Seuraa 
Viestejä970
Liittynyt10.5.2014

Aihe, josta en tiedä mitään. Minkä vuoksi puhutaan hertseistä painovoima-aaltojen yhteydessä eikä nanometreistä niin kuin sähkömagneettisen aaltoliikkeen yhteydessä?

Joka tapauksessa suoritettuani joitakin pseudotieteellisiä laskelmia päädyin siihen tulokseen, että mikäli painovoima-aalloista puhuttaisiin nanometreinä ne olisivat kokoluokkaa 10 e-8 viiva 10 e -11 nanometriä luokkaa.

Toisaalta päädyin myös siihen tulokseen, että ne voivat joissakin tapauksessa olla suuriakin eli jopa 300 milj. km aallonpituudeltaan? ; )

Englanninkielisen Wikipedian mukaan:

In principle, gravitational waves could exist at any frequency. However, very low frequency waves would be impossible to detect and there is no credible source for detectable waves of very high frequency. Stephen W. Hawking and Werner Israel list different frequency bands for gravitational waves that could be plausibly detected, ranging from 10−7 Hz up to 10e11 Hz

Onko nykyisin käytössä oleva havaintomenetelmä järkevä? Siinä kai mitataan taivaankappaleen mahdollisia sijainnin muutoksia???

Joka tapauksessa mikäli gravitaatioaalto on todella eräissä tapauksissa miljardeja kertoja pienempi aaltoista kuin sähkömagneettisen säteilyn spektri niin havaitseminen on lähes mahdotonta?

Kun gravitaatioaaltoja voi esiintyä hyvin laajalla kaista-alueella voiko olla niin, että sähkömagneettinen spektri on vain yksi osa keskellä gravitaatioaaltospektriä eli se sisältyisi gravitaatioaaltospektriin?

Kommentit (3)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28942
Liittynyt16.3.2005

Titanic kirjoitti:
Aihe, josta en tiedä mitään. Minkä vuoksi puhutaan hertseistä painovoima-aaltojen yhteydessä eikä nanometreistä niin kuin sähkömagneettisen aaltoliikkeen yhteydessä?

Tuollaisten käytäntöjen vakiintumisen syitä on usein vaikea tietää. Usein ne liittyvät sen aikaisiin mittausmenetelmiin, jolloin ailmötä on alettu tutkia, ja niissä on käytssä hyvin hämäriä yksiköitä.

Tässä tapauksessa aallonpituus ja taajuus ovat ekvivalentteja. Taajuus on gravitaatioaaltojen nopeus (eli teorian mukaan valon nopeus) kertaa aallonpituus.

Lainaus:
Joka tapauksessa suoritettuani joitakin pseudotieteellisiä laskelmia päädyin siihen tulokseen, että mikäli painovoima-aalloista puhuttaisiin nanometreinä ne olisivat kokoluokkaa 10 e-8 viiva 10 e -11 nanometriä luokkaa.

En tiedä miten olet päätynyt tuollaisiin lukemiin. Gravitaatioaaltoja aiheuttaa massajakauman muutokset. Niiden taajuus määräytyy massojen periodisten liikkeiden taajuudesta. Koska ainoastaan massiiviset tähdet ja sitä massiivisemmat objektit voivat aiheuttaa havaittavissa olevia gravitaatioaaltoja, taajuudet ovat hertsin murto-osia. Vastaavat aallonpituudet ovat miljoonia kilometrejä.

Lainaus:
Stephen W. Hawking and Werner Israel list different frequency bands for gravitational waves that could be plausibly detected, ranging from 10−7 Hz up to 10e11 Hz

1E11 Hz. Mikä ihme sellaisia voi tuottaa. Massiiviset kappaleet, jotka kiertävät toisensa sata miljardia kertaa sekunnissa, lienevät harvinaisia.

Lainaus:
Onko nykyisin käytössä oleva havaintomenetelmä järkevä?

Siinä mielessä on, että on hyvät perusteet olettaa mitattavalla taajuusalueella olevan gravitaatioaaltoja. Lisa Pathfinder selvittää, ovatko tekniset menetelmät järkeviä.

Lainaus:
Joka tapauksessa mikäli gravitaatioaalto on todella eräissä tapauksissa miljardeja kertoja pienempi aaltoista kuin sähkömagneettisen säteilyn spektri niin havaitseminen on lähes mahdotonta?

Luultavasti kyllä. Siksi pyritään havaitsemaan aluetta, jolla tiedeään varmasti olevan aaltoja ja joka on (toivitavasti) teknisesti toteutettavissa.

Lainaus:
Kun gravitaatioaaltoja voi esiintyä hyvin laajalla kaista-alueella voiko olla niin, että sähkömagneettinen spektri on vain yksi osa keskellä gravitaatioaaltospektriä eli se sisältyisi gravitaatioaaltospektriin?

Ei voi olla. Gravitaatio ja sähkömagnetismi ovat määritelmän mukaan eri vuorovaikutuksia. Vaikka joskus hamassa tulevaisuudessa (joka on kaukana näköpiirin tuolla puolen) löydettäisiin joku yleisempi malli, jossa nuo vuorovaikutukset ovat saman korkeamman tason ilmiön ilmentymiä, ne pysyisivät eri asioina siinä mielessä kun nytkin. Ne vaikutavat eri mekansimeilla eri tavalla eri hiukkasiin.

Raisku
Seuraa 
Viestejä214
Liittynyt20.9.2015

Neutroni kirjoitti:

1E11 Hz. Mikä ihme sellaisia voi tuottaa. Massiiviset kappaleet, jotka kiertävät toisensa sata miljardia kertaa sekunnissa, lienevät harvinaisia.

Alkuräjähdys ja inflaatio.

Titanic
Seuraa 
Viestejä970
Liittynyt10.5.2014

G m1 m2 / r r

Aurinko    1,989E30

Maa  5,972E24

r  149 600 000 

Jos unohdetaan mittayksiköt ja kokoskaalat : )

niin,

Auringon ja maan välillä on 149 600 000 kpl 149 600 000 km viivoja.

Auringon ja maan välillä on 1,989E30 kpl aavemaapalloja eli maapallon massaisia tihentymiä, mutta kooltaan ne ovat nanoluokkaa.

Jaetaan siis: 149 600 000 km jaettuna 1,989E30 kpl =

7,5213675213675213675213675213675e-23 km. Nanometreiksi muuttamalla saadaan vähemmän eksponentteja. Tämä on siis yhden aavemaapallon kokoluokka eli halkaisija tai puoliympyrä.

Mutta koska noita viivoja, joilla aavemaapallot sijaitsevat voi olla 149600000 niin kerrotaan tuolla luvulla,

jolloin saadaan kokoluokaksi: 1,1251965811965811965811965811966e-14 km.

Mitä tekemistä tällä voi olla gravitaatioaaltojen koon kanssa? Ei välttämättä mitään. Se kertoo vain, että

Auringon ja maapallon välillä on 1,989E30 kpl 1,1251965811965811965811965811966e-14 km halkaisijan omaavia painokeskittymiä, joiden jokaisen massa on maapallon massa eli 5,972E24 kg. (Gravitaatiovakiota en ole ottanut huomioon).

Ajattelin, että mikäli gravitaatioaaltoja ilmeneen niin niiden pitäisi jotenkin vaikuttaa edellälasketun kokoluokkaa oleviin kuvitteellisiin kohteisiin.

TÄMÄ OLI PSEUDOA, MUTTA HALUSIN SELVITTÄÄ MAHDOLLISIA KOKOLUOKAN RAJOJA.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat