mutta koska Lorenz, niin ympärysmitta lyheneekin ja onkin vain 1,499E6 m 
Ja kehänopeus vastaavasti myös pienempi.
Isommalla säteellä nopeus kasvaa sunteessa enemmän kuin ympärysmitta jolloin suhteellinen ympärysmitta sitten pienenee valonnopeuden lähestyessä. Siis sen jälkeen kun säde on ylittänyt tuon 338000 metriä.

 

Kun liike tapahtuu suoraviivaisesti niin kappalet lyhenevät liikkeen suunnassa.

Miten pituuden muutos meneee ympyräliikkeessä?

Hyrrä ei pienene säteen suunnassa.

Ei harmainta aavistustakaan.

PMLJ
Seuraa 
Viestejä22

PPo kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
Kyllä se raja tulee vastaaan jo ennen kuin kehänopeus on valonnopeus.

Se tulee vastaan silloin kun säde on noin 338000 m.
Kehänopeus on silloin noin 2,12E8 m/s.
Mutta koska Lorenz, niin ympärysmitta lyheneekin ja onkin vain 1,499E6 m 
Ja kehänopeus vastaavasti myös pienempi.
Isommalla säteellä nopeus kasvaa sunteessa enemmän kuin ympärysmitta jolloin suhteellinen ympärysmitta sitten pienenee valonnopeuden lähestyessä. Siis sen jälkeen kun säde on ylittänyt tuon 338000 metriä.

 

Kun liike tapahtuu suoraviivaisesti niin kappalet lyhenevät liikkeen suunnassa.

Miten pituuden muutos meneee ympyräliikkeessä?

Hyrrä ei pienene säteen suunnassa.

Sepä siinä onkin hassua: Säde ei pienene, mutta ympärysmitta pienenee.

PPo
Seuraa 
Viestejä15330

PMLJ kirjoitti:
PPo kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
Kyllä se raja tulee vastaaan jo ennen kuin kehänopeus on valonnopeus.

Se tulee vastaan silloin kun säde on noin 338000 m.
Kehänopeus on silloin noin 2,12E8 m/s.
Mutta koska Lorenz, niin ympärysmitta lyheneekin ja onkin vain 1,499E6 m 
Ja kehänopeus vastaavasti myös pienempi.
Isommalla säteellä nopeus kasvaa sunteessa enemmän kuin ympärysmitta jolloin suhteellinen ympärysmitta sitten pienenee valonnopeuden lähestyessä. Siis sen jälkeen kun säde on ylittänyt tuon 338000 metriä.

 

Kun liike tapahtuu suoraviivaisesti niin kappalet lyhenevät liikkeen suunnassa.

Miten pituuden muutos meneee ympyräliikkeessä?

Hyrrä ei pienene säteen suunnassa.

Sepä siinä onkin hassua: Säde ei pienene, mutta ympärysmitta pienenee.

Niinpä.

Siksi päädyinkin siihen, että ympärysmitta ei pienene, kuten laskustani ilmenee.

JPI
Seuraa 
Viestejä29623

Säde ei muutu, koksa nopeus on sitä vastaan kohtisuorassa.

Kehä s=sqr(1-w^2r^2)*2*pi*r, missä w=200pi/s. Siis s=2*pi*(r/gamma), jossa gamma = sqr(1-v^2)=sqr)1-w^2r^2), c=1 oletuksena

Tuon derivoit ja merkitset nollaksi. Siitä saat ko. säteen arvon ratkaistua. Se arvo on tuossa siis todellisuudessa r/c, koska meilä tuossa c=1.

3³+4³+5³=6³

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Veli H. kirjoitti:
Lopetetaan filosofointi ja rakennetaan laite ja mitataan =B<:)

:), mainio ehdotus.

Kun juuri tuommoisen laitteen tekemiseen aikatauluni näyttää lähiaikoina kireältä, tein sen sijaan yöllä ylivalonnopeudella laajenevan ympyrän lattiaan.

Kotitehtäväksi kiinnostuneelle lukijalle miettiä, kauanko koelaitteiston rakentaminen ja käyttöönotto vei.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

NotYet
Seuraa 
Viestejä4141

JPI kirjoitti:
Veli H. kirjoitti:
Lopetetaan filosofointi ja rakennetaan laite ja mitataan =B<:)

Ehkäpä parmutinta versio2 hieman voisi muuttaa...

http://areeweb.polito.it/ricerca/relgrav/solciclos/gron_d.pdf

"He further said:
A closer investigation shows that t he proper geometry of a rotating disc is a non-Euclideanspecial Lobachevskian geometry.
However, the details of the investigation were not included in the article."

Harmi, rakennuohjeet puuttuu, any ideas?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat