Seuraa 
Viestejä3
Liittynyt4.12.2015

Vietin unettoman yöni pohtiessa maailmankaikkeuden loputtomuutta. Avaruus jatkuu äärettömiin joka suuntaan kaikessa valtavuudessaan. Tuli myös ajatus voisiko loputtomuus jatkua myös muilla tavoilla, kuten atomi koostuu protoneista ja neutroneista. Voiko olla mahdollista että neutronit ja protonitkin koostuu jostain pienemmästä jotka taas koostuu jostain pienemmästä. Myös maa ja muut planeetat olisi rakenneaineita jollekin niin suurelle jota ihminen ei voisi edes havaita.. Tämä voisi antaa pienen vihjeen siitä oliko ennen alkurähdystä mitään, ennen kun tietämämme maailma syntyi :D

Kommentit (13)

Rintsi
Seuraa 
Viestejä3
Liittynyt4.12.2015

aikalailla juuri kun tuo video :D nyt toisen yön taas jatkoin kyseistä mietintää.. Ajanhan ainakin kuvitellaan alkaneen alkuräjähdyksessä, jos ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään niin mikä olisi räjähtänyt? Itse näen asian niin että aika on yhtä loputon kun alutonkin. Maailmankaikkeus on ollut aina. Maailmankaikkeudessa tapahtui räjähdys tjsp. Joka loi tietämämme maailman.
Ehkä maapallo on on vain neutronin rakenneaine toisessa samanlaisessa maailmassa joka taas on rakenneaine toisessa samanlaisessa.. Ehkä menen nukkumaan ennenkuin päässäni tapahtuu samanlainen räjähdys. Täytyy perehtyä tuohon Konsta Pylkkäsen ahdistukseen ;)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt26.3.2005

Ehdotukseni: sen sijaan, että pähkäilisit mututuntumalla esim hiukkasfysiikkaa tai kosmologiaa, niin ala ottaa mieluummin selvää näiden tieteiden alkeista. Tämä on tyypillistä luonnontieteisiin tutustumattoman ei mihinkään vievää pähkäilyä.

Suurin harha tässä on tuo klassinen näkemys materiasta/hiukkasista möhkäleinä. Sitä ne eivät ole. Tutustu esim Higgsin mekanismiin ja yllätyt. Maailma ei ole möhkälemaailmaa, jossa ainetöhnää pilkotaan pienempiin ja pienempiin möhkäleisiin. Ns. massa ei ole töhnää, vaan eräiden hiukkasten yksi kvanttivuorovaikutus, eli vuorovaikutus Higgsin kentän kanssa (ja oikeammin fysiikassa puhutaan inertiasta). Eli ns. massa on vain yksi vähäinen sekundäärinen kvanttiominaisuus. Se mitä itse hiukasella tarkoitetaan on taas pitkähkön opiskelun takana. Lyhyesti, hiukkanen on jonkin kentän alimman intensiteetin pysyvä eksitaatio, eksitaatio joka käyttäytyy kiltisti pitkiäkin aikoja ja pitkiäkin matkoja, esim elektroni (siksi kaikki maailmankaikkeuden elektronit ovat samanlaisia) . Kenttä taasen on olio, joka löytyy jokaisesta universumin pisteestä joka ikisenä ajankohtana ja kentät ovat nykyfysiikan fundamentteja, (katso kvanttikenttäteoriat).

Sitten saatat yllättyä siitä, että Higgsi kaikenkaikkiaan häärää kosmoksessa vaatimattomalla osuudella (vaikkakin esim meidän olemassaolomme kannalta tärkeässä roolissa), eli Higgsin kentän tuntevat vain eräät perushiukkaset (tärkeimmät kvarkit ja elektronit). Esim protonissa (ja neutronissa) aiheuttaa Higgsi vain 1,5% massasta, loppu tulee kvarkkien ja gluonien lähes valonnopeudesta sekä värivoiman sidosvoimasta). Eli fysiikaksi: Higgsi ei ole universaali. Vain gravitaatio on luonnon ”voimista” universaali.

Ja tätä Higgsin aiheuttamaa ”töhnää” on kosmoksen kokanaisenergiapaketista vain vahvan keskikaljan verran (eli 4,9%). Muu on sitten ns pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Pimeän aineen (ja ehkä neutriinojen) massan alkuperä on vielä arvoitus. Lue kosminen taustasäteily, COBE, WMAP ja Planck.

Toinen asia, aloita tutustuminen tieteelliseen kosmologiaan esim. Standarditeorian alkeista. Sillä pääsee jo pitkälle. Kun nämä olet sisäistänyt, niin huomaat, että maailma on väärällään ohi/yli Standarditeorian meneviä teorioita. Yksi etsityimmistä on ns. supersymmetria, jonka mahdollinen löytäminen on esim LHC:n ohjelmassa.

Rintsi
Seuraa 
Viestejä3
Liittynyt4.12.2015

Kiitos vastauksesta Lentotaidoton. Kirjoitit niin avaavasti Keskikaljaa apunakäyttäen että katselen jo tilattavia kirjoja standarditeoriasta sekä oluen valmistuksesta.

Joku oli jo dislikettänyt antamaasi kommenttia, onko hänellä jotain sanottavaa edellisestä?

Käyttäjä94
Seuraa 
Viestejä12
Liittynyt27.9.2015

Kysyjän kannattaisi aloittaa kosmologiaan tutustuminen vaikkapa Steven Weinbergin klassikkokirjasta "Kolme ensimmäistä minuuttia". Sen jälkeen Kari Enqvistin uudempi teos "Ensimmäinen sekunti" helpottaisi aiheen ymmärtämistä varsin oivasti. 

optimistx
Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Rintsi kirjoitti:
Kiitos vastauksesta Lentotaidoton. Kirjoitit niin avaavasti Keskikaljaa apunakäyttäen että katselen jo tilattavia kirjoja standarditeoriasta ..

Eiköhän kannata ennen tilaamista katsoa oman kirjaston anti, ellet aivan pikkupaikkakunnalla asu. Kyllä sen hyväksihavaitun kirjan ehtii ostamaan myöhemminkin ;)

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt26.3.2005

Juu yleensä esim Kari Enqvistin tuotanto on helppolukuinen tutustumistie fysiikan maailmaan (ja vähän muuhunkin). Ja siis sujuvalla suomenkielellä, ei mitään väkisin väännettyä käännöskirjallisuutta. Tarpeeksi helppotajuista ensikiinnostuksen herättämiseksi.

Löytyy useimmista kirjastoista.

Trash
Seuraa 
Viestejä1931
Liittynyt25.2.2010

Lentotaidoton kirjoitti:
Lyhyesti, hiukkanen on jonkin kentän alimman intensiteetin pysyvä eksitaatio, eksitaatio joka käyttäytyy kiltisti pitkiäkin aikoja ja pitkiäkin matkoja, esim elektroni (siksi kaikki maailmankaikkeuden elektronit ovat samanlaisia) .

Tuohon samanlaisuuteen voisin kommentoida. Ovat perusrakenteeltaan kyllä samanlaisia mutta ovatko täysin? Esim. energialtaan eivät. Eli vähän kuin sanoisi että kaikki suunnikkaat ovat samanlaisia. Kaikilla suunnikkailla on neljä kulmaa.

Nopeus sitoo hiukkaseen energiaa (+kontraktio) jota voisi suunnikas-analogiassa kuvata niin että energiaa on sitoutunut sitä enemmän, mitä enemmän suunnikkaan lävistäjien suhde poikkeaa ykkösestä. (Tai tarkemmin sen mukaan kuinka paljon nuo suhteet poikkeavat kahden hiukkasen välillä. Tätähän hiukkaskiihdyttimissä pyritään kasvattamaan)

Myös gravitaatio muuttaa hiukkasta. Poraammen reijän maapallon läpi ja laskemme reikään mittatikun jonka pituuden pitäisi maan ympärysmitan perusteella laskien olla tasan maan halkaisija. Kaareutuminen aiheuttaakin sen että mittatikku jää muutaman millimetrin liian lyhyeksi ollessaa maan sisällä. Laskiessamme mittatikkua alas, vapautui mittatikusta, eli sen hiukkasista energiaa ja niiden koko muuttui.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt26.3.2005

Trash kirjoitti:
Lentotaidoton kirjoitti:
Lyhyesti, hiukkanen on jonkin kentän alimman intensiteetin pysyvä eksitaatio, eksitaatio joka käyttäytyy kiltisti pitkiäkin aikoja ja pitkiäkin matkoja, esim elektroni (siksi kaikki maailmankaikkeuden elektronit ovat samanlaisia) .

Tuohon samanlaisuuteen voisin kommentoida. Ovat perusrakenteeltaan kyllä samanlaisia mutta ovatko täysin? Esim. energialtaan eivät. Eli vähän kuin sanoisi että kaikki suunnikkaat ovat samanlaisia. Kaikilla suunnikkailla on neljä kulmaa.

Nopeus sitoo hiukkaseen energiaa (+kontraktio) jota voisi suunnikas-analogiassa kuvata niin että energiaa on sitoutunut sitä enemmän, mitä enemmän suunnikkaan lävistäjien suhde poikkeaa ykkösestä. (Tai tarkemmin sen mukaan kuinka paljon nuo suhteet poikkeavat kahden hiukkasen välillä. Tätähän hiukkaskiihdyttimissä pyritään kasvattamaan)

Myös gravitaatio muuttaa hiukkasta. Poraammen reijän maapallon läpi ja laskemme reikään mittatikun jonka pituuden pitäisi maan ympärysmitan perusteella laskien olla tasan maan halkaisija. Kaareutuminen aiheuttaakin sen että mittatikku jää muutaman millimetrin liian lyhyeksi ollessaa maan sisällä. Laskiessamme mittatikkua alas, vapautui mittatikusta, eli sen hiukkasista energiaa ja niiden koko muuttui.

Eivät tietenkään energialtaan. Mutta energia ei olekaan minkään hiukkasen ominaisuus. Energia on asia, joka jokaisella hiukkasella (tai hiukkasista rakentuvalla systeemillä)  voi olla (lähes) mitä vain. Tutumpi esimerkki: meillähän on koko sähkömagneettisen kirjon verran fotonin eri energiatiloja. Kuitenkin fotoni on aina oman kenttänsä (sähkömagn kenttä) pienimmän intensiteetin häiriö (siis ei pidä sekoittaa pienimpään energiaan).

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5601
Liittynyt26.3.2005

https://en.wikipedia.org/wiki/Identical_particles

Prof Strassler: remember that in quantum mechanics that light cannot be arbitrarily dim — there is a dimmest possible flash, a ripple of lowest possible intensity. That dimmest possible flash — the ripple of lowest possible intensity — is a photon.

you should not confuse “lower in energy” with “weaker” or “dimmer”. There’s no connection.

A wave has a frequency (how often does it wiggle) and an amplitude (how far does it wiggle.)

Particles are lower in energy if they have lower frequency.

A real particle is the wave of lowest possible amplitude (in a corresponding field). If it is at rest, it has its minimum frequency and energy, corresponding to its mass. If it is moving in some direction, it has a higher frequency and energy. No matter what, its amplitude is the smallest allowed.

Understanding this is key to understanding Einstein’s insight that led to his explanation of the photo-electric effect.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat