Seuraa 
Viestejä28

Tämä on dialoginen erokeskustelu. Kysyä saa kuka tahansa, vastata saa kuka tahansa ja mielipiteensä saa kertoa kuka tahansa. Pääasia, että aihe pysyy erossa.

Melko puskista tuli, päätti hoitaa parisuhdeasiat yksityisasioina. Se nyt on tietenkin vähän huono lähtökohta suhteen ongelmien korjaamiseksi.

Sivut

Kommentit (60)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käpy
Seuraa 
Viestejä28

Cryosat kirjoitti:
Milloin sait viimeksi pillua ?

En muista. Tänään kuitenkin lauleskelin Vaellusnetin vaeltajan (Karskinen) säveltämää ja sanoittamaa vaelluslaulua, jonka sanat kuuluvat näin: "Kunpa saisin pillua, pillua, pillua, kunpa saisin pillua, pilluuua". Tämä laulu on tallennettukin Karskisen vaelluksella. En tiedä, onko se enää netissä.

Pillu on täysin arvoton pillulauluun verrattuna. Ei totuus ole koskaan yhtä ihana kuin haavekuva.

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä18331

Neutroni kirjoitti:
Cryosat kirjoitti:

Se riipuu siitä mitä haluaa. Jos haluaa elää tylsää ja tasapainoista parisuhde-elämää, ero tuottaa vain turhia ja ikäviä vaikeuksia.

Ei parisuhde-elämä ole tylsää. Elämä on sellaista miksi sen tekee, parisuhteella tai ilman.

Eukko lähti eilen minullakin. Tosin vain kahdeksi viikoksi mutta kuitenkin.

When an educated, influential person tweets something he knows is a lie, he is announcing his contempt for the general public. He’s saying he considers you so stupid that you’ll believe the lie.
Andrew Stroehlein

Vierailija

Käpy kirjoitti:
Melko puskista tuli, päätti hoitaa parisuhdeasiat yksityisasioina.

Mitäs mies tuolla meinaa?
Joko on pitkään ollu pois?
Helpottaako?
Muksuja?
Kolmatta henkilöä kuvioissa?
Mitkä oli ongelmakohtia?

Jos nyt noilla kysymyksillä vois alottaa ja pitää aihe "elossa", kun sen kerran julkiseksi ruoditavaksi tohdit laittaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34640

Pseudohippi kirjoitti:
Ei parisuhde-elämä ole tylsää. Elämä on sellaista miksi sen tekee, parisuhteella tai ilman.

Ei minunkaan mielestä. En koe koskaan joutuneeni jättämään parisuhteen takia tekemättä jotain, jota olisin halunnut. Joskus ehkä myöhäistämään muutamalla tunnilla tai päivällä, mutta ne ovat mitättömiä kompromisseja. Sen sijaan ennen kuin olin suhteessa minultä jäi tekemättä hyvin paljon sellaista, jota olisin halunnut (paljon muutakin kuin seksuaalisia juttuja).

Mutta kaipa nuo Cryosatin lailla ajattelevat kokevat tylsyyden toisin.

Käpy
Seuraa 
Viestejä28

SamikoKu kirjoitti:
Mitäs mies tuolla meinaa?

Sitä että ero tuli puskista. Vuorovaikutuksellista ratkaisukeskeisyyttä en siis päässyt harjoittamaan.

Lainaus:
Joko on pitkään ollu pois?

Viikon.

Helpottaako?[quote] </p> <p>Kuten totesin, ero tuli puskista, joten alkushokki oli melkoinen, mutta kyllä se tästä. Olen kirjoittelevaa tyyppiä. Kirjoittaminen purkaa parhaiten.  </p> <p>[quote kirjoitti:
Muksuja?

Ei onneksi.

Kolmatta henkilöä kuvioissa?[quote] </p> <p>En usko, mutta en tiedä.  </p> <p>[quote kirjoitti:
Mitkä oli ongelmakohtia?

Kommunikoinnin puute, mikä osaaltaan johtui siitä, että minä pelkäsin ilmaista tarpeitani ja osaltaan siitä, että eksäni oli huono huomioimaan tarpeeni.

MooM
Seuraa 
Viestejä11308

Tuosta kuviosta "onhan meillä ollut jotain ongelmaa - ero tuli puskista" -kuviosta tuli mieleen jotkut oman elämän kokemukset. Seuraava ei liity tietenkään suoraan Käpy-nimimerkin tapaukseen, kun en siitä sen kummemmin tiedä.

Mikähän siinä on, että kun nainen (tai mieskin, puhun nyt näin päin, kun se taitaa se yleisempi vaihtoehto olla) ihan tosissaan sanoo samasta aina vaan hiertävästä ongelmakohdasta pitkään ja sitten, kun itsekseen toteaa, että ei se tästä muutu eikä jaksa enää yrittää, mies on ihan että "puskasta tuli". Olisiko se sitten parempi kiristää suoraan erolla, jos ei sopeutumaankaan pysty? Sekö sen muutoksen tekisi?

Itselläni oli joskus suhde, jossa mies laittoi viinanjuonnin ja kaverit aina etusijalle, jos tilaisuus siihen tuli (oli yksinhuoltaja, joten sitä aikaa mennä yhdessä ulos ei ollut usein). Ja reissuilla meni aina se koko viikonloppu, kun lapsi oli jossain pois. Usein oli sovittu, että käy yhden illan ja sitten tehdään jotain yhdessä toisena, mutta noin 50% tapauksista tämä jäi tekemättä. Alkuun otin huumorilla, sitten muutaman kerran loukkannuin kunnolla ja sitten, kun sama toistui, sanoin, että en jää tällaiseen, kun ei tämä tästä muutu. Sitten kyllä olisi haluttu yritää ja parantaa tapoja jne. Miksei aiemmin, kun kyse oli kuitenkin minulle isosta jutusta ja tyyppi halusi silti jatkaa suhdetta?

Sanottakoon, että oli siinä sitten muutakin epäsuhtaa, mutta tuo oli se asia, joka veneen kaatoi, onneksi aika nopeasti näin jälkeenpäin ajatellen.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija

Käpy kirjoitti:

Lainaus:
Mitkä oli ongelmakohtia?

Kommunikoinnin puute, mikä osaaltaan johtui siitä, että minä pelkäsin ilmaista tarpeitani ja osaltaan siitä, että eksäni oli huono huomioimaan tarpeeni.

Haluaisitko kerto noista hieman lisää?

Eli mitä tarpeita sinulla oli joita et saannut ilmaistuksi ja mitä eksäsi ei huomioinut?
Entäs eksän tarpeet, jäikö jotain niistä toteutumatta?

Käpy
Seuraa 
Viestejä28

SamikoKu kirjoitti:
Eli mitä tarpeita sinulla oli joita et saannut ilmaistuksi ja mitä eksäsi ei huomioinut?
Entäs eksän tarpeet, jäikö jotain niistä toteutumatta?

Minä kaipasin enemmän ihailua, hoivaa, sylissä olemista, höpsöttelyä, lohdutusta ja jakamista. Yritin noita tarpeitani ilmaista, mutta eksäni reaktio oli toistuvasti sellainen, että minulle syntyi vaikutelma, etten ole tarpeisiini oikeutettu. Vähitellen se rupesi syömään itsetuntoa ja lopulta aloin jo häpeämään sitä, mitä olen, mikä aiheutti kommunikoinnin loppumisen. Kun tarve tulee toistutuksi torjutuksi, sillä on seurauksensa.

Yritin huomioida eksää ja vastata hänen tarpeisiinsa, mutta ilmeisesti onnistuin siinä huonosti, koska hän vaikutti usein tyytymättömältä. Usein tuntui, että pelkkä läsnäoloni ärsytti häntä. Minulle hän näytti väärää naamaa, mutta kun hänen ystävänsä soitti, eksäni ääni muuttui lämpimäksi ja innostuneeksi. 

Vierailija

Olitteko paljon yhdessä, liikaa?

Hiukan eri parilta puolisot vaikuttaa. Tuntuuko nyt että ehkä ratkaisu oli oikea?

Jos toinen ei rakasta tai ole onnellinen yhdessä niin ...

Käpy
Seuraa 
Viestejä28

SamikoKu kirjoitti:
Olitteko paljon yhdessä, liikaa?

Hiukan eri parilta puolisot vaikuttaa. Tuntuuko nyt että ehkä ratkaisu oli oikea?

Jos toinen ei rakasta tai ole onnellinen yhdessä niin ...

Emme olleet liikaa yhdessä. Eriparisuus voi olla totta. Suhteen kesto lienee 6-8 vuotta, en muista, milloin menimme yhteen.

Ratkaisun oikeellisuudesta en tiedä. Olen lueskellut viikon aikana paljon eroblogeja ja keskusteluja. Vaikuttaa siltä, että usein eroon ei ole mitään suurta syytä. Tunteet vain kuolevat.

Tästä on syntynyt epäilys, että yhdessä pysyvät parit, jotka hyväksyvät tunteiden kuolemisen ja muuttumisen.

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332

MooM oikeastaan sanoikin tästä jo, mutta kun kerran on tilaisuus kysyä, niin kysynpä silti kysymyksen, joka ekana tuli mieleen ja kummastuttaakin aika kovasti. Eli: jos et muista milloin sait viimeksi pillua, jos koit että ette kommunikoineet, että jouduit häpeämään itseäsi ja tarpeitasi, ja että puolisosi oli tyytymätön ja pelkkä läsnäolosi ärsytti häntä, niin miten ihmeessä ero kuitenkin tuli puskista?

Sori, kuulostaa vähän tylyltä, mutta tajunnet kysymyksen pointin.

Ja niin kuin ehkä arvata saattaa, tästä tuli itsellenikin mieleen oikeastaan kaikki vakavampien suhteideni päätökset. Miten ihmeessä miehille (en tiedä, ehkä naisillekin, en ole itse eronnut naisista) voikin ero aina tulla puskista, vaikka minkälaisessa jaetussa helvetissä elettäisiin? Hei haloo miehet oikeesti?!

Ja pitää täsmentää, että en sitten tosiaankaan puhu siitä, että pitäisi osata nähdä ja tulkita jotain toisen käytöksen hienon hienoja nyansseja, vaan kyllä ainakin oma onneni ja onnettomuuteni on uskoakseni sen verran näkyvää laatua, että selitykseksi luulisi riittävän vain syvän tajuttomuuden tilan.

Mutta aloittajalle tsemppiä. Voihan se ihmissuhteen menettäminen olla surullista, vaikkei kyseessä olisi hyvä ihmissuhde ollutkaan. Jos on joskus toivonut, että suhde olisi ikuinen, niin menettäähän siinä erossa ainakin sen toivon. Tai jos kokee, että huonokin suhde on parempi, kuin ei suhdetta ollenkaan.

Siitä tulikin mieleen toinen kysymys: näiden suhteestanne kertomiesi asioiden jälkeen, miksi ero tuntuu pahalta? Mitä jäit kaipaamaan?

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

En tiedä, miltä murrealueelta olet, käpy. Onko nimitys "eukko" sinulle halventava, kunnioittava, neutraali? Päätteletkö vastauksestasi jotain?

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Käpy
Seuraa 
Viestejä28

Vaihdokas kirjoitti:
Miten ihmeessä miehille (en tiedä, ehkä naisillekin, en ole itse eronnut naisista) voikin ero aina tulla puskista, vaikka minkälaisessa jaetussa helvetissä elettäisiin?

Tunnistin suhteen kriisin, mutta en osannut suhtautua siihen vakavasti, koska kriiseily nyt vain minusta kuuluu suhteeseen. Missään helvetissä emme näet eläneet. Peruskunnioitus oli. Eroilmoitus ei myöskään ollut vihaa täynnä. Se oli pikemminkin tukeva ja anteeksipyytävä.

Luin joskus pitkistä avioliitoista kertovan kirjan. Sen tarinoissa kuvattiin mm. puolisoiden välistä pitkäkestoista vihaa, joka saattoi kestää vuosia. Yleensäkin kirjassa tuli hyvin esiin se, että välillä liitoissa on aivan prkeleen vaikeaa. Joku tunnusti murhankin käyneen mielessä.

Esimerkkejä pysyvästi onnellisista liitoistakin varmasti on, mutta ovatko ne normi? Parisuhteeseen on tarjolla apua enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti sarjasuhteilu yleistyy yleistymistään.

Mitäpä jos pitkän suhteen salaisuus ei olekaan onnellisuuden tavoittelu vaan ajoittaisen, toisinaan vuosia kestävän, vtutuksen sietäminen? Onko olemassa todisteita siitä, että asiantuntijoiden tuputtama suhteen hoitaminen on tuloksellista? Mitäpä jos kysymys on asenteesta? Jos suhteeseen lähtee asenteella, että erota ei voi ja tässä on pakko selvitä, niin ehkä ratkaisut muotoutuvat itsestään, kun vain jaksaa purra hammasta huonot vuodet.  

Käpy
Seuraa 
Viestejä28

optimistx kirjoitti:
En tiedä, miltä murrealueelta olet, käpy. Onko nimitys "eukko" sinulle halventava, kunnioittava, neutraali? Päätteletkö vastauksestasi jotain? 

Olen Savosta kotoisin. Minulle emäntä ja eukko kuulostavat laadullisesti korvaani samalta. Ne ovat sanoina neutraaleja, jotka käyttötavan mukaan voivat saada sekä myönteisiä että kielteisiä merkityksiä. Jos pitäisi keksiä mieheen viittaava vastine sanalle eukko, niin se olisi miehenpuolikas.

"Savossa vaimot ovat eukkoja ja avovaimot eukontekeleitä. Emannuus on savolaisten oma sana emännälle."

http://yle.fi/uutiset/amma_rouva_emanta_-_miten_kutsut_naista/6502185

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat