Nopeat ilmastonmuutokset Euroopassa

Seuraa 
Viestejä400
Liittynyt23.3.2005

A Review of the North Atlantic Circulation, Marine Climate Change and its Impact on Northern European Climate (Steffen M. Olsen ja Erik Buch, Environmental Assesment Institute).
http://www.imv.dk/Default.aspx?ID=100

Suhteellisen laaja katsaus vuodelta 2004 tutkimustuloksiin, kattaen Pohjois-Atlantin merivirtaukset ja niiden vaikutukset Euroopan ilmastoon. Historiaosuudessa kerrotaan Atlantin pintavirtausten tulleen pääosin selvitetyiksi jo 1800 luvun loppupuolella. Syvemmällä tapahtuvat virtaukset selvitettiin ja teorian kehitys alkoivat laajemmin vasta 1970-luvulla.

Merivirtojen synty ja käyttäytyminen perustuvat pääosin neljän tekijän yhteispeliin. Viides tekijä on meriveden voimakas taipumus kerrostuneisuuteen, mikä johtuu suoraan veden termisistä ominaisuuksista.

Tuulet aiheuttavat pintakerrokseen virtauksia, joista Golf-virta on eräs paljon puhuttu ilmentymä. Nämä eivät kuitenkaan ulotu kovin syvälle, ehkä noin puoleen kilometriin saakka.

Suolaisuuden ja lämpötilan vaihtelut aiheuttavat myös virtauksia. Vähäsuolainen vesi on kevyempää. Suolatonta vettä tulee pintakerroksiin sateena, jokien purkuvesinä tai jäiden sulaessa. Suolaista vettä puolestaan syntyy meriveden jäätyessä tai virtausten ja turbulenssin ajamana syvänteistä. Jään muodostuessa vain vähäinen osa suolasta jää jään sisään, suurin osa väkevöittää liuosta.

Neljäs tekijä on maantieteellinen. Mannerten ja saarten muodostamat salmet ja altaat sekä pohjan pinnanmuodot ohjaavat virtauksia, niiden reittejä ja myös sekoittumista eri kerrosten kesken. Mainitun Golf-virran hajoaminen pohjoisessa tuottaa monenlaisia suuria pyörteitä ja paluuvirtoja, joissa siis aiemmin mainitut tuuli- lämpötila- ja suolaisuussuhteet esittävät suurta roolia. Arktinen Jäämeri on lähes suljettu allas, jossa on isoja avoimia aukkoja vain Atlantille. Virtaukset sisään ja ulos joutuvat käyttämään samoja aukkoja. Kapea kulkutie Beringin salmen kautta Tyyneen mereen on merkityksetön.

Virtausten kokonaiskuva muodostuu noin kolmesta syvyystasosta. Pintavirtauksen alapuolella löytyy keskisyvien kerrosten suhteellisen lyhyitä virtoja. Pohjan lähellä puolestaan ovat hitaat ja hyvin pitkät syvävesien virtaukset jotka kirjaimellisesti kiertävät koko maapallon. Esimerkiksi osa tämän hetkisestä Golf-virran vedestä painuu syvävedeksi Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella, ja näkee seuraavan kerran päivänvaloa noin tuhannen vuoden kuluttua, Afrikan kierrettyään jossain Tyynellä merellä.

Merivirroilla on erittäin suuri merkitys ilmaston kannalta koska ne siirtävät suuria energiamääriä maapallon vyöhykkeiltä toisille ja aiheuttavat suuriakin alueellisia vaihteluita. Pohjois- Eurooppa on Golf-virran vuoksi noin 5-10 astetta lämpimämpi kuin vastaavien leveysasteiden alueet keskimäärin. Ilmaston lämpiäminen aiheuttaa muutoksia myös merivirroissa koska useimmat yllä luetelluista virtauksia ohjaavista tekijöistä muuttuvat.

Tulevia kehityskulkuja voidaan selvitellä tutkimalla menneiden aikakausien merivirtoja ja ilmastoja. Tämä on mahdollista analysoimalla mm. pitkäikäisten jäätiköiden ja merenpohjan kerrostumia. Niistä on löytynyt joitakin erityisiä tapahtumia joissa ilmasto on lämmennyt ja/tai jäähtynyt hyvin nopeasti, useita asteita vuosikymmenten aikaskaalassa. Niiden voidaan havaita tapahtuneen ainakin viimeisen jääkauden yhteydessä, eikä tapahtumien syistä ole vielä kovin varmaa tietoa. Mm. tunnettujen suurten, mannerjään reunamilla olleiden järvien äkilliset purkautumiset mereen ovat joidenkin tapahtumien syynä. Purkaukset ovat häirinneet normaaleja merivirtauksia ja aiheuttaneet sitä kautta suuria paikallisia muutoksia. Näyttää myös olevan useita vaihtoehtoisia ja suhteellisen vakaita reittejä virtauksille. Jokin pienikin kynnysmuutos saattaa vaihtaa reitityksen toiseksi.

Tämän julkaisun yhteenvetona todetaan että ilmaston lämpiämisen aiheuttamia jyrkkiä merivirtojen muutoksia ei tutkimustulosten perusteella voida sulkea pois. Toisaalta jyrkkiä muutoksia ei ole sattunut nykyisen jääkausien välisen lämpimän jakson aikana lainkaan. Verrattaessa aikaisempien jääkausien välisiin lämpimiin jaksoihin, olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vakaat koko tämän jakson ajan. Tästä vedetään sellainen johtopäätös että jyrkkien muutosten syntyminen on epätodennäköistä, vaikkakaan vakauden syytä ei toistaiseksi tunneta.

Kirjoittajat pitävät kuitenkin hyvin todennäköisenä että ilmaston lämpiäminen aiheuttaa vähittäistä muutosta Pohjois-Atlantin virtauksissa hidastuvaan suuntaan. Tämä kompensoi osittain globaalin keskilämpötilan nousun ilmenemistä Pohjois-Euroopassa.

(Yhteenvedon tekijät ovat Tanskan Meteorologian laitoksen tutkijoita. Toimeksiantaja ja julkaisija oli Institut for Miljövurdering, johtajanaan eri yhteyksistä tunnettu Bjorn Lomborg)

Kommentit (9)

Vierailija
sipu250
Tämän julkaisun yhteenvetona todetaan että ilmaston lämpiämisen aiheuttamia jyrkkiä merivirtojen muutoksia ei tutkimustulosten perusteella voida sulkea pois. Toisaalta jyrkkiä muutoksia ei ole sattunut nykyisen jääkausien välisen lämpimän jakson aikana lainkaan.

......

Kirjoittajat pitävät kuitenkin hyvin todennäköisenä että ilmaston lämpiäminen aiheuttaa vähittäistä muutosta Pohjois-Atlantin virtauksissa hidastuvaan suuntaan.

Lause todennäköisyydestä on "tutkijoiden" mielipide, jota faktat eivät tue.

Vierailija
Heikki Lu
Lause todennäköisyydestä on "tutkijoiden" mielipide, jota faktat eivät tue.

Mistä tiedät että tutkijat ovat vain "tutkijoita"? Vai onko se vain mielipiteesi?

sipu250
Seuraa 
Viestejä400
Liittynyt23.3.2005

"Heikki Lu" on niitä miehiä joille "valaistuneen harrastelijan" mielipide hakkaa mennen tullen kaikki alan ammattilaisten tutkimustulokset.

Ilmaston lämpiäminen on tosiasia. Se on tieteellisellä tasolla selvitetty, toisin sanoen on olemassa sekä vakiintunut fysiikan teoria että suuri määrä mittaustuloksia, eivätkä ne ole keskenään ristiriidassa.

Koska ilmaston lämpiäminen muuttaa kaikkia niitä tekijöitä jotka aiheuttavat ja ylläpitävät merivirrat, myös nämä virtaukset muuttuvat. Merivirrat ovat olennainen tekijä varsinkin alueellisten ilmastoerojen aiheuttajina. Joinakin geologisina aikakausina virtojen muutosten on havaittu olleen nopeitakin (suuria muutoksia muutaman vuosikymmenen ajanjaksoilla), joten periaatteessa on mahdollista että myös nykyinen ilmaston muutos voi sellaisia aiheuttaa. Menneisyyden kehityskulut voidaan varsin tarkasti mitata meren sedimenttikerroksista. Nopeita muutospiikkejä on havaittu varsinkin jääkausien aikana, mutta myös useiden aikaisempien lämpimien jaksojen kestäessä.

Nykyisen lämpimän jakson aikana ei jyrkkiä piikkejä ole ilmennyt (ns. keskiajan kylmä kausi oli sangen vaatimaton yritys tähän suuntaan). Tästä voidaan tietenkin vetää sellainen alustava johtopäätös että katastrofaalisen nopeita muutoksia ei olisi odotettavissa lähitulevaisuudessa.

Alustavassa johtopäätöksessä on kuitenkin pari merkittävää epävarmuutta. Ensinnäkin, suoraa vertailutilannetta ei löydy viimeisten miljoonan vuoden ajalta koska jo tämänhetkinenkin hiilidioksidipakote on selkeästi (36%) mainitun ajanjakson vaihteluvälin ulkopuolella ja menossa kauemmas. Eletään siltä osin aivan uutta aikakautta. Toiseksi niitä syitä jotka aiheuttivat varhaisemmat nopeat muutokset ei tunneta kovin hyvin. Ei esimerkiksi voida yleistää että lämpimien jaksojen aikana nopeita muutoksia ei esiinny.

Tutkijoiden mielipide on siten perusteltukin. Todennäköisesti odotettavissa ei ole katastrofaalisen jyrkkiä muutoksia, mutta vähittäinen muutos on varma. Nopeita muutoksia ei kokonaan voida sulkea pois. Mikä jäljelle jäävä riski sitten konkreettisesti on ja millaisia nämä katastrofaaliset muutokset voisivat olla, kiinnostaisi varmaan monia. Sen perusteella voitaisiin yrittää arvioida millainen "vakuutusmaksu" riskin vähentämisestä kannattaisi maksaa. Valitettavasti Pohjois-Eurooppa ei ole mikään muusta maailmasta eristetty kokonaisuus, joten vakavammin otettavaa motiivia ei oikein tahdo löytyä.

Sinänsä Pohjois-Atlanti on paras mahdollinen meritieteen tutkimuskohde koska se on ylivoimaisesti eniten mitattu merialue. Tai olisi, jos amerikkalaisten ja venäläisten merivoimien keräämät arkistot saataisiin avattua tutkimuskäyttöön. Jokainen sukellusvenematka dokumentoi lämpötilat, suolaisuudet ja virtaukset eri syvyyksillä. Pinta-alukset pudottelivat useita miljoonia mittaussondeja kylmän sodan operaatioiden aikana eikä kiinteiden ja laivoihin asennettujen sonar-järjestelmien tuottaman raakadatan määrää voi edes arvailla. Osittain arkistoja on jo avattu, mm. havainnot arktisen merijään paksuuden muutoksista perustuvat paljolti sukellusvenehavaintoihin.

Vierailija
sipu250
"Heikki Lu" on niitä miehiä joille "valaistuneen harrastelijan" mielipide hakkaa mennen tullen kaikki alan ammattilaisten tutkimustulokset.

Kas, alat henkilökohtaisen solvauksen.

Et ole mikään ammattilainen, joten mitään kunniaa sinun hakkaamisesta omilla todistuksillasi en kehtaa ottaa.

Vierailija
Dredex
Heikki Lu
Lause todennäköisyydestä on "tutkijoiden" mielipide, jota faktat eivät tue.



Mistä tiedät että tutkijat ovat vain "tutkijoita"? Vai onko se vain mielipiteesi?

Miksi heittäydyt tyhmeliiniksi?

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005

Nopeita ilmastonmuutoksia Suomessa

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=89587

"Poikkeuksellisen lämpimiä pitkiä jaksoja Suomessa oli niin sanotun "Keskiajan lämpökauden" loppupuolella, 1200- ja 1400- luvuilla. Keskimääräistä kylmempää puolestaan oli "Pienen jääkauden" aikana, vuosina 1600-1920. Ero kylmien ja lämpimien vuosisatojen välillä on ollut noin 0,6-0,8 astetta.

Erityisen lämpimiä aikoja ovat olleet vuodet 1220-1250, 1470-1500 ja 1970-2000. Tavallista ankarampana pakkasherra puolestaan vieraili 1700- ja 1800-lukujen puolivälissä."

"Lämpötiloissa esiintyy suurta vaihtelua eri vuosisatojen välillä. Viimeisen tuhannen vuoden ajan lämpötilat laskivat, kunnes 1900-luvun alussa lämpötila alkoi kohota. 1920-luvun jälkeen ilmaston lämpeneminen on ollut voimakasta. Toisin kuin pohjoisilla alueilla yleisesti, lämpötilat meillä Suomessa eivät kuitenkaan näyttäisi vielä kohonneen Keskiajan lämpökauden aikaisiin huippulukemiin."

sipu250
Seuraa 
Viestejä400
Liittynyt23.3.2005
Heikki Lu
sipu250
"Heikki Lu" on niitä miehiä joille "valaistuneen harrastelijan" mielipide hakkaa mennen tullen kaikki alan ammattilaisten tutkimustulokset.



Kas, alat henkilökohtaisen solvauksen.

Et ole mikään ammattilainen, joten mitään kunniaa sinun hakkaamisesta omilla todistuksillasi en kehtaa ottaa.

Mitäs solvausta siinä on? Fakta homma. Vai väitätkös että nämä henkilöt jotka muodostavat ilmastotieteen tutkimusyhteisön eivät ole alan ammattilaisia?

Eivät näillä palstoilla liiku ammattilaiset. Syykin on mitä ilmeisin. Mikään laitos tai instituutio ei maksa palkkaa kenellekään näiden loputtomien olkiukkojen ammuskelusta. Eikä näistä kerry merittitiä tutkijan C.V. listaankaan, joten ketä tämä kiinnostaisi tutkimusmielessäkään. Ei täällä mitään uutta synny. Samaa kamaa kierrätetään loputtomiin.

Vierailija
sipu250
Heikki Lu
sipu250
"Heikki Lu" on niitä miehiä joille "valaistuneen harrastelijan" mielipide hakkaa mennen tullen kaikki alan ammattilaisten tutkimustulokset.



Kas, alat henkilökohtaisen solvauksen.

Et ole mikään ammattilainen, joten mitään kunniaa sinun hakkaamisesta omilla todistuksillasi en kehtaa ottaa.




Mitäs solvausta siinä on? Fakta homma. Vai väitätkös että nämä henkilöt jotka muodostavat ilmastotieteen tutkimusyhteisön eivät ole alan ammattilaisia?

Ilmastotieteen ammattilaiset eivät ole solvanneet.

Uusimmat

Suosituimmat