Sivut

Kommentit (179)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Pelasin tänään biljardia ja ajattelin laittaa kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Eli yritin ratsastaa siten, että menisi kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Mutta kuinka ollakaan se pallo, jolla ratsastin ei suostunutkaan enää menemään eteenpäin osuessaan toiseen palloon, vaan pysähtyi kuin seinään paikalleen. Tuo toinen pallo tietenkin meni sovinnolla sukkaan.

Onko tuossa kyse inertiasta. Lyön valkoisella pallolla sinistä palloa, joka osuu vihreään palloon. Vihreä menee sukkaan, mutta sininen pysähtyy paikoilleen osuttuaan vihreään palloon. 

Miksi en saa sekä sinistä ja vihreää, molempia palloja menemään kerralla sukkaan? Onko tuolla havainnolla analogisia ilmiöitä muualla luonnossa tai tekniikassa?

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Titanic kirjoitti:
Pelasin tänään biljardia ja ajattelin laittaa kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Eli yritin ratsastaa siten, että menisi kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Mutta kuinka ollakaan se pallo, jolla ratsastin ei suostunutkaan enää menemään eteenpäin osuessaan toiseen palloon, vaan pysähtyi kuin seinään paikalleen. Tuo toinen pallo tietenkin meni sovinnolla sukkaan.

Onko tuossa kyse inertiasta. Lyön valkoisella pallolla sinistä palloa, joka osuu vihreään palloon. Vihreä menee sukkaan, mutta sininen pysähtyy paikoilleen osuttuaan vihreään palloon. 

Miksi en saa sekä sinistä ja vihreää, molempia palloja menemään kerralla sukkaan? Onko tuolla havainnolla analogisia ilmiöitä muualla luonnossa tai tekniikassa?

Pikaisella haulla löytyi tämä pätkä:

https://www.youtube.com/watch?v=UKHWQwoE2E0 .

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PPo
Seuraa 
Viestejä14545

Titanic kirjoitti:
Pelasin tänään biljardia ja ajattelin laittaa kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Eli yritin ratsastaa siten, että menisi kaksi palloa peräkanaa sukkaan. Mutta kuinka ollakaan se pallo, jolla ratsastin ei suostunutkaan enää menemään eteenpäin osuessaan toiseen palloon, vaan pysähtyi kuin seinään paikalleen. Tuo toinen pallo tietenkin meni sovinnolla sukkaan.

Onko tuossa kyse inertiasta. Lyön valkoisella pallolla sinistä palloa, joka osuu vihreään palloon. Vihreä menee sukkaan, mutta sininen pysähtyy paikoilleen osuttuaan vihreään palloon

Miksi en saa sekä sinistä ja vihreää, molempia palloja menemään kerralla sukkaan? Onko tuolla havainnolla analogisia ilmiöitä muualla luonnossa tai tekniikassa?

Kyseessä on (lähes) kimmoinen suora törmäys.

Mekaanisen energian ja liikemäärän säilymisestä seuraa, että sininen pysähtyy ja vihreä jatkaa samalla nopeudella kuin vihreällä on ennen törmäystä edellyttäen, että palloilla on sama massa kuten tässä tapauksessa.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Oli tuoppi, johon kaadoin tölkistä olutta hilaten tölkkiä yhä vain korkeammalle tuopin suuaukon yläpuolella. Huomasin, että mitä korkeammalle nostin tölkin niin sitä vaikeampi oli alas valuvan oluen osuminen tuopin suuaukon kohdalle. Sen sijaan meinasi olutta mennä ohitse tuopin suun. Mihin tämä perustuu? Ja mitä kaikkia analogioita havainnolla voi olla? 

Miksi on vaikea osua kaukana olevaan biljardipalloon, mutta lähellä olevaan palloon osuu helposti? Voiko kyseeseen tulla jopa maapallon akselinsa ympäri pyörimisen hurja nopeus? 

Vai pieneneekö tuon tuopin suuaukko suhteessa oluttölkin korkeuteen jollakin tavoin matemaattisesti laskettavissa olevalla tavalla? Todella ihmettelen asiaa. Minkä vuoksi kykenen kahden metrin korkeudelta pudottamaan koripallon sukkaan, mutta jos yritän samaa kymmenen metrin korkeudelta niin pallo menee ohi sukan useissa tapauksissa?

Vierailija

Titanic kirjoitti:
Oli tuoppi, johon kaadoin tölkistä olutta hilaten tölkkiä yhä vain korkeammalle tuopin suuaukon yläpuolella. Huomasin, että mitä korkeammalle nostin tölkin niin sitä vaikeampi oli alas valuvan oluen osuminen tuopin suuaukon kohdalle. Sen sijaan meinasi olutta mennä ohitse tuopin suun. Mihin tämä perustuu? Ja mitä kaikkia analogioita havainnolla voi olla? 

Miksi on vaikea osua kaukana olevaan biljardipalloon, mutta lähellä olevaan palloon osuu helposti? Voiko kyseeseen tulla jopa maapallon akselinsa ympäri pyörimisen hurja nopeus? 

Vai pieneneekö tuon tuopin suuaukko suhteessa oluttölkin korkeuteen jollakin tavoin matemaattisesti laskettavissa olevalla tavalla? Todella ihmettelen asiaa. Minkä vuoksi kykenen kahden metrin korkeudelta pudottamaan koripallon sukkaan, mutta jos yritän samaa kymmenen metrin korkeudelta niin pallo menee ohi sukan useissa tapauksissa?

Ihan lukiofysiikalla selitettävissä olevia asioita nuo.

Olli S.
Seuraa 
Viestejä4819

Universumilla on alku ja nyt se laajenee. Ei voida testata, mutta teorian ja havaintojen perusteella voidaan laskea alkuhetki.

Unisersumi on ikuinen ja rajaton. On rationaalisesti ainoa varteenotettava looginen vaihtoehto, mutta ei ole saatu sopimaan havaintoihin.

Kumpaakaan ei varsinaisesti voi verifoida eikä falsifioida, vaan pitäisi voida johtaa päätelmiä, jotka sitten voidaan verifoida. Edellisestä väitetään voitavan tehdä, jälkimmäisestä ei.

Aina voidaan kuitenkin katsoa minkälainen teoria parhaiten selittää tunnetut tosiasiat. Oivaltaa ja keksiä, mikä sellainen teoria ja malli olisi. Ja mikä olisi havainnon tukinta ja selitys missäkin mallissa. Falsifioitavuus ei siis ole ainoa kriteeri, vaan mallien ja havaintojen kehitys paremmiksi ja kummankin vaikutus toisiinsa. Muutos toisessa aiheuttaa muutoksen toisessa. Ikuinen prosessi tieteessä joka asiassa kunnes totuus saavutetaan niin hyvin kuin on saavutettavissa.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Mitä enemmän kuuntelee huipputiedemiesten audiobook teoksia netissä niin sitä oudomman kuvan saa tieteestä. Kaikki aivan yksinkertaisetkin asia ovat kuin maailman suurimpia mysteerejä yhä. Mitä yksinkertaisempi asia on kyseessä sitä ihmeellisempi tuo seikka on huipputiedemiehelle.

1. Miksi Galileo Galilein Pisan tornista pudottamat pallot putoavat samalla nopeudella, vaikka gravitaatio on eri voimainen suurimassaisten ja pienimassaisten kappaleiden välillä. Miksi ei suuri maapallo vedä puoleensa suurimassaisempaa kappaletta nopeammin.

2. Miten on kun galaksin tähdet vetävät toisiaan puoleensa sisäisessä prosessissa ja sitten galaksilla on kuitenkin myös ulospäin toiseen galaksiiin nähden vetovoimaa niin syntyykö jotakin päällekkäistä vetovoimaa tai vetovoiman heikennystä. Mitä kaikkea asiaan liittyy kun on vetovoimaa keskinäistä ja sitten vielä vetovoimaa kolmanteen kappaleeseen.

3. Vaikuttaako täydellä ympyräradalla olevaan taivaankappaleeseen gravitaatio eniten, mutta ellipsin muotoiseen rataan vaikuttaako jokin muu voima kuten ehkä inertia vielä sen lisäksi. Kun ellipsin muotoista rataa kierretään niin siinä pisteessä jossa tapahtuu kääntyminen takaisin aurinkoon päin nimittäin tapahtuva suunnan muutos on rajumpi kuin tasainen ympyräradan tapauksessa.

https://www.youtube.com/watch?v=qJbRAGMpCY0

Kuuntelin vain 44 minuuttia tuota audiobookia, mutta meni pää jo aivan pyörälle. Eikö noiden yksinkertaisten asioiden pitänyt olla aivan päivänselviä. Mutta nyt ne ovat entistä hämärämpiä.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Tässä yksi peruskoulufyysiikan havainto jälleen, jota en itse käsitä täysin.

Kävelin juuri kirjastoon ja taivaalla oli kuu ja aurinko. Ihmettelin miksi kuu oli sinertävän valkoinen, mutta ei heijastanut lainkaan valoa vaikka aurinko oli vastakkaisella puolella taivaalla.

Kymmenen minuuttia myöhemmin kuu alkoi heijastamaan auringon valoa kun aurinko läheni horisonttia laskeutuessaan. Mihin suuntaan oikein valo heijastuu kun auringon pitää laskeutua horisontin alapuolelle eli alaspäin kuusta katsoen ennen kuin kuu alkaa loistaa sen valoa.

Heijastuuko tuo laskevan auringon valo 1.  kuusta alaspäin katsojan silmiin,  2. kohtisuoraan vaakatasossa katsojan pään ylitse ja ohitse vai 3.  kuusta ylöspäin niin että valo on kuin seisova patsas.

///////////////  1

-----------   2

\\\\\\\\\\\\\\  3

Samoin alkavat kauppojen ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen ikkunat loistamaan ja heijastamaan auringon valoa kun aurinko on laskeutuessaan VAAKASUORASSA tuon ikkunan tasalla tai menemässä horisontin taakse piiloon eli tuon ikkunan alapuolella.

Itse nimittäin olen aina kuvitellut, että kun joku valolähde paistaa alhaalta ylöspäin niin ylhäällä oleva kohde heijastaa tuon valon tavalla 3 eli patsaana ylös korkeuksiin. Ja että tuo heijastunut valo ei enää osu silmiin.

Mutta onko sittenkin niin, että laskevan auringon valo heijastuu kuusta takaisin alaspäin kohden aurinkoa ja katsojan silmää. Siinä tapauksessa en ymmärrä termin heijastus käyttöä asian yhteydessä, vaan vaadin toisenlaista sanaa. Esim. Paluuheijastus tai Takaisinheijaste.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Kuuntelin tuota Feynmanin audiokirjaa Fysiikasta ja mieleen tuli monimutkaistaa yksinkertaistetut lait.

Miten on laita sähkön vetovoiman ja hylkivän voiman kanssa? Vetovoimaa esiintyy nähdäkseni silloin kun on kolmen tai useamman hiukkasen systeemi kyseesä, mutta hylkivää voimaa esiintyy kahden hiukkasen välillä. 

Jos ajatellaan tähtiä niin asia on päinvastoin. Usein kolmen tähden järjestelmät hylkivät tuon kolmannen tähden ulkopuolelle ja kahden tähden järjestelmät sulautuvat toisiinsa. Johtuuko tuo siitä, että tähdet ovat osa galaksia joten vaikuttaa kaksi tai kolme voimaa päällekäin tähtien oma voima ja galaksin voima sisäinen ja ulkoinen.

Kun Googlasin niin kolmoistähtijärjestelmän kolmas osapuoli oli yleensä pieni kääpiö ja toisaalta esim. Pluton kuut saattavat olla rataresonanssissa. Onko niin, että kyse on galaksin voimasta silloin kun esiintyy rataresonanssia vaiko pelkästään planeettojen ja kuiden omasta vetovoimastako tuota rataresonanssia esiintyy.

Yksinkertaisen hiukkassysteemin voimat näyttävät selkeästi omaavan tiettyjä kaavoja: Sähköistä vetovoimaa esiintyy kun on vähintään kolmen hiukkasen systeemi, poistovoimaa kahden hiukkasen systeemissä.

Mutta galaksissa oleva aurinkokunta toimii päinvastoin. Galaksissa vaikuttaa taivaankappaleiden oma keskinäinen painovoima, mutta myös Galaksin voima sisäinen ja Galaksin yhteisvoima ulospäin. Eli kolme päällekkäistä voimaa. Siksi ehkä alkeishiukkasiin nähden on vastakkainen systeemien hylkivä ja vetävä vaikutus. Kolmoistähtijärjestelämä hylkii kolmatta ja kaksoitähtijärjestelmä vetää puoleen toista kumppania.

Perustuuko tuo kahden identtisen hiukkasen hylkivä voima epätarkkuusperiaatteen sääntöihin. Kahdella identtisellä hiukkasella ei voi olla samaa nopeutta ja suuntaa.  Entä neutroni? Mitkä ovat varauksettomien hiukkasten periaatteet.

Lyhyesti: Kun mietitään sähköistä vetovoimaa ja hylkivää voimaa voidaan ajatella monia asioita. Kahden hiukkasen systeemit hylkivät toisiaan esim. Maapallo ja sen kuu etääntyvät toisistaan, mutta kolmen hiukkasen systeemit vetävät toisiaan puoleensa esim. Mars ja sen kaksi kuuta. Mutta tämä toimii ehkä vain alkeishiukkasen tasolla. Kun aurinkokunta on osa galaksia niin tuo sääntö näyttäisi muuttuvan päinvastasiseksi. Kolmen tähden järjestelmät hylkivät ja kahden tähden järjestelmät vetävät.

P.S. Älä ota tätä viestiä vakavasti. Mielikuvituksen tuotetta tämä on. Hahmottelen hatarien tietojen perusteella VOIKO olla lainalaisuuksia vetävällä ja hylkivällä voimalla. Mutta työkaluna on vain mielikuvitus eikä laskentataito.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Kun ajatellaan esim. protonin plus ja elektronin miinus varauksen puoleensa vetävyyttä niin kiistatta protoni koostuu kolmesta muusta alkeishiukkasesta eli kolmesta kvarkista. Jos protoni koostuisi vain yhdestä kvarkista niin luulen, että se ei kykenisi vetämään elektronia puoleensa. Näyttää kuin vaaditaan kolme hiukkasta jotta syntyisi vetovoimaa.

Toinen esimerkki on atomin ytimen muodostuminen. Miksi protonit siinä tapauksessa vetävät toisiaan puoleensa niin myös ytimet muodostuvat kun on kolme tai useampia epäidenttisiä hiukkasia läsnä: Protoni, Protoni, Neutroni, Elektroni. Sen sijaan kaksi protonia tuskin kykenevät toisiinsa yhdistymään, vaan ne hylkivät toisiaan.

Mutta miksi galaksissa oleva näyttää käyttäyttyvän päinvastoin. Kun on kyse Maapallosta ja Marsista jotka ovat lähellä aurinkoa ja auringon vetovoima on suuri niin tiettyä samankaltaisuutta vielä esiintyy alkeishiukkasten kanssa. Maapallo ja kuu hylkivät, Mars ja kaksi kuuta vetävät puoleensa. Mutta kun auringon painovoima heikkenee kauemmaksi mentäessä niin ehkä galaksin vetovoima ottaa valtaa ja alkaa muodostua rataresonansseja. Ja voi myös tulla kyseeseen ehkä suoranainen päinvastaisuus. Kolmen systeemit hylkivät ja kahden systeemit vetävät.

Entä pallomaiset tähtijoukot galaksin laidalla ja avoimet tähtijoukot tietyin välimatkoin galaksin keskustasta.

Avoimet joukot lienevät usein kolmen tähden systeemejä, mutta epäilen pallomaisten joukkojen perustuvan kahden tähden systeemeihin.  Avoimissa joukoissa siis esiintyy hylkivää voimaa, mutta pallomaisissa joukoissa vetävää voimaa.

Kaksi tähteä VETÄÄ PUOLEENSA, Galaksin voima HYLKII ympyränmuotoiselle radalle galaksin keskustan ympäri, Galaksin toinen voima HYLKII siten että toinen ulkopuolella oleva galaksi vetää galaksia puoleensa. Kun on voimat siten, että on kolme päällekkäistä voimaa: VETÄVÄ-HYLKIVÄ-HYLKIVÄ niin esiintyy PÄINVASTAISEKSI KÄÄNTYMINEN.  Silloin alkaa kolmen järjestelmät hylkiä ja kahden järjestelmät vetää puoleensa. Tai ehkä ei aina tapahdu päinvastaiseksi kääntyminen vaan voi tapahtua myös neutralisoituminen.

Asiaa voisi tutkia kvarkkien tasolla, mutta en nyt jaksa pohtia enempää............ 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Tarvitaanko taloissa yhtäkään kattoa siellä missä ei esiinnyt sateita lainkaan. Katto on tarpeen siitä huolimatta ehkä lintujen vuoksi. Jotta ne eivät näe mitä huoneen sisällä puuhataan. Näyttäisi siltä, että kaikkeudella ei ole lainkaan kattoa. Se merkitsee, että kaikkeuden ulkopuolella ei ole ketään katsomassa sisään kaikkeuteen. Se merkitsee, että ei ole Jumalaa.

Myöskään maapallolla ei ole kattoa? Mitä se mahtaa merkitä? Se merkitsee, että avaruudessa ei ole elämää. Elämä siellä on mahdotonta. Liikkuminen avaruudessa on äärimmäisen vaikeaa ja onnistuu vain suurienergisiltä hiukkasilta, jotka ovat samalla aaltoliikettä värähtelevää. Avaruudessakaan ei ole ketään katsomassa maapalloa ja sen vuoksi maapallo ei tarvitse kattoa.

Onko nopeudella katto? Jos niin on se merkitsee, että nopeasti etenevän hiukkasen ulkopuolella tai edessä on jotakin. Ehkä eetteriä tai sitten toisaalta takyoneja. Jos nopeudella on katto on avaruudessa vastakkaista nopeutta myös.

Vain siinä tapauksessa nopeudella on katto, että Big Bang ei täysin pidä paikkaansa. Pitää olla nopeutta vastaan tulevaa liikettä myös olemassa. Ja itse asiassa tiedemiehet väittävät, että nopeudella on katto mikä merkitsee kaksinaisuutta. Joku katsoo nopeasti etenevään hiukkaseen sen ulkopuolelta ja jähmettää liikkeen valon nopeuteen joka on kattonopeus.

Onko paineella katto? Kaiken järjen mukaan paineella ei ole mitään kattoa. Se merkitsee ääretöntä avaruutta sillä pitää olla tilaa pinota ääretön määrä materiaa päällekkäin, jotta syntyy ääretön paine.

Onko massalla katto? Antiikin filosofit väittivät niin olevan. Jos massalla on katto niin se merkitsee, että on olemassa aina kaksi eri massakeskipistettä. Kaikki massa ei voi kokoontua yhdeksi pisteeksi yhteen paikkaan, vaan on olemassa vastainen massa myös. Jos massalla on katto niin Big Bang ei ole voinut alkaa yhdestä massapisteestä.

Kaikki millä on katto omaa sen että katon ulkopuolella on jotakin olemassaolevaa myös.

Näyttäisi siltä että tietokoneen prosessorien teholla eli Gigahertsivärähtelyllä on katto myös noin 3.33 GHz kohdalla. Mitäköhän se merkitsee?
Myös puiden korkeudella on jokin katto. Ne eivät voi kasvaa kuinka korkeiksi tahansa.

Miksi protonin elinikä on ääretön, mutta elektronin eliniällä on katto.

Protonin ulkopuolella ei ole toista täysin vastaavaa hiukkasta. Jokainen protonin ulkopuolella oleva hiukkanen eroaa protonista jossakin suhteessa. Protoni määrää sen, että luonnossa olevat muut hiukkaset omaavat jonkin yhden vastakkaisen piirteen tai voiman protoniin nähden. Protoni voi olla ääretön eliniältään vain siinä tapauksessa, että ettei sen ulkopuollella ole toista täysin vastaavaa hiukkasta. Se mikä on vailla kattoa ja ääretöntä on individuaalista ja ainutkertaista.

Elektronin ulkopuollella voi olla täysin identtisiä muita elektroneja. Sen vuoksi se omaa katon. Elektroni ei ole ikuinen.

Miksi on olemassa päättymättömiä eli äärettömimä desimaalilukuja ja toisaalta minkä vuoksi monet luvut ovat tasalukuja arvoltaan.

Montako ympyrän halkaisijaa mahtuu ympyrän kehälle on päättymätön ja ääretön desimaaliluku. Mitä se tarkoittaa. Syystä tai toisesta suora ei voi olla käyrä. Jos taivutat muovista viivotinta niin se ei suotu taipumaan käyräksi vaan uhkaa katketa.

Mitä katkeaminen on. Onko se tilaa täyttämään tarvittavien atomien puuttumista silloin kun tilan koko tai muoto muuttuu.

Joka tapauksessa jos joku vaivaituu kirjoittamaan tähän ketjuun niin mielelläni kuulisin mietteitä erilaisista katoista ja mikä niiden merkitys on teidän mielestänne.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Tässä nyt hieman keskeneräistä mietiskelyä ja suureellistakin.

Ajatellaan, että viiden valovuoden päässä on tähti, joka liikkuu koko ajan suurella nopeudella. Mitä me näemme kun katsomme taivaalle yöllä. Emme voi itse tuota tähteä nähdä, koska se liikkuu pois paikaltaan viidessä vuodessa nopeasti. Näemme itse asiassa valoaaltopaketin eli esim. viiden sekunnin tai 1.5 miljoonan km pituisen purskauksen VALOA, joka on lähtenyt tuosta tähdestä aikoinaan. Miksi tuo valo saa aikaan sen, että näemme pienen kirkkaan ympyrän? Onko tuo valo koodattu jollakin tavalla niin, että se muodostaa aivoissa kuvan ympyrästä.

Valohan on pelkkää tietyn taajuuden aaltoliikettä eikä itsessään mikään kirkas pieni ympyrän muotoinen valopiste. Miten muoto koodataan valoon? Ja miten kirkkaus koodataan valoon? Kuinka tarkka on valossa oleva koodi? Jos olisi laitteisto, joka voisi täysin avata valon sisältämän koodin niin näkisimmekö tuon laitteiston avulla valokuvan tarkan kuvan tähdestä joka on viiden valovuoden päässä? 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Kantavatko myös ääniaallot mukanaan koodia äänen lähteestä? Kuulen jyrinän noin 10 sekunnin päässä paikasta, jossa olen. Miksi en kuule tuota jyrinää ikään kuin korvissani, vaan kykenen määrittelemään sen suuntaa ja etäisyyttä niin, että jyrinä on ja kuuluu siellä kohteessa mikä sen on aiheuttanut. 

Onko siihen ääniaaltoon, jonka korvani aistii koodattu informaatiota suunnasta ja etäisyydestä ja mahdollisesti muutakin informaatiota? Voinko tehdä laitteen avaamaan ääniaalon, valoaallon ja gravitaatioaallon sisältämän kaiken niihin koodatun informaation? 

Voinko kuvitella joskus rakentavani laitteiston, jolla näen viiden valovuoden päässä olevasta kohteesta äärimmäisen tarkan valokuvan tapaisen kuvan?

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Kerran sattui niin, että olin aivan sateenkaaren alapuolella ja kun katsoin sateenkaarta en nähnyt sitä seitsemän värisenä, vaan siinä oli ikään kuin 11 eri kaaren osasta. Oli ensin normaalit seitsemän väriä, mutta sitten oli transparent eli läpinäkyvä kaaren osa ja sitä seurasi violetti ja sitä seurasi uusi transparent ja sitä seurasi vielä kolmas violetti. Eli oli ikään kuin 11 eri väriä tuossa sateenkaaressa. 

Mikä on noiden kahden transparent bitin merkitys? Onko niihin koodattu kirkkauden vaihtelut? Jos ajatellaan nykyisiä kaukoputkia niin näkevätkö ne valon seitsemänä eri taajuutena, vain yhtenätoista eri taajuutena. Heijastaako lasi varmuudella kaiken sen informaation, jonka valoaalto pitää sisällään? 

Eli kuuntelemmeko 11 bitin lähetystä laitteistoilla, jotka kykenevät avaamaan vain 7 bittiä? 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1443

Katselin hetken aikaa ilalla kynttilän valossa olleen kahvimukin varjoa. Ja mietin onkohan filosofit kirjoittaneet jo tarpeeksi siitä mikä liittyy varjoihin. Eräiden mukaanhan (Epikuros?) varjo on ainetta sinä missä kahvimukin. Se on vain hienojakoisempaa ainetta. Eräällä tavalla siis voidaan näinkin ajatella.

Mieleeni tuli vain se, että kahvimuki on tuntikausia liikkumaton, mutta sen muodostama varjo voi liikkua. Mietin kokonaisliikemäärää, joka kaikkeudessa on ja päättelin: Kokonaisuuteena varjojen muodostama liike on suurempaa kuin esineiden. Varjot ovat enemmän liikkeessä kuin esineet.

Mutta varjoista sanotaan, että ne ovat esineen takana. Mutta varjo voi liikkua kahvimukin ympäri niin voidaan päätellä, että kahvimuki koostuu osasista jotka myös kykenevät likkumaan ympäri. Muuten varjo ei voisi olla aina kahvimukin takana. 

Jos on kolmiulotteinen esine se muodostaa mielestäni kolme erillistä varjoa. Kahvimukin korkeus heittää varjoa kahvimukin viereen ja samoin kahvimukin pituus, mutta kolmas ulottuvuus eli leveys heittääkin varjoa itse kahvimukiin varjostaen osan eli ehkä puolet kahvimukista. Eli osa varjosta näyttäisi aina lankeevan itse esineseen, joka heittää varjoa pois itsestään.

Varjojen muoto on myös mielenkiintoinen. Ne saattavat venyä ja pullistua melko paljon ja olisi mukava tutkia kaikki lainalaisuudet, joita varjojen muotoon kätkeytyy.

Varjot ovat yhteydessä valolähteeseen, joka tuon varjon muodostaa. Voidaanko ajatella, että tutkimalla varjoa saadaan myös tietoa valolähteestä, joka varjon aiheuttaa.

SUURIN OSA MAAILMANKAIKKEUDEN LIIKKEESTÄ ON VARJOJEN LIIKETTÄ. NE LIIKKUVAT ENEMMÄN KUIN ESINEET.  Miten tästä muodostaisi filosofisen lauseen? Seuraus on syytä enemmän liikkuvampaa aina?

Kun lyöt bijardipalloa niin itse pallo, jota kivellä lyöt liikkuu enemmän ja pitemmälle kuin kivi. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat