Mikä merkitys aurinkokuntamme muilla planeetoilla on?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten asiat muuttuisivat maapallolla, jos kaikki muut planeetat yhtäkkiä katoaisivat?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

no ainakin Jupiterin ja Saturnuksen katoaminen merkitsisi sitä, että asteroidi vyöhyke saattaisi muuttua epävakaaksi, koska Jupiterin ja Saturnuksen painovoimat katoaisivat (nykyäänhän asteroidi "paimentavat" asteroidivyöhykettä.) eli ilman näitä joku asteroidi voisi törmätä maahan ja tuhota kaiken.

toinen tekijä olisi komeetat, nykyäänhän Jupiterin suuri vetovoima muuttaa niiden rataa niin, että ne eivät mene maan lähelle, vaan sinkoutuvat takaisin aurinkokunnan ulko-osiin.

Toki nykyäänkin voi asteroidi tai komeetta iskeä maahan, mutta se ei olo kovin todennäköistä

Ja mainittakoon, että Jupiterin vetovoiman puuttuminen merkitsisi sitä, että asteroidi vyöhykkeen kappaleet saattaisivat vähitellen yhdistyä ja näin tulisi ainakin yksi n. pluton kokoluokkaa tai pienempi planeetta.
nykyään tämä ei onnistu, koska asteroidit ovat sen verran lähellä Jupiteria, että tämän vetovoima estää planeetan syntymisen.

mikäli meidän Kuukun katoaisi, muuttuisi elämä maapallolla täysin, koska nyt mikään ei olisi enää tasapainottamassa maan akselia.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Horoskooppeja ei voisi tehdä. Pitäisi ennustaa kahvinporoista, teenlehdistä, korteista, sammakoista, pihakoivusta, kädestä, käsialasta, Tarot-korteista, kirjoista, eläimen maksasta, nopista, luista, unista, biorytmeistä, kristallipallosta, kasvoista, kallonmuodosta, tulesta, vedestä tai luonnonilmiöistä.

Mitkään näistä ei vedä vertoja horoskooppien luotettavuudelle. Presidentti Bushkin luottaa niihin. Afganistanin ja Irakin sotaakaan ei olisi tullut, koska lopputuloksesta ei olisi tietoa. Jos plaaneetat katoaisivat, miten tätä maailmaa sitten johdettaisiin, kun ei saisi tietoa tulevasta? Puhutaan tähdistä ennustamisesta, mutta ilman planeettoja tähtitaivas muuttuu kovin hitaasti. Komeetoista voisi ehkä ylimalkaisia ennustuksia laatia.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Horoskooppeja ei voisi tehdä.

Erinomainen näkökanta

Vaikuttavatko muiden planeettojen radat jotenkin Maan rataan? Ts. tulisiko Maan kiertorataan häiriöitä?

Vierailija
E=mc2
lierik
Horoskooppeja ei voisi tehdä.



Erinomainen näkökanta

Vaikuttavatko muiden planeettojen radat jotenkin Maan rataan? Ts. tulisiko Maan kiertorataan häiriöitä?


Luulenpa, että häiriöt pikemminkin vähenisivät, koska kiertoradat ovat hieman elliptisiä ja näin planeetat vaikuttavat toisiinsa. Meillä vaikutus on tosin käytännössä olematon. Aurinkokuntamme lähes ymprän muotoiset kiertoradat ovat harvinaisia; useimmissa muissa löydetyissä aurinkokunnissa radat ovat huomattavasti enemmän ellipsin kaltaisia, mikä tarkoittaa, että ajan mittaan suuret kaasuplaneetat heilauttelevat pienempien ratoja ja syöksevät ne lopulta aurinkoonsa tai pois koko aurinkokunnasta. Maalla näyttäisi käyneen harvinaisen hyvä säkä.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt26.3.2005
Ihminen
Miten asiat muuttuisivat maapallolla, jos kaikki muut planeetat yhtäkkiä katoaisivat?

Hieman harmittavia tällaiset "mitäs-jos" -kysymykset. Aivan sama kuin jos kysyisi, mitäs jos luonnonlait eivät olisikaan luonnonlakeja. Aurinkokunnassa ei tietysti (niinkuin ei yleensäkään taivaalla) tapahdu mitään "yhtäkkiä".

Jos jokin kumman ilmiö saisi muut planeetat katoamaan (miksi Maa säästyisi?) olisi prosessi joka tapauksessa miljoonia vuosia kestävä. Ja tulos riippuisi tietenkin tästä häiriötekijästä, sen suuruudesta, kestosta jne.

Paljon mielekkäämpi kysymys olisi esim: minkälainen mahtaisi aurinkokuntamme olla, jollei täällä olisi muita kuin aurinko ja maa (tosin sellaisen planeettakunnan synty olisi ilmeisesti äärimmäisen harvinainen ilmiö).

Vierailija

Aurinkokunnan massasta 99,8% on Aurinkoa itseään. Toisin sanoen, vaikka kaikki planeetat jostain syystä katoaisivat, Auringolle itselleen sillä tapahtumalla ei olisi juuri mitään merkitystä.

Mitä Tellukseemme tulee, "taivaallisen evoluution" tässä vaiheessa muilla planeetoilla ei ole kovin paljon merkitystä, paitsi filosofisessa mielessä.

Muinoin, jolloin Aurinkokunnan ja planeettojen syntyvaiheessa meteoriittien pommitus oli jatkuvaa (kuten esim. Kuun pinnasta voi vieläkin hyvin päätellä) varsinkin suuret planeetat, kuten Jupiter ja Saturnus, miksei Uranus ja Neptunuskin, "imuroivat" valtavan määrän tätä pommitusta ja säästivät mahdollisesti Maata suuremmilta katastrofeilta.

Nykyisin Aurinkokuntamme elää jo stabiilia keski-ikävaihetta, joten muiden planeettojen katoaminen jostain syystä ei vaikuttaisi Maan elämään millään lailla. Ainakaan "tavallinen tallaaja" ei huomaisi mitään; observatorioissa kyllä asiaa ihmeteltäisiin.

Vierailija
Lentotaidoton

Hieman harmittavia tällaiset "mitäs-jos" -kysymykset. Aivan sama kuin jos kysyisi, mitäs jos luonnonlait eivät olisikaan luonnonlakeja. Aurinkokunnassa ei tietysti (niinkuin ei yleensäkään taivaalla) tapahdu mitään "yhtäkkiä".

Jos jokin kumman ilmiö saisi muut planeetat katoamaan (miksi Maa säästyisi?) olisi prosessi joka tapauksessa miljoonia vuosia kestävä. Ja tulos riippuisi tietenkin tästä häiriötekijästä, sen suuruudesta, kestosta jne.

Paljon mielekkäämpi kysymys olisi esim: minkälainen mahtaisi aurinkokuntamme olla, jollei täällä olisi muita kuin aurinko ja maa (tosin sellaisen planeettakunnan synty olisi ilmeisesti äärimmäisen harvinainen ilmiö).


Mikäli erilaisia ilmiöitä ajateltaisiin pelkästään nykyisen käsityksen mukaisten luonnonlakien ehdoilla niin se olisi sama asia kuin hyväksyisi ne lopullisina faktoina. Tuskin nykyiset mallit pystyvät edes selittämään kaikkia tiedostettuja ilmiöitä, joita ihmiset ovat tähän asti tutkineet.

Kuitenkin tarkoituksena ei ole selvittää, olisiko tällainen äkillinen planeettojen katoaminen edes mahdollista. Lähinnä vain yritän selvittää, mitkä roolit muilla planeetoilla on maapallon näkökulmasta eli miksi esim. mainitsemasi "vain aurinko ja maa" aurinkokunta olisi niin harvinainen ilmiö. Miksi niitä muita planeettoja tarvitaan?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt26.3.2005
Ihminen
Lentotaidoton

Hieman harmittavia tällaiset "mitäs-jos" -kysymykset. Aivan sama kuin jos kysyisi, mitäs jos luonnonlait eivät olisikaan luonnonlakeja. Aurinkokunnassa ei tietysti (niinkuin ei yleensäkään taivaalla) tapahdu mitään "yhtäkkiä".

Jos jokin kumman ilmiö saisi muut planeetat katoamaan (miksi Maa säästyisi?) olisi prosessi joka tapauksessa miljoonia vuosia kestävä. Ja tulos riippuisi tietenkin tästä häiriötekijästä, sen suuruudesta, kestosta jne.

Paljon mielekkäämpi kysymys olisi esim: minkälainen mahtaisi aurinkokuntamme olla, jollei täällä olisi muita kuin aurinko ja maa (tosin sellaisen planeettakunnan synty olisi ilmeisesti äärimmäisen harvinainen ilmiö).


Mikäli erilaisia ilmiöitä ajateltaisiin pelkästään nykyisen käsityksen mukaisten luonnonlakien ehdoilla niin se olisi sama asia kuin hyväksyisi ne lopullisina faktoina. Tuskin nykyiset mallit pystyvät edes selittämään kaikkia tiedostettuja ilmiöitä, joita ihmiset ovat tähän asti tutkineet.

Kuitenkin tarkoituksena ei ole selvittää, olisiko tällainen äkillinen planeettojen katoaminen edes mahdollista. Lähinnä vain yritän selvittää, mitkä roolit muilla planeetoilla on maapallon näkökulmasta eli miksi esim. mainitsemasi "vain aurinko ja maa" aurinkokunta olisi niin harvinainen ilmiö. Miksi niitä muita planeettoja tarvitaan?

Minä kyllä lähden mieluummin analysoimaan maailmaa tunnettujen luonnonvoimien pohjalta. Mikä olisi vaihtoehto? Ne tuhannet nojatuolifilosofien mutu-teoriatko? No thanks.

Planeettakunnathan syntyvät keskustähden ympärillä kieppuvasta "ylijäämäkiekosta". Siinä oli aurinkokunnnankin syntyaikoina tavaraa tungokseen asti. Tämän voimme todeta selvästi useissa planeettojen kuissa (ja itse planeetoissa, esim Merkuriuksessa ja Marsissa) miljoonine erikokoisine kraatereineen. Murikat lentelivät ja törmäilivät toisiinsa ja alkoivat gravitaation voimasta kasvaa. Tuli planeettoja ja kuita. Alkuauringon voimakas aurinkotuuli sitten puhalsi kevyemmät aineet huit hitollen. Ei "muita" plaattoja mihinkään tarvita, niitä vaan syntyy ylijäämäkamasta (muistettakoon kuitenkin, että itse Auringossa on 99,97% aurinkokunnan massasta). Se, että syntyisi vain yksi pienehkö kiviplaneetta olisi äärimmäisen harvinainen (jopa mahdoton) asia.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Kysymys on mielestäni mielenkiintoinen. Sen avulla voidaan pohtia, kuinka tärkeitä muiden planeettojen olemassaolo aurinkokunnissa on elämän kannalta noin yleensäkin.

Arvioitaessa elämän mahdollisuuksia muissa aurinkokunnissa, monen asian tulee olla kohdallaan, muunmuassa:

- sopiva etäisyys tähdestä (auringosta)
- vettä
- ilmakehä, jossa elämälle suotuisa koostumus
- magneettikenttä

Vierailija

Lentotaidottomalle: Kun kirjoittaa tähän foorumiin, kannattaisi ensin perehtyä faktoihin, ennenkuin ylimielisesti lyö oikeata tietoa jakavaa korvalle!

"Auringon halkaisija on 1 390 000 km. Näin ollen Auringon tilavuus on miljoonakertainen maapallon tilavuuteen verrattuna. Auringon massa (1 989 x 10^30 kg) on 300 000 kertainen verrattuna maapallon massaan. Aurinko onkin aurinkokunnan suurin taivaankappale: siihen kuuluu 99.8% aurinkokunnan kokonaismassasta."

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Tarkkailija
Lentotaidottomalle: Kun kirjoittaa tähän foorumiin, kannattaisi ensin perehtyä faktoihin, ennenkuin ylimielisesti lyö oikeata tietoa jakavaa korvalle!

"Auringon halkaisija on 1 390 000 km. Näin ollen Auringon tilavuus on miljoonakertainen maapallon tilavuuteen verrattuna. Auringon massa (1 989 x 10^30 kg) on 300 000 kertainen verrattuna maapallon massaan. Aurinko onkin aurinkokunnan suurin taivaankappale: siihen kuuluu 99.8% aurinkokunnan kokonaismassasta."


Joillakin vähemmän ylimielisillä on ollut myös tapana laittaa suoran lainauksen lähde, lienee tuo:
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaal ... urkoko.htm

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt26.3.2005
Tarkkailija
Lentotaidottomalle: Kun kirjoittaa tähän foorumiin, kannattaisi ensin perehtyä faktoihin, ennenkuin ylimielisesti lyö oikeata tietoa jakavaa korvalle!

"Auringon halkaisija on 1 390 000 km. Näin ollen Auringon tilavuus on miljoonakertainen maapallon tilavuuteen verrattuna. Auringon massa (1 989 x 10^30 kg) on 300 000 kertainen verrattuna maapallon massaan. Aurinko onkin aurinkokunnan suurin taivaankappale: siihen kuuluu 99.8% aurinkokunnan kokonaismassasta."

Öö, Ooen vähän suu ymmälläni. Mitenkä olen lyönyt sinua korvalle (ja vielä ylimielisesti)? Mielestäni vastasin nimim Ihmiselle. Ja mihin faktoihin en olisi perehtynyt?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt26.3.2005
Volitans
Kysymys on mielestäni mielenkiintoinen. Sen avulla voidaan pohtia, kuinka tärkeitä muiden planeettojen olemassaolo aurinkokunnissa on elämän kannalta noin yleensäkin.

Arvioitaessa elämän mahdollisuuksia muissa aurinkokunnissa, monen asian tulee olla kohdallaan, muunmuassa:

- sopiva etäisyys tähdestä (auringosta)
- vettä
- ilmakehä, jossa elämälle suotuisa koostumus
- magneettikenttä

Paljon muitakin vaatimuksia on.
- ensinnäkin tämän tähden tulee olla sopivan kokoinen. Liian suuri tähti elää elämänsä liian nopeaan, säteilee haitallisen voimakkaasti, on epävakaa jne. Liian pienen tähden ympärillä ekovyöhyke on olemattoman kapea. On onnenkauppaa josko siihen syntyisi planeetta. Pienen tähden hidas kehitys tarkoittaisi elämän alun siirtymistä miljardeilla vuosilla eteenpäin. Eli keskikokoinen (kuten Aurinko) vakkaa pääsarjatähti on paras vaihtoehto. Ja tietysti, että tähti on yksittäinen (eli että ei kuulu monitähtiryhmään, jossa planeettojen radat olisivat kaoottisia ja epävakaita).
- planeetan on mieluummin oltava kiviplaneetta kiinteällä pinnalla (ja tietysti ekovyöhykkeellä) Tarkoittaa siis juoksevan veden mahdollisuutta (toinen huomattavasti huonompi liuotin olisi metaani).
- maapallonhan kaasukehä on muuttunut alkuajoista, jolloin happea ei tietysti ollut. Eli ei elämä tarvitse happea. Toki planeetan täytyy olla tarpeeksi suuri, että ylipäänsä voi pidättää itsellään kaasukehän.
- magneettikenttä on tärkeä (esim Marsista ja Venuksesta se puuttuu) tähden hiukkassäteilyn suojaksi.
- maapallon tapauksessa Kuulla on ollut myös ratkaiseva merkitys vakaiden olojen luojana tasoittamassa maapallon akselin heilahteluja.

Vierailija

Jos aurinkokunnassamme olisi pelkästään aurinko ja maapallo eikä siis myöskään mitään Kuiperin vyöhykettä tai Oortin pilveä, niin aurinkokunta olisi erittäin stabiili. Maapallon rata auringon ympärillä olisi nykyisellä etäisyydellään liki täydellinen ympyrä.

Lisäksi maapallon prekessioliike olisi nykyistä paljon pienempi puuttuvan kuun ja planeettojen johdosta. Samoin maan akselilta todennäköisesti puuttuisi kallistus eikä akseli huojuisi (jos oletetaan, ettei menneisyydessäkään ollut mitään törmääviä kappaleita jotka akselia olisivat kallistaneet).

Tästä olisi todennäköisesti seurauksena hyvin tasaiset olosuhteet maassa, ei olisi vuodenaikoja eikä eikä isoja säävaihteluja tyyliin glasiaali-interglasiaali. Olosuhteet maapallolla määräytyisivät lähinnä vain sen etäisyydestä aurinkoon. Eri asia on sitten, olisiko elämää voinut kehittyä tällaiselle tasaisten olosuhteiden planeetalle!

Vierailija

Salaille: Minä laitoin lainaukseni sitaatteihin, joten kenellekään ei pitänyt jäädä epäselväksi, että kysymyksessä oli lainaus, ei oma keksintöni.
En laittanut Särkänniemen kotisivun viitettä mukaan, koska tuo tieto on yleisesti tunnettua tähtitieteen faktaa, jota löytyy sadoista eri lähteistä.

Lentotaidottomalle: Juuri ennen sinun kommenttiasi olin kirjoittanut, että Auringon massa on koko Aurinkokunnan massasta 99.8%. Heti perään sinä kirjoitit, että Auringon osuus on 99,7%. Siitä johtui tuo heittoni.

Kaikella ystävyydellä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat