Aika ja avaruus - Jatkuvuus vs mosaiikkimaisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olisin kiinnostunut kuulemaan väitteitä puolesta ja vastaan sekä ns. mosaiikkimaailmankaikkeutta että jatkuvaa maailmankaikkeutta koskien. Termit eivät ehkä ole aivan oikeita, mutta mosaiikkimaailmankaikkeudella tarkoitan sitä, että aine ja avaruus eivät olisi jaettavissa äärettömiin pieniin osiin vaan sekä ajassa että tilassa olisi olemassa ns. pienimmät mahdolliset hyppäykset, joiden ali ei enää voi mennä. Näinhän on esim. tietokoneessa: jatkuvalta näyttää, mutta todellisuudessa koostuu vain pienistä pisteistä.

Jatkuvassa maailmankaikkeudessa taas aika ja avaruus voitaisiin jakaa äärettömän pieniin palasiin. Ei olisi pienintä etäisyyttä tai pienintä olemassaolevaa aikayksikköä.

Itse olen taipuvaisempi uskomaan enemmän mosaiikkimaiseen rakenteeseen, mutta molemmille käsityksille ilmeisesti löytyy isokokoiset kannattajaryhmät ja aivan oikeaan tieteeseenkin perustuvaa ei-mutua tietoa on kaiketi ainakin jonkin verran sekä puolesta että vastaan kummankin väitteen puolesta.

Jos asiasta enemmän lukeneita palstalta löytyy, niin olen valmis tulemaan sivistetyksi. Kiitos.

Kommentit (13)

Vierailija

Mielestäni molemmat näkemykset pitävät sisällään toisensa. Jatkuvassa raja on valonnopeus, mosaiikissa sama valonnopeus nähdään still-kuvina valohiukkasen edetessä oman "mittansa".

Olenko sekaisin vai samanlainen sekoilija kun kaikki muutkin tiede-hörhöt?

Vierailija

Tuohon "mosaiikkinäkemykseen" voit tutustua tanskalaisen Louis Nielsenin teorioissa. Hän jo vuosia sitten esitti eräänlaisen kvantittuneen, siis diskreetin näkemyksen universumin rakenteelle. Teoriaansa hän kutsuu nimellä "Holistic Quantum Cosmology with Decreasing Gravity". Täältä löytyy kaverin ajatuksia:

http://www.rostra.dk/louis/

Tuota sivustoa lukiessa kannattaa muistaa, että tiedeyhteisö on melkoisen yksimielisesti teilannut hänen näkemyksensä, myös kotimaiset tieteilijämme. Eli, kannattaa myös tutustua vastakkaisiin näkemyksiin ja teorian kritiikkiin. Sitä löytyy mm. kotomaamme sfnet nyyssien fysiikka-ryhmästä.

Vierailija

Jatkuvuus myös äärettömän suureen?

Materialistit pitävät mahdollisena ja ihan varmanakin aineen jakoa sekä äärettömän suureen etttä äärettömän pieneen.

Silti kaikkeus, luoto, maailma on myös hyvin mosaiikkimainen. Suuremmat tai yhä pienemmät mudostumat ja hiukkaset eli matemaattisesti yhä pienemmät pisteet eivät nimittäin seuraa toisiaan samanlaisena yksinkertaisen samoin perustein muodostuvana sarjana, vaan jokainen on ominaisuuksiltaan oma portaansa, eikä ominaisuuksista suoraan jatku pienemmästä isompi porras, vaan tämä on oma omituisuutensa.

Protonissa on 444 000 triljoonaa vaikutusperushiukkasta, ja noin 10 000 triljoonaa ydinenergiana vetyprotonissa päälle. Hiukkaskoon läpimittsa luokaka 10^-23 m. Kun mennään siruhiukkasiin, siis vetovoiman välittäjiin, koko ei olekaan 10^-31 m, vaan täytyi laskeskellessani asiaa päätyä jo Venezianon kokoon 10^-35 m.

Toiseksi, alemmista ei seuraa vain yhdenlaisia koostumia vaan erilaisia.
Vaikutushiukkaset yhdistyvät suurimmalta osalta massaa ydinhiukkasiksi, mutta sen lisäksi myö elektroneiksi, ja kiteinä myös eri pituisiksi fotoneiksi. On eri vaihtojetoja atomiytimien muodostukseen eli alkuaineiksi. Molekyyleiksi on monia vaihtoehtoja. Tähdet muodostuvat pääasiassa suurista vety- ja heliummääristä, mutta massaltaan varsin suuret tiheämassat raskaasta aineesta, johon jopa vety ja helium eivät jää.

Suuri avaruus, sen galaksit ja kvasaarit tähtineen, tiheämassoineen, kaasu- ja pölypilvineen. On eri kehitysvaiheita historioineen, ja samalla jokainen tuollainen suuri muodostuma on oma omituisuutensa.

Vaikkakin sanan mosaiikki huomaan ensi kerran tässä yhteydessä, täytyy todeta, että kaikkeus, luonto, pienimmästä suurimpaan, on hyvin mosaiikkimainen. Tämä ei silti poista jaettavuutta periaatteessa yhä pienmpään äärettömiin, tai avaruuden aineen ja liikkeen ulottumista äärettömiin ja ikuisesti.

Vastaukseni siis SEKÄ ETTÄ.

Saadun informaation havaintopiiri kyllä asettaa kulloisetkin rajansa seikä aineen jaon että sen mosaiikin toteamiselle. Aineen jakoa yhä pienempään on käyty uudestaan, jälkeen Venezianion 1960-luvulla, pohtimaan vasta viime aikoina, etujoukossa myös minä. Myös aineen suurten muodostumein mosaiikia on käyt havaitsemaan ja pohtimaankin vasta viime vuosina, havintoja seuraamassa ja asioita pohtimassa myös minä.

Sen sijaan ei paljoa näy kiinnostaneen laitostiedettä. He elävät kuvitellun alkuräjähdyksen maailmassa, jossa ei ole jakoa pieneen ja yhä pienempään eikä myöskään mosaiikkia. Sanan mosaiikki näemme ensi kerran palstalla tässä yhteydessä vasta tässä aiheessa.

Vierailija

Lyhyesti gravitaatioonkin, koska näen siinä molemmat avatut osiot yhdessä. Vetovoima käsitykseni mukaan on lähtevien siruhiukkasten jonoja, siis gravitoneja, ja sen kanssa jokseenkin yhtäsuuri painovoima palavien pukkaavien siruhiukasten yksilöitä. Toisaalta koko gravitaatio voidaan käsittää noista vaikutuksista kohteisiin vaikuttaviksi suuremmiksi silmukoiksi. Varsin suuri silmukka saadaan jo Linnunradan keskustan vaikutuksesta 26 000 valovuoden päähän aurinkokuntaamme. Sentään paljon vahvempi silmukka kuin lähimpien tähtinaapureiden aiheuttamat.

Vierailija
Energon
Olisin kiinnostunut kuulemaan väitteitä puolesta ja vastaan sekä ns. mosaiikkimaailmankaikkeutta että jatkuvaa maailmankaikkeutta koskien. Kiitos.

Täältä löytyy solurakenteisen avaruuden malli. Mallin mukaan avaruus on ainoa tarvittava substanssi, jonka avulla periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt voidaan kuvata.

Malli:

.ppt-formaatissa
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_1.ppt
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_2.ppt
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_3.ppt

ja .pdf-formaatissa

http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_1.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_2.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_3.pdf

Esittely:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria.htm

Pekka Virtanen

Vierailija
pekka.virtanen
Energon
Olisin kiinnostunut kuulemaan väitteitä puolesta ja vastaan sekä ns. mosaiikkimaailmankaikkeutta että jatkuvaa maailmankaikkeutta koskien. Kiitos.



Täältä löytyy solurakenteisen avaruuden malli. Mallin mukaan avaruus on ainoa tarvittava substanssi, jonka avulla periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt voidaan kuvata.

Malli:

.ppt-formaatissa
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_1.ppt
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_2.ppt
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_3.ppt

ja .pdf-formaatissa

http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_1.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_2.pdf
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria_3.pdf

Esittely:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria.htm

Pekka Virtanen

Solu on kyllä elämästä tuleva käsite. Kylläkin koon tarkka omasäätö pienhiukkasissa ydinhiukkasista ja elektroneista aina gravitaation siruhiukkasiin saakka. Säädön perusta samalla on hiukkasvaihto ympäristön kanssa.

Solu laajemmissa yhteyksissä oin sikäli erittäin huono vertaus, että
tyhjyyden osuus on erittäin suuri, kun taas solu elävän aineen kannalta on varsin täysi kokonaisuus. Jo atomitilan läpimitta 10^-10 m on 100 000
kertaa ydinhiukkasen läpimitta. Vaikkapa Maan etäisyys Auringosta
230-kertaien Auringon säteeseen verrattuna. Tämä etäsiyys 8 1/3
valominuuttia, etäisyys lähimpiin tähtinaapureihin jo muutamia valovuosia. Galaksin läpimitta luokkaa 100 000 valovuotta, sen reviiri
keskimäärin luokaka 2 miljoonaa valovuotta. Galaksia suhteessaan tilareviiriinsä kyllä hiukan voisi verrata soluun. Muuten soluvertaus heittää pahasti. Fysiikan avaruus on paljon tyhjempää kuin olisi solurakenne.

Vierailija

Arkos. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti solumaisuudella matriisia, ei "elävien" solujen kokoluokkaa. Soluista puhutaan yleensäkin silloin, kun jokin kokonaisuuden osaset ovat järjestyneet tiettyyn muotoon. Amerikaksi matkapuhelin on Cell Phone. Cell tässä yhteydessä tarkoittaa tukiasemaa ja tukiasemaverkostoa.

Vierailija
Símma
Arkos. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti solumaisuudella matriisia, ei "elävien" solujen kokoluokkaa. Soluista puhutaan yleensäkin silloin, kun jokin kokonaisuuden osaset ovat järjestyneet tiettyyn muotoon. Amerikaksi matkapuhelin on Cell Phone. Cell tässä yhteydessä tarkoittaa tukiasemaa ja tukiasemaverkostoa.

Jos tähti on Cell, mihin asti sen tuki ulottuu?

Vierailija
Símma
Arkos. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti solumaisuudella matriisia, ei "elävien" solujen kokoluokkaa. Soluista puhutaan yleensäkin silloin, kun jokin kokonaisuuden osaset ovat järjestyneet tiettyyn muotoon. Amerikaksi matkapuhelin on Cell Phone. Cell tässä yhteydessä tarkoittaa tukiasemaa ja tukiasemaverkostoa.

Joo Arkos itse ei taida tietää mitä solumainen avaruus tarkoittaa. Pekka Virtanen on aivan oikeassa siinä että maailma koostuu solukosta, ja tätä voidaan simuloida soluautomaatilla. Kvantittuminen, eli atomismi tarkoittaa juuri soluista koostuvaa.

Vierailija
pekka.virtanen
Energon
Olisin kiinnostunut kuulemaan väitteitä puolesta ja vastaan sekä ns. mosaiikkimaailmankaikkeutta että jatkuvaa maailmankaikkeutta koskien. Kiitos.



Täältä löytyy solurakenteisen avaruuden malli. Mallin mukaan avaruus on ainoa tarvittava substanssi, jonka avulla periaatteessa kaikki fysiikan ilmiöt voidaan kuvata.

Eikös se solukko itse asiassa ole ainut tarvittava substanssi. Avaruus on vain tämän solukon kuvaus?

Vierailija

Soluautomaateissa selitys kaikkeen?

Mathematica-ohjelmiston isänä tunnettu Stephen Wolfram on julkaissut kymmenen vuoden työn jälkeen 1200-sivuisen kirjan "A new kind of Science", jota ei voi syyttää turhasta vaatimattomuudesta. Wolframin mukaan kaikki tieteenalat voidaan johtaa soluautomaattien teoriasta.

Stephen Wolfram pitää mahdollisena että fysiikan ja siis koko maailman luonnonlait ja tapahtumisen kuvaa yksi soluautomaatti -Wolframin automaatti tai Wolframin kone

Wolframin mukaan hänen kirjansa viitoittaa tietä kaiken selittävään Kaiken Teoriaan. Luonnon näennäinen monimutkaisuus on palautettavissa yhteen universaaliin soluautomaattiin, ns. Wolframin koneeseen, jonka hän on keksinyt.

Tähänastisissa fysiikan ns. yhtenäisteorioissa on etsitty yhtä yhtälöä, joka kertoisi lopullisen totuuden. Wolframin mielestä kadonneen yhtälön metsästäjät ovat kuitenkin olleet koko ajan väärillä jäljillä.

Maailmankaikkeus ei Wolframin mukaan ole kaavojen kokoelma vaan pikemminkin kuin suuri tietokone, jonka ohjelma on luettavissa soluautomaateista. Luonnonlait ovat tietokoneohjelmia eivätkä matemaattisia kaavoja.

Yksi Wolframin argumenteista perustuu satunnaisuuden esiintymiseen luonnossa. Monesti ajatellaan, että satunnaisuuden ilmeneminen vaatii joko hyvin monimutkaista systeemiä tai alkutilassa ilmenevää satunnaisuutta. Wolfram esittää, että satunnaisuus johtuu järjestelmän rakenteesta.

Elävän olennon alkionkehitys tai seepran karvapeitteen värijuovat eivät ole osoitus luonnon monimutkaisesta optimoinnista kohti täydellisyyttä. Kyse on yksinkertaisen järjestelmän automaattisesti tuottamasta kompleksisuudesta. Sama yksinkertaisuuden ajatus pätee Wolframin mukaan esimerkiksi pörssikurssien satunnaisvaihteluun tai virtausten turbulenssiin. Satunnaisuuden selittämiseen ei välttämättä tarvita monimutkaista ympäristöä tai kaoottista dynamiikkaa.

Wolfram esittää visioita myös fysiikan lopullisesta kaiken teoriasta. Fysiikan tutkimus lähtee liikkeelle väärästä päästä: monimutkaisuuden selittämisestä sääntöjen avulla. Paremminkin kannattaisi lähteä liikkeelle yksinkertaisista ohjelmakoodeista, joiden simulointi luo fysikaalisessa todellisuudessa havaitut ilmiöt.

Wolframin mukaan maailmankaikkeuden rakenteet ja peruslait selittävän 'ohjelmakoodin' ei tarvitse olla monimutkainen, vaikkakaan koodin sisältö ei todennäköisesti juuri muistuta tämänhetkistä käsitystä todellisuudestamme. Makroskaalan ilmiöt muodostuvat ohjelman laajan mittakaavan ominaisuuksista. Ainakin tämä ajatus on riittävän kunnianhimoinen tehdäkseen selväksi, että teoksen nimi ei ole mikään kevyt heitto.

Wolframin konehan on paluuta vahvaan kausalismiin eli puhtaaseen determinismiin "maailman kellokoneistoon" tai tässä siis automaattiin, jonka eksaktit yksinkertaiset perussäännöt tuottavat koko kompleksisuuden eli näennäisen satunnaisuuden suuressa mittakaavassa.

Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta heittää tämän jälkeen kärrynpyörää.

Vierailija
Ensimmäinen
Símma
Arkos. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti solumaisuudella matriisia, ei "elävien" solujen kokoluokkaa. Soluista puhutaan yleensäkin silloin, kun jokin kokonaisuuden osaset ovat järjestyneet tiettyyn muotoon. Amerikaksi matkapuhelin on Cell Phone. Cell tässä yhteydessä tarkoittaa tukiasemaa ja tukiasemaverkostoa.



Joo Arkos itse ei taida tietää mitä solumainen avaruus tarkoittaa. Pekka Virtanen on aivan oikeassa siinä että maailma koostuu solukosta, ja tätä voidaan simuloida soluautomaatilla. Kvantittuminen, eli atomismi tarkoittaa juuri soluista koostuvaa.

Tai päinvastoin Pekka Virtasella ym. on vain etäien aavistus siitä, mitä solu elämän tieteissä eli biologiassa tarkoittaa. Heillä Cell kuin selli tai sello
ja atomismi kuin aforismi, ja kvantti kuin kontti. Kontti on tuohesta ja tuohta myös raha.

Uusimmat

Suosituimmat