Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Kirjoitan tässä jonossa kosmisesta inflaatiosta mahdollisimman kansantajuisesti --- eli lähes kokonaan ilman matematiikkaa ja mahdollisimman pitkälle ilman numeroita. Tämä kosmisen inflaation malli on mahdollisimman yleisesti hyväksytty perussysteemi, ja tämä kirjoitus on vain yksinkertainen kaikki-mutkat-suoriksi-tyyppinen selitys aiheesta.
Koska en käytä matematiikkaa kuin viimeisessä hädässä, on tämä esitys siten auttamattomasti tieteellisesti epätarkka, jotta kokonaisuus säilyy ymmärrettävänä. Joten varoitettakoon heti jo aluksi, että tämä ei sitten kelpaa yliopistofysiikan tentissä vastaukseksi.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Sivut

Kommentit (154)

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Miksi inflaatiota tarvitaan?

Inflaation kaltaiselle teorialle on tarve sen vuoksi, että maailmankaikkeus näyttää joka suuntaan samanlaiselta ja aika-avaruus geometrialtaan kaikkialla tasaiselta. Tasaisuus on sitä luokkaa, että sen syntyminen spontaanisti olisi erittäin epätodennäköistä. Oletettavaa kun on, että alussa maailmankaikkeuden geometria olisi tavalla tai toisella ryppyinen ja epäsäännöllinen kuin vanha rusina.

Tarvitaan siis selitys sille, miksi maailmankaikkeus näyttää käytännössä samanlaiselta joka suunnassa (tarpeeksi isossa mittakaavassa) ja miksi esim. valo kulkee ”suoraan” (jos gravitaatio ei vaikuta siihen) eikä mutkittele eikä kaartele turhia.

Inflaatioteoria selittää nykyisen aika-avaruuden tasaisuuden siten, että alussa (tai aikana, jota aikaisemmasta ajasta meillä ei ole havaintoja) havaittava maailmankaikkeus laajeni hyvin nopeasti vähintään 10^60-kertaiseksi eli 1.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000 –kertaiseksi.

Siten kaikki mahdolliset rypyt ja epätasaisuudet varhaisessa ”rusinamaisessa” maailmankaikkeudessa olisivat muuttuneet niin laajoiksi, että meille näkyvä avaruus näyttää nykyisin tasaiselta eli samanlaiselta joka suunnassa, ja kaikki valonsäteet kulkevat ’suoraan’ avaruudessa, koska aika-avaruus on ’suora’.

PS. Varhaiset inflaatiomallit tekivät aika-avaruuden itse asiassa liiankin tasaiseksi, mikä huomattiin viimeistään silloin, kun saatiin tarkkoja kuvia taustasäteilyn voimakkuudesta eri puolilla ympäröivää maailmankaikkeutta. Vaikka erot taustasäteilyssä ovat vain mikroskooppisen pieniä, ne olivat silti liian suuria ensimmäisten inflaatioteorioiden kannalta. Tästä lisää myöhemmin.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Mitä oli ennen inflaatiota?

Hyvä kysymys. Meillä ei ole käytännössä mitään varmaa tietoa tästä ajasta. Oliko aika-avaruus olemassa ennen inflaatiota ja missä muodossa? Miten suuri alue laajeni havaitun maailmankaikkeuden kanssa samaan aikaan? Kauanko inflaatio kesti? Onko näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella jotain erilaista aika-avaruutta? Mikä oli alkuräjähdystä edeltävän aika-avaruuden geometria? Mikä oli sen lämpötila?

Lyhyesti: Ei mitään tietoa. Lontoon murteella: no havainto.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Mikä on kenttä? (Hyppää vain tämän kappaleen yli, jos tämä asia on jo hanskassa)

Inflaatiota ei voi kuvata, ellei puhuta inflatoni-kentästä, joten ensin on pakko kertoa vähän siitä, mikä on kenttä. Kenttä on fysiikan käyttämä kuvaaja jostain muuttuvasta ilmiöstä, jossa jokaista aika-avaruuden tai matemaattisen avaruuden pistettä vastaa yksinkertaisimmillaan jokin lukuarvo. Lukuarvo voi ilmaista esimerkiksi jonkin suureen määrää tai voiman suuruutta tms.

Esimerkiksi uima-allas on hyvä analogia hyvin yksinkertaisesta skalaarikentästä eli kentästä, jossa jokaista kentän pistettä vastaa vain yksi luku, tässä tapauksessa veden pinnan korkeus altaassa.

Uima-altaan vesi on keskimäärin korkeudella x, mutta vedessä on pieniä aaltoja, joten jokaisessa pisteessä uima-altaan keskimääräisen vedenpinnan tasolla veden korkeus vaihtelee vähän edestakaisin. Jos aallon korkeus on maksimissaan 10 senttiä, veden korkeus vaihtelee ±10 senttiä arvosta x.

Uima-altaassa veden korkeus siten vaihtelee erilaisten (erikokoisten ja eri suuntiin liikkuvien) aaltojen mukana. Samoin yksinkertaisessa skalaarikentässä on kentällä keskimääräinen arvo, ja joka pisteessä kentän arvo vaihtelee hieman sen keskiarvon ympärillä. Skalaarikentässä tosin lukuarvot (yleensä) kuvaavat jotain muuta ilmiötä kuin materian paikkaa ja/tai liikettä tilassa.

Uima-altaan ’vedenkorkeuskenttä’ kertoo meille, miten korkeudella veden pinta kussakin kohtaa uima-altaassa vaihtelee. ’Ilmanpainekenttä’ tai ’lämpötilakenttä’ kertoo meille, mikä on ilmanpaine tai lämpötila kentän kussakin pisteessä jne.

Higgsin kenttä puolestaan kertoo, mikä on Higgsin kentän numeerinen arvo kussakin aika-avaruuden pisteessä. Siinäkin arvossa on pieniä vaihteluja keskimääräisen perusarvon ympärillä.

Ja kentät noudattavat aina 'aaltoliikkeen logiikkaa'. Aaltoliikkeessä (värähtelyissä) aallonharjat vahvistavat toisiaan ja aallonpohjat pienentävät toisiaan. Kaikki aaltoliike muodostaa aina lopputulokseksi kaikkien yksittäisten aaltojen ja värähdysten lineaarisen summan, jossa voi olla kaikenlaisia interferenssikuvioita ja seisovia aaltoja yms.

On myös huomattavaa, että uima-altaassa kentän keskimääräisen arvon (l. vedenpinnan) nostamiseen tarvitaan energiaa. Samoin esim. Higgsin kenttään on sitoutunut energiaa, koska sen arvo on nollaa suurempi. Myös inflatoni-kentän arvo on nollan yläpuolella, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tyhjiössäkin on energiasisältönsä.

Vastaavasti uima-altaassa kentän arvon vaihtelujen eli aaltojen luomiseen tarvitaan energiaa. Samoin Higgsin kentän ja inflatoni-kentän värähtelyyn ja aaltoiluun sisältyy energiaa. Niin sanotut Higgsin bosonit ovat Higgsin kentän kvantittunutta aaltoliikettä, mutta sen lisäksi kentässä on myös epämääräistä ’kvanttivärinää’ yms.

(Hienosti sanottuna kaikki alkeishiukkaset ovat hiukkasta vastaavan kentän eksitaatioita eli viritystiloja. Nämä hiukkas-eksitaatiot voivat esiintyä vain tietyn kokoisina, ja siksi niillä jokaisella on aina tietty yksiselitteinen energia eli massa.)

Olennaista fysikaalisissa kentissä on tämän kirjoituksen kannalta se, että ne kertovat meille, miten jokin asia käyttäytyy eri puolilla avaruutta tai erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Higgsin kenttä kertoo meille, miten painavia monet alkeishiukkaset ovat. Inflatoni-kenttä taas kertoo, miten paljon maailmassa on ns. pimeää energiaa --- ja sitä kautta, miten nopeasti aika-avaruus laajenee. Sähkömagneettinen kenttä puolestaan kertoo, miten varatut hiukkaset käyttäytyvät sähkö/magneettikentissä.

Uima-altaan kolmiulotteisesti liikkuva vesi toki on aivan eri asia kuin skalaarikenttä, joka on konkreettisen, fyysisessä avaruudessa tapahtuvan liikkeen sijaan abstrakti matemaattinen kuvaus muutoksista matemaattisessa avaruudessa, mutta siinäkin tapauksessa kentän eri pisteiden arvot vaihtelevat samalla peruslogiikalla kuin jos olisi kyse ’oikeasta’ fyysisestä värähtelystä tai aaltoliikkeestä. Tästä syystä voimme vetää melko hyvin toimivan analogian uima-altaan ja skalaarikentän välille seuraavasti:

Uima-altaan vedenpinnan korkeus pisteessä x,y ≈ veden potentiaalienergia pisteessä x,y

Skalaarikentän keskimääräinen arvo pisteessä x,y,z ≈ kentän ’potentiaalienergia’ pisteessä x,y,z

Uima-altaan vedenpinnan vaihtelunopeus pisteessä x,y ≈ veden kineettinen energia pisteessä x,y,z

Skalaarikentän arvon vaihtelunopeus pisteessä x,y,z ≈ kentän ’kineettinen energia’ pisteessä x,y,z

PS 1. Miksi Higgsin kentän keskimääräinen arvo on suurempi kuin nolla, menee jo uhkaavasti liian matemaattiseen suuntaan tämän kirjoituksen kannalta. Toivottavasti riittää sanoa, että kentällä on aina pienin mahdollinen (keskimääräinen) arvo, ja se ei aina välttämättä ole nolla.

Esimerkiksi sähkömagneettinen kenttä on keskimäärin nolla. Muutoin meillä seisoisi tukka päässä koko ajan.

PS 2. On olemassa myös monimutkaisempia kenttiä, joissa jokaista kentän pistettä vastaa useampi lukuarvo tai lukuarvon/arvojen lisäksi myös sen/niiden suunta. Esimerkiksi Higgsin kenttä on skalaarikenttä, mutta se sisältää neljä lukuarvoa jokaista pistettä kohti (mutta ei mitään suuntia). Sähkömagneettinen kenttä taas sisältää tiedon kenttien voimakkuuksien lisäksi myös siitä, mihin suuntaan kentät kasvavat nopeimmin. Mutta tätä kirjoitusta varten meidän tarvitsee ymmärtää vain yksinkertaista skalaarikenttää, sillä inflaation aiheuttaja, inflatoni-kenttä, on sellainen.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Uima-altaasta maastoon

Yksi keskeinen asia kenttien toiminnasta on se, että se ’uima-allas’ ei ole ainoa mahdollinen kentän muoto. Todellisuudessa neljän seinän sisälle tasaiseksi vedenpinnaksi pakotetun muuttumattoman kentän sijaan todelliset kentät ovat ennemminkin kuin epätasaiselle alustalle kaadettua vettä, joka pyrkii aina alaspäin.

Samalla tavalla kuin vesi kulkee aina alarinteeseen, fysikaalisen kentän arvo pyrkii aina kohti alhaisempaa energiatasoa. Kentän ’alusta’ on potentiaalienergiafunktion määrittelemä avaruus (jolla ei ole mitään tekemistä tila-avaruuden kanssa), jossa on ’rinteitä’, ’huippuja’ ja ’laaksoja’.

Jos kentän arvo joutuu jostain syystä pois tasapainotilastaan, se pyrkii aina palautumaan kohti minimiä aivan kuin vesi virtaa rinnettä alaspäin --- kunnes se saapuu pohjalle eli saavuttaa (ainakin paikallisen) minimiarvon.

Ja samalla tavalla kuin rinnettä pitkin kanjonin pohjalle virrannut vesi loiskuu hetken siellä kanjonin pohjalla ennen kuin se menettää ylimääräisen kineettisen energiansa ja rauhoittuu, skalaarikentän arvolle käy samalla tavalla --- se heilahtelee (värähtelee) minimin ympärillä, kunnes se pääsee eroon ylimääräisestä energiastaan ja jää möllöttämään sille pohjalle.

Riippuu sitten kentästä (vesi: ’maisemasta’), minkä muotoinen sen potentiaalienergian arvo on eri suunnissa (eli millaiseen maastoon se vesi kaadetaan) ja millaiseen kohtaan se päätyy (eli pääseekö se vesi valumaan aina mereen eli nollatasoon asti vai onko siellä joku este matkalla niin, että se jää jonkun ’paikallisen montun’ pohjalle, esim. johonkin tunturilampeen).

Elektromagneettisen kentän potentiaalienergia on suunnilleen U-kirjaimen muotoinen, joten se pyrkii (ja menee lopulta) aina keskellä olevan kuopan pohjukkaan, ja siellä se saavuttaa (keskimäärin) arvon nolla.

Higgsin kentän potentiaalienergia on sen muotoinen, että kenttä ei pääse nykyisessä maailmankaikkeudessa arvoon nolla vaan jää arvoon 246 GeV/c2 (mikä on eri asia kuin Higgs-bosonin massa). Higgsin kentän potentiaalienergian (vesi: ’maaston’) kuvaaja on sombreron muotoinen.

Inflatoni-kentän potentiaalienergian kuvaajan muotoa ei tunneta tarkasti. Nyt seuraakin yleistys, joka voi olla väärä --- ainakin osittain. Yksinkertaisuuden vuoksi esitän, että inflatoni-kentän potentiaalienergiaa kuvaa sellainen ’maisema’, jossa on syvä, kapea rotko ison, laakean laakson keskellä.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Vihdoinkin itse asiaan!

Nyt jos kaataa vettä tuolle em. laakson kaltaiselle laakealle osalle, se valuu ensin hitaasti kohti rotkoa. Kun vesi saavuttaa rotkon, se syöksyy alas rotkon pohjalle ja loiskuu pari kertaa siellä rinteen puolelta toiselle, kunnes rauhoittuu paikoilleen. Ja siellä se pysyy maailman tappiin samassa paikassa samalla energiatasolla, ellei jostain syystä tilannetta hämmennetä riittävän paljon (lue: isolla energialla tai kvanttimekaanisen tunneloitumisen vuoksi).

Samoin käyttäytyi myös varhaisen maailmankaikkeuden inflatoni-kenttä. Jostain syystä* inflatoni-kentän arvo* oli ’alussa’* jonkun aikaa* niin suuri*, että se oli käytännössä sen 'rotkon' ulkopuolella jossain 'laakson' laakealla osalla.

Aluksi (lue: inflaation aikana) inflatoni-kentän arvo ’valui’ hitaasti kohti rotkoa, kunnes se päätyi rotkoon ja putosi nopeasti lähelle nollaa.

*) Tähdellä merkityistä yksityiskohdista ei kannata kysyä tarkennuksia --- siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä ei tunneta. No varma havainto whatsoever.

Miten niin asiaan? Miten muka tuo äskeinen kertoo alkuräjähdyksestä ja hyper-eksponentiaalisen nopeasta laajenemisesta inflaation aikana?

Okei, siihen tarvitaan vähän matematiikkaa.

Jotta ymmärrämme tarkemmin, mitä aika-avaruuden laajeneminen tarkoittaa, ajattele sellaista kahta galaksia, joiden liike toistensa suhteen olisi nolla, jos aika-avaruus ei laajenisi. Näiden galaksien välinen etäisyys on a.

Avaruuden yleistä laajenemisnopeutta voidaan silloin kuvata matemaattisesti kaavalla å/a, jossa å on a:n muutosnopeus ajan suhteen = Δ(a)/Δ(t). Suhde pysyy samana riippumatta siitä, mitkä galaksit tms. valitsemme.

Ja nyt tulee tärkeä asia: näiden galaksien välinen aika-avaruus laajenee sitä nopeammin, mitä enemmän aika-avaruudessa on energiaa (inflatoni-kentän (pimeää) energiaa, säteilyä, liikettä, materiaa, pimeää ainetta tms. per tilavuus) niiden välillä.

Mitä enemmän energiaa, sitä nopeampi laajeneminen.

Jos joku haluaa tietää kaavan tarkemmin, se menee (yksinkertaistettuna) näin: (å/a)^2 = 8π/3 x energiatiheys.

Nyt palataan takaisin inflatoni-kentän arvoon, joka kertoo ns. pimeän energian energiatiheydestä. Inflaation aikana kentän arvo eli energiatiheys on jokin todella iso luku, mikä tarkoittaa sitä, että pimeää energiaa oli mielettömän paljon (nykyiseen verrattuna) ja aika-avaruus laajeni 'hyper-eksponentiaatisesti' nopeudella å/a ≈ e^(todella iso luku x t), missä t = aika. Tämä jatkui niin kauan, kunnes kenttä saavutti 'rotkon' ja kentän arvo romahti lähelle nollaa.

Inflaation lopussa inflatoni-kentän 'potentiaalienergia' muuttui kentän 'kineettiseksi energiaksi', joka muuntui inflatoni-hiukkasiksi, jotka muuntuivat kaikeksi muuksi mahdolliseksi säteilyksi/hiukkasiksi (eli saivat aikaan alkuräjähdyksen 'kuuman vaiheen') ja joista jäi jäljelle loppujen lopuksi ne hiukkaset, jotka me nyt pystymme havaitsemaan avaruudessa (lue: fotoneita, neutriinoja, protoneja, neutroneja ja elektroneja).

Inflaation jälkeen maailmankaikkeus siirtyi inflatoni-vetoisesta laajenemisesta maltilliseen säteily-vetoiseen laajenemiseen, jossa laajenemisnopeus ei ole eksponentiaalinen vaan huomattavasti hitaammin kasvava, koska aika-avaruuden energiatiheys oli silloin huomattavasti pienempi.

Säteily-vetoisen laajenemisen jälkeen seurasi materia-vetoinen laajenemisen kausi (koska aika-avaruuden energiatiheys riippui entistä vähemmän säteilystä, joka menetti voimaansa laajenemisessa, ja entistä enemmän materian sisältämästä energiasta), mikä tarkoitti myöskin varsin hidasta laajenemisnopeutta.

Noin 5 miljardia vuotta sitten aloimme siirtyä takaisin eksponentiaalisen laajentumisen aikaan, koska materian energiatiheys alkaa olla pienempi kuin pimeän energian määrä, mutta tällä kertaa se eksponentiaalisuus on huomattavasti pienempi kuin inflaation aikana.

Inflaation aikana: å/a ≈ e^(nt), jossa n = todella iso luku

Säteilyn ja materian dominoidessa laajenemista: å/a ≈ t^½

Tulevaisuudessa: å/a ≈ e^(mt), jossa m = pieni luku

Ja koko ajan, kun maailmankaikkeus laajenee, se myös jäähtyy.

Ei tiedetä, mikä oli lämpötila ennen inflaatiota, mutta ainakin juuri ennen alkuräjähdyksen kuumaa vaihetta näkyvä maailmankaikkeus oli hyvin, hyvin kylmä.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Lopuksi

Kuten aiemmin mainitsin, tämä teoria silittäisi tällaisenaan maailmankaikkeuden jo niin tasaiseksi, että siellä ei voisi syntyä nykyisen maailmankaikkeuden kaltaisia seittimäisiä megarakenteita pimeästä aineesta ja galaksijoukkojen ryppäistä.

Selitys siihen, miksi tämän suuren kosmisen silityskoneen jäljiltä löytyi kuitenkin tarpeeksi ryppyjä, jotta gravitaatio pystyi tiivistämään niistä massakeskittymiä, perustuu inflatoni-kentän aalto-luonteeseen.

Ajatellaan taas sitä uima-allasta, josta lähdimme liikkeelle. Aurinko paistaa, ja altaan pohjalle syntyy seittimäisiä valo/varjokuvioita sen mukaan, miten valo taittuu vedessä ja vuorovaikuttaa muun valon kanssa siten, että ne interferoivat eli muodostavat näitä seittimäisiä välkkeitä.

Periaatteessa samalla tavalla inflatoni-kenttä vuorovaikutti itsensä kanssa, kun se kiisi sitä rotkon reunaa pitkin kohti rotkon pohjaa: paikoin syntyi positiivisia 'keskittymiä' ja toisin paikoin syntyi 'tyhjiä' kohtia.

Kun kenttä pääsi 'pohjalle', siinä oli siksi pikkuriikkisiä eroja näiden interferenssi-ilmiöiden vuoksi, mitkä puolestaan aiheuttivat pieniä eroja siinä, miten ja missä vaiheessa missäkin kohtaa syntyi niitä inflatoneja, joista syntyi kaikki maailman säteily ja kiinteä aine.

Eli nykyinen maailmankaikkeus syntyi, koska sen suuren kosmisen silityskoneen liiankin tasaiseksi suoristama aika-avaruus meni aavistuksen uudelleen ryppyyn.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Ja vielä

Tämä oli siis perus-inflaatioteoria (sellaisena kuin esim. professori Leonard Susskind luennoi YouTubissa).

Tästä on kaikenlaisia muunnoksia ja väännöksiä, mm. siitä, miten Higgs liittyy inflaatioon.

Minä en osaa kommentoida näiden kaikkien eri muunnosten eroja, koska minä en ymmärrä inflaatiota matemaattisesti tarpeeksi hyvin. Riittänee vain mainita, että totuus on tuolla jossain.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15768
Liittynyt16.2.2011

Kun olet selvästi perehtynyt asiaan, mitä sanot ajatuksestani, että inflaatio oli johdonmukaisen alempiulotteisen avaruusajan purkautumista astetta vapaampaan tilaan? Kun yhdessä pisteessä syntyi johdonmukaisuuskriisi eli tapahtumien järjestys häiriytyi häiriöiden täyteydestä, levisi inflaatioratkaisu kaikkialle ja 3-ulotteisesta rypistyneestä avaruusajasta tuli sileähkö 4-ulotteinen avaruusaika...

Erikseen inflatonkenttää ei ratkausussani tarvita.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Raisku
Seuraa 
Viestejä214
Liittynyt20.9.2015

Erittäin mielenkiintoista. Viitsisitkö eusa aloittaa uuden keskustelun johdonmukaisuuskriiseistä?

Asiasta tuskin kannattaa keskustella juuri tässä topikissa.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15768
Liittynyt16.2.2011

Tuskinpa askarruttavan kysymyksen esittäminen on kovinkaan häiritsevää. Ymmärtäisin nyrpeyden, jos ei liittyisi aiheeseen. Kai jokainen haluaa falsifioida johtopäätöksiään niin, että vain hedelmällisimmät jäävät jäljelle...

Sitä paitsi voi jättää vastaamatta ja se oli siinä. (Ihme herkkähipiäisyyttä!)

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä12199
Liittynyt8.3.2010

Oli hieno pläjähdys asiaa Jyri T:ltä, kiitos vaivannäöstä kaikkien puolesta.

Yksi asia on askarruttanut tuossa äärimmäisen nopeassa laajenemisnopeus jutussa, miksi. Miksi niin nopeasti, miksei maltillisemmin, Alkuplasma oli hyvin kuumaa, suorastaan mielettömän kuumaa, se kuitenkin tottelee fysiikkaa sekin, laajetessa sekin  jäähtyy. Nyt on sama räväytetäänkö plasma kosmokseen hyvin hyvin nopeasti tai paljon hitaammin, lämpötilan muutos on sama.

Tästä seuraa että lopputuloksesta ei voi sanoa kumpi tapa on oikea.

Tuossa hyvin hyvin nopeassa laajenemisessa vaivaa kysymys mikä hidasti sen laajenemisen, tuossa hitaammassa laajenemisessa  tuo kysynys ei vaivaa.

Minun mielestä noin.

John Carter
Seuraa 
Viestejä9898
Liittynyt17.2.2006

Eusa kirjoitti:
Tuskinpa askarruttavan kysymyksen esittäminen on kovinkaan häiritsevää. Ymmärtäisin nyrpeyden, jos ei liittyisi aiheeseen. Kai jokainen haluaa falsifioida johtopäätöksiään niin, että vain hedelmällisimmät jäävät jäljelle...

Sitä paitsi voi jättää vastaamatta ja se oli siinä. (Ihme herkkähipiäisyyttä!)

Miksi et esitä kysymyksiäsi ja teorioitasi ihan virallisille tahoille? Luulisin Suomen yliopistoista ja korkeakouluista löytyvän ihmisiä, joiden kompetenssi riittää kertomaan, että onko teorioissasi mitään perää. Täällä palstalla olevien asiantuntijoiden määrä lienee huomattavasti vähäisempi ja sitä kautta "mullistavan teoriasi" päätymisen mahdollisuus suuren yleisön tietoon huomattavasti huonompi?

Kiitos Jyri T:lle todella asiallisen ketjun avaamisesta! Tällaisia "kansantajuistavia" ketjuja tarvittaisiin enemmän.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Eusa
Seuraa 
Viestejä15768
Liittynyt16.2.2011

Ei minulla ole mitään mullistavaa teoriaa. Opiskelen vasta. Kysymykseni eivät yleensä ole kovin hyvin määriteltyjä joten palstakeskustelun heikoista signaaleista voi jotain spekulaationvivahteista oppiperspektiiviä saada koulunpenkin vastapainoksi kuin urautuneita ammattilaisia kiusaamalla. Virallisessa opetuksessa on syytä keskittyä saavutetun tiedon jakamiseen ja tutkimus on intensiivi, jossa irralliset heitot ei toimi, pitää pohjustaa. Puolivakavalla foorumilla on puolensa, vähäinen julkisuus on etu.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä15768
Liittynyt16.2.2011

Suositus: kannattaisi pysyä aiheessa, eikä masinoida metakeskustelua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356
Liittynyt12.11.2010

Jyri T. kirjoitti:
Jos joku haluaa tietää kaavan tarkemmin, se menee (yksinkertaistettuna) näin: (å/a)^2 = 8π/3 x energiatiheys.

No olisihan se pitänyt arvata, että ei tästä ilman korjauksia selviä. Tuosta kaavasta unohtui näemmä yksi tekijä eli Newtonin gravitaatiovakio G.

Po.            (å/a)^2 = 8πG/3 x energiatiheys

Ja tämä pätee tarkasti vain siis inflaation aikana (eli ennen kuin säteily ja materia yms. tuovat omat tekijänsä siihen).

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat