Seuraa 
Viestejä1475
Liittynyt13.11.2014

Ihmiselle on tärkeää luottamuksellinen ja pitkä, ehkä koko elämän kestävä parisuhde. Tässä ajassa sellaisen löytää yhä harvempi, niistäkin jotka luulivat löytäneensä, yhä useampi keskeyttää ja tiet eroavat.

Kumppanin etsiminen on kuitenkin mahdollista yhä moninaisimmilla tavoilla, kaikenlaisia yhteisöjä on enemmän kuin koskaan ja internetillä ehdokkaat näkyvät muutamalla klikkauksella, jopa kautta maapallon.

Luultavasti siihen, että monille oikeata kumppania ei löydy valtavista mahdollisuuksista huolimatta, on useitakin syitä. Tuon keskusteluun muutaman, mielestäni tärkeän.

A. Kasvaneet vaatimukset

Sodan jälkeen, kun nuoret miehet palasivat rintamalta, naitiin paljon ja nopeasti. Kaikki joilla oli suurin osa raajoista ja muusta fyysisestä terveydestä säilynyt eikä henkiset vammat kovin paljoa näkyneet, löysivät melko pian parin.

Nykyään saattaa nuoren miehen kosiomatka saada huonon lopun jos kengät ovat väärän väriset tai paita on väärää merkkiä.

B. Yhteiskunnan huolehtivaisuus

Silloin kun nälkä ja puute ovat ainaisena seuralaisena yksin on vielä hankalampaa. Perustoimeentulevan yksinäisen elämä voi järkkyä aivan pienestäkin syystä, muutaman viikon sairaus tai työttömyys oloissa, joissa yhteiskunnan tuki on olematon, voi kaataa talouden. Yhdessä ollaan vahvempia.

Tällä hetkellä turvaverkot pelastavat nälkäkuolemalta.

C. Tiukentuneet normit

Aiemmin nuorison juomatavat olivat roisimpia kuin nykyään. Suuremmilla joukoilla kerännyttiin yhteen ja oltiin jonkunverran humalaisempia kuin nykyään. Näin pikkuesteet nopeasti menettivät merkityksensä ja moni tutustui kumppaniin jota selvinpäin ei edes olisi huomannut.

Sivistyneemmät käytöstavat (face-to-face) vievät suhteet useimmin kaveripohjalle ja seksipuoli lämpenee hitaammin, eikä oikeaa paria tahdo löytyä. Festareilla, joissa meno on hieman vapaampaa, on taas aivan liian paljon ihmisiä jotta sieltä löytyisi se oikea, ainakaan helpolla. Hyvän kohteen pitäisi olla ainakin jotenkin puolituttu entuudestaan.

Toisaalta on ympäristölle hyväksi ettemme kovin hartaasti pariudu, eli käytännössä lisäänny. Onhan täällä ihmisiä jo aivan riittävästi. Ehkä onkin kokonaisuuden kannalta viisasta olla single ja hakea nautintoa lyhytaikaisista, äärimmillään vain muutaman tunnin, suhteista.

Kun vaatimukset kasvavat niin kosiomenot monimutkaistuvat. Olen ihmetellyt miksi jotkut lintulajit, esim. paratiisilinnut ja muut ovat kehittäneet perimän jossa vuosikaudet harjoitellaan kosiomenoja ja rakennellaan infraa - vain pariutumisen vuoksi. Eikö lajin lisääntymisen kannalta olisi parempi kuin mentäisiin mahdollisimman pian asiaan eikä hukattaisi energiaa turhiin rituaaleihin?

Ilmeisesti ei koska näin on päässyt käymään. Ehkä ihminenkin on siirtymässä yhä monimutkaistuvaan parinhankkimisrituaaliin.

Kommentit (10)

MooM
Seuraa 
Viestejä6322
Liittynyt29.6.2012

George Hanson kirjoitti:
Ihmiselle on tärkeää luottamuksellinen ja pitkä, ehkä koko elämän kestävä parisuhde. Tässä ajassa sellaisen löytää yhä harvempi, niistäkin jotka luulivat löytäneensä, yhä useampi keskeyttää ja tiet eroavat.

Pitkä parisuhde ei tarkoita luottamuksellista ja hyvää parisuhdetta. Hieno homma jos se on sellainen, mutta ennen lähes kaikki parisuhteet päättyivät toisen kuolemaan, olivatpa ne hyviä tai eivät. Ympäristö ja kulttuuri yksinkertaisesti pakotti pysymään yhdessä, tai ainakin eroava sai ikuisen leiman.

Luettelit hyvin tekijöitä, joiden vuoksi nykyisin on mahdollista elää sinkkuna (mm. yhteiskunnan tuki ja myös ympäristön suovaitsevaisuus sinkkuutta kohtaan). Samat tekijät mahdollistavat eroamisen. 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28927
Liittynyt16.3.2005

George Hanson kirjoitti:
Ihmiselle on tärkeää luottamuksellinen ja pitkä, ehkä koko elämän kestävä parisuhde. Tässä ajassa sellaisen löytää yhä harvempi, niistäkin jotka luulivat löytäneensä, yhä useampi keskeyttää ja tiet eroavat.

Vai onko sittenkin niin, että ne yksilöt, joille se on tärkeä, etsivät toisensa ja elävät elämänsä suhteissa ja ne, joille se ei ole niin tärkeää, elävät lyhyemmissä suhteissa ja sinkkuna, kun heillä on nyt siihen mahdollisuus.

Lainaus:

A. Kasvaneet vaatimukset

Sodan jälkeen, kun nuoret miehet palasivat rintamalta, naitiin paljon ja nopeasti. Kaikki joilla oli suurin osa raajoista ja muusta fyysisestä terveydestä säilynyt eikä henkiset vammat kovin paljoa näkyneet, löysivät melko pian parin.

Tämä pitää varmaan paikkansa. Mutta liittynee myös siihen, että ei se pariutuminen ole kaikille elämän tärkein asia. Silloin otettiin se ketä saatiin ja nyt halutaan, että suhde parantaa elämän laatua. Varsinkaan naisille se ei ole itsestäänselvyys.

Lainaus:
Nykyään saattaa nuoren miehen kosiomatka saada huonon lopun jos kengät ovat väärän väriset tai paita on väärää merkkiä.

Juuri tälaiset vaatimukset kyseenalaistavat sen, onko parisuhde sellaisia asettavalle ihmiselle tärkeä. Sanoisin, että ne joille se on tärkeä, pystyvät sietämään paljon suurempia kompromisseja kuin ne, jotka osaavat elää onnellisena yksinkin.

Lainaus:
Silloin kun nälkä ja puute ovat ainaisena seuralaisena yksin on vielä hankalampaa.

Se on totta. Ennen liitot olivat ennen kaikkea järkiliittoja.

Lainaus:
Aiemmin nuorison juomatavat olivat roisimpia kuin nykyään. Suuremmilla joukoilla kerännyttiin yhteen ja oltiin jonkunverran humalaisempia kuin nykyään. Näin pikkuesteet nopeasti menettivät merkityksensä ja moni tutustui kumppaniin jota selvinpäin ei edes olisi huomannut.

Tähän en usko. Maltillinen juominen edistää pariutumista, mutta varmaan muistat, että aika helposti se meni överiksi ja pilasi koko homman. Ne "suhteetkin" kestivät usein seuraavaan aamuun. Luulen, että alkoholinkäytön maltillistuminen edistää pitkäaikaista pariutumista. En tosin tiedä, että liittyykö määrällinen alkoholinkäytön väheneminen yleiseen maltillistumiseen, vai ihmisten jakaantumiseen ääripäihin, joka ei vaikuta samalla tavalla.

Lainaus:
Sivistyneemmät käytöstavat (face-to-face) vievät suhteet useimmin kaveripohjalle ja seksipuoli lämpenee hitaammin, eikä oikeaa paria tahdo löytyä.

Omien havaintojeni mukaan pitkäaikaiset elämänkumppanuudet perustuvat usein enemmän ystävyyteen kuin hillittömään seksihimoon. Seksi ei ole niiden osapuolille niin tärkeä juttu kuin keskimäärin.

Lainaus:
Kun vaatimukset kasvavat niin kosiomenot monimutkaistuvat. Olen ihmetellyt miksi jotkut lintulajit, esim. paratiisilinnut ja muut ovat kehittäneet perimän jossa vuosikaudet harjoitellaan kosiomenoja ja rakennellaan infraa - vain pariutumisen vuoksi. Eikö lajin lisääntymisen kannalta olisi parempi kuin mentäisiin mahdollisimman pian asiaan eikä hukattaisi energiaa turhiin rituaaleihin?

Niin, olisi mielenkiintoista tietää tuollaisten lajien historiasta. Onko se vain joku evoluution harhatoiminto, jossa joku älytön piirre alkaa vahvistaa itseään ja ajaa lajin ennen pitkää sukupuuttoon. Luonto kun ei yhtä lajia kaipaa. Laajalle levinneet, yleiset ja elinympäristönsä suhteen sopeutuvaiset ja vaatimattomat lajit eivät kai yleensä ole soidinmenoiltaankaan kovin äärimmäisiä.

Ihmisen tapauksessa tuollainen tuskin uhkaa lajin olemassaoloa, koska ihminen voi toimia tiedon pohjalta. Yhteiskunnat voivat säädellä kansalaistensa lisääntymistä jossain rajoissa varsin helposti tulonsiirroilla, propagandalla ym. keinoilla. Kyllä lapsen teko alkaa maittamaan, jos se tietää taloudellista hyötyä.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1475
Liittynyt13.11.2014

MooM kirjoitti:
George Hanson kirjoitti:
Ihmiselle on tärkeää luottamuksellinen ja pitkä, ehkä koko elämän kestävä parisuhde. Tässä ajassa sellaisen löytää yhä harvempi, niistäkin jotka luulivat löytäneensä, yhä useampi keskeyttää ja tiet eroavat.

Pitkä parisuhde ei tarkoita luottamuksellista ja hyvää parisuhdetta. Hieno homma jos se on sellainen, mutta ennen lähes kaikki parisuhteet päättyivät toisen kuolemaan, olivatpa ne hyviä tai eivät. Ympäristö ja kulttuuri yksinkertaisesti pakotti pysymään yhdessä, tai ainakin eroava sai ikuisen leiman.   

Ei välttämättä tarkoita mutta on se pitkä todennäköisempi vaihtoehto luottamukselliselle ja hyvälliselle parisuhteelle kuin lyhyt. Harvoin lyhyt parisuhde kovin hyvä on ja luottamuksellinen, loppuihan se lysti lyhyeen.

MooM kirjoitti:
  Luettelit hyvin tekijöitä, joiden vuoksi nykyisin on mahdollista elää sinkkuna (mm. yhteiskunnan tuki ja myös ympäristön suovaitsevaisuus sinkkuutta kohtaan). Samat tekijät mahdollistavat eroamisen. 

Näinhän se on. Tämänhetkinen asenneilmapiiri mahdollistaa yksinelon, ja on jopa suosiollinen sille.

En kyllä oikeasti tiedä, hakeeko pitkää enää edes kovin moni vakavissaan.  Monta hyvää pientä pätkää voi olla jännempää kuin yksi pitkä.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1475
Liittynyt13.11.2014

Neutroni kirjoitti:
George Hanson kirjoitti:
Ihmiselle on tärkeää luottamuksellinen ja pitkä, ehkä koko elämän kestävä parisuhde. Tässä ajassa sellaisen löytää yhä harvempi, niistäkin jotka luulivat löytäneensä, yhä useampi keskeyttää ja tiet eroavat.

Vai onko sittenkin niin, että ne yksilöt, joille se on tärkeä, etsivät toisensa ja elävät elämänsä suhteissa ja ne, joille se ei ole niin tärkeää, elävät lyhyemmissä suhteissa ja sinkkuna, kun heillä on nyt siihen mahdollisuus.    

Se voi olla niinkin. Luultavasti mahdollisuuksienkin takia mutta myös ehkä kasvaneen vaatimustason takia.

Neutroni kirjoitti:

Lainaus:

A. Kasvaneet vaatimukset

Sodan jälkeen, kun nuoret miehet palasivat rintamalta, naitiin paljon ja nopeasti. Kaikki joilla oli suurin osa raajoista ja muusta fyysisestä terveydestä säilynyt eikä henkiset vammat kovin paljoa näkyneet, löysivät melko pian parin.

Tämä pitää varmaan paikkansa. Mutta liittynee myös siihen, että ei se pariutuminen ole kaikille elämän tärkein asia. Silloin otettiin se ketä saatiin ja nyt halutaan, että suhde parantaa elämän laatua. Varsinkaan naisille se ei ole itsestäänselvyys. 

Ennen melkein minkälainen mies tahansa oli parempi kuin ilman. Nykyisin päinvastoin.

Neutroni kirjoitti:

Lainaus:
Nykyään saattaa nuoren miehen kosiomatka saada huonon lopun jos kengät ovat väärän väriset tai paita on väärää merkkiä.

Juuri tälaiset vaatimukset kyseenalaistavat sen, onko parisuhde sellaisia asettavalle ihmiselle tärkeä. Sanoisin, että ne joille se on tärkeä, pystyvät sietämään paljon suurempia kompromisseja kuin ne, jotka osaavat elää onnellisena yksinkin. 

Onhan se niin, että kauhealta määrältä murheita säästyy kun kaikki voi virittää toimimaan vain omaksi hyväksi, välittämättä muista. Vanhana voi sitten hieman enemmän itkututtaa yksin, ei ole ketään edes ketä muistella.

Neutroni kirjoitti:

Lainaus:
Silloin kun nälkä ja puute ovat ainaisena seuralaisena yksin on vielä hankalampaa.

Se on totta. Ennen liitot olivat ennen kaikkea järkiliittoja. 

Näitä oli paljon. Kohtuullisesti moni selvisi.

Neutroni kirjoitti:
Lainaus:
  Aiemmin nuorison juomatavat olivat roisimpia kuin nykyään. Suuremmilla joukoilla kerännyttiin yhteen ja oltiin jonkunverran humalaisempia kuin nykyään. Näin pikkuesteet nopeasti menettivät merkityksensä ja moni tutustui kumppaniin jota selvinpäin ei edes olisi huomannut.

Tähän en usko. Maltillinen juominen edistää pariutumista, mutta varmaan muistat, että aika helposti se meni överiksi ja pilasi koko homman. Ne "suhteetkin" kestivät usein seuraavaan aamuun. Luulen, että alkoholinkäytön maltillistuminen edistää pitkäaikaista pariutumista. En tosin tiedä, että liittyykö määrällinen alkoholinkäytön väheneminen yleiseen maltillistumiseen, vai ihmisten jakaantumiseen ääripäihin, joka ei vaikuta samalla tavalla.

Muistan muistan. Taisit olla samoissa bileissä?

Alkoholinkäytön maltillistuminen lisää ainakin pariutumisrituaalin ja puolisoiteroinnin kestoa. Tunnen muutamia pareja jotka ovat alaikäisinä tempaisseet "pullat uuniin" humalapäissään ja ovat edelleen kuin nuoriapareja monen kymmenen vuoden jälkeen.

Neutroni kirjoitti:
Lainaus:
Sivistyneemmät käytöstavat (face-to-face) vievät suhteet useimmin kaveripohjalle ja seksipuoli lämpenee hitaammin, eikä oikeaa paria tahdo löytyä.

Omien havaintojeni mukaan pitkäaikaiset elämänkumppanuudet perustuvat usein enemmän ystävyyteen kuin hillittömään seksihimoon. Seksi ei ole niiden osapuolille niin tärkeä juttu kuin keskimäärin.

Ei se hillittömyys useinkaan enää ole läsnä myöhemmällä iällä, muuttuneeko laimentuessaan kiintymykseksi ja ymmärtämiseksi.

Neutroni kirjoitti:
Lainaus:
Kun vaatimukset kasvavat niin kosiomenot monimutkaistuvat. Olen ihmetellyt miksi jotkut lintulajit, esim. paratiisilinnut ja muut ovat kehittäneet perimän jossa vuosikaudet harjoitellaan kosiomenoja ja rakennellaan infraa - vain pariutumisen vuoksi. Eikö lajin lisääntymisen kannalta olisi parempi kuin mentäisiin mahdollisimman pian asiaan eikä hukattaisi energiaa turhiin rituaaleihin?

Niin, olisi mielenkiintoista tietää tuollaisten lajien historiasta. Onko se vain joku evoluution harhatoiminto, jossa joku älytön piirre alkaa vahvistaa itseään ja ajaa lajin ennen pitkää sukupuuttoon. Luonto kun ei yhtä lajia kaipaa. Laajalle levinneet, yleiset ja elinympäristönsä suhteen sopeutuvaiset ja vaatimattomat lajit eivät kai yleensä ole soidinmenoiltaankaan kovin äärimmäisiä.

Ihmisen tapauksessa tuollainen tuskin uhkaa lajin olemassaoloa, koska ihminen voi toimia tiedon pohjalta. Yhteiskunnat voivat säädellä kansalaistensa lisääntymistä jossain rajoissa varsin helposti tulonsiirroilla, propagandalla ym. keinoilla. Kyllä lapsen teko alkaa maittamaan, jos se tietää taloudellista hyötyä.

Kai se on ollut luonnon evoluutiokeino rajallisten resurssien säästämiseksi. Voi se olla ihmiselläkin sitä. Miksi tehdä lapsia tähän muutenkin kasvavaan ylipopulaatioon. Joku vipu voi olla perimässä joka lauetessaan aiheuttaa omaehtoista kannansäätelyä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

George Hanson kirjoitti:

Kumppanin etsiminen on kuitenkin mahdollista yhä moninaisimmilla tavoilla, kaikenlaisia yhteisöjä on enemmän kuin koskaan ja internetillä ehdokkaat näkyvät muutamalla klikkauksella, jopa kautta maapallon.

Emäntä luki jostain "taikamaan tiedonannosta", että nykyisin suuri syy eroihin on nimenomaan sosiaalinen media FB ym. yhteisöt.

Eli sitä tarjontaa on niin paljon ihan käden ulottuvilla ja tunnustelut on hoidettavissa sillä pikku pämpyttimellä joka on jokaisen taskussa.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28927
Liittynyt16.3.2005

George Hanson kirjoitti:
Se voi olla niinkin. Luultavasti mahdollisuuksienkin takia mutta myös ehkä kasvaneen vaatimustason takia.

Eikö se ole luonnollinen ja hyvä asia, että elintason kehittyessä vaatimustasokin kasvaa? Muu vastaisi sitä, että hylkäisi sivistyksen ja muuttaisi jonnekin Siperian korpeen elämään omavaraisesti.

Lainaus:
Ennen melkein minkälainen mies tahansa oli parempi kuin ilman. Nykyisin päinvastoin.

Tuo muodostaa ikävän tilanteen lähinnä nyhveröille miehille, joiden on vaikea myydä itseään vaativille naisille. Kaikki muut voittavat. Reippaat miehet ja kaikki naiset voivat valita pariutumisen, pidättymisen tai villin elämän välillä niin kuin haluavat ilman leimaantumista (jos nyt on ihan pakko rällästää ahdasmielisessä lestadiolaisessa pikkukylässä, se on vain omaa tyhmyyttä, vaihtoehtoja on). Valinnat eivät ole lopullisia, vaan niitä voi muuttaa elämäntilanteen muuttuessa. "Ongelmat" ovat lähinnä sellaisia, että tekisi mieli jotain maailmantähteä tai 70 nymfomaanineitsyen haaremia mutta kaikkea ei saa. Nyhveröt miehetkin löytävät ennen pitkää omansa, koska monet nyhveröt naiset haluavat nuoruuden hullutustensa (yleensä viivytystaistelu omia haluja vastaan) jälkeen miehen, joka on ennen kaikkea ennakoitava ja hallittava.

Lainaus:
Onhan se niin, että kauhealta määrältä murheita säästyy kun kaikki voi virittää toimimaan vain omaksi hyväksi, välittämättä muista. Vanhana voi sitten hieman enemmän itkututtaa yksin, ei ole ketään edes ketä muistella.

Miksi pitäisi käyttää nuorena ja terveenä valtavasti resursseja vanhuuden turvaamiseen? On miljoona mahdollisuutta miksi vanhana voi olla onneton vaikka tekisi nuorena mitä. Mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, vaikka olisi terve satavuotias miljardööri. Onpahan sitten edes jotain mitä muistella.

Neutroni kirjoitti:

Se on totta. Ennen liitot olivat ennen kaikkea järkiliittoja. 

Näitä oli paljon. Kohtuullisesti moni selvisi.[/Quote][/quote]

Niin. Mutta jos on mahdollisuus elää onnellista elämää, johon voi edes jossain määrin vaikuttaa omilla päätöksillä ja valinnoilla, miksi pitäisi haikailla "kohtuullista selviämistä" kurjissa oloissa? Minusta se on aivan älytöntä haikailla sellaista. Varsinkin, kun omilla valinnoilla voi tehdä elämästään varsin kurjaa selviämistaistelua. Mutta ongelma on se, että pitäisi saada nykyajan helppous ja mukavuudet samalla kuin jonkinlainen epärealistinen fantasia vanhojen aikojen ihanuudesta.

Neutroni kirjoitti:
Muistan muistan. Taisit olla samoissa bileissä?

Minä en muista. Ehkä olit joku niistä tyypeistä, joita en tuntenut. :)

Lainaus:

Alkoholinkäytön maltillistuminen lisää ainakin pariutumisrituaalin ja puolisoiteroinnin kestoa. Tunnen muutamia pareja jotka ovat alaikäisinä tempaisseet "pullat uuniin" humalapäissään ja ovat edelleen kuin nuoriapareja monen kymmenen vuoden jälkeen.

Jos puhutaan elämänkumppanuudesta, mitä väliä on pariutumisen kestolla?

Yksittäistapauksia on aina, mutta väitän itsestäänselvyytenä, että hitaasti lämpiävistä pariskunnista on paljon suurempi osa yhdessä 25 vuoden kuluttua kuin niistä, jotka toheloivat itsensä teininä raskaaksi kännisellä ensipanolla. Ainakin minun tuttavapiirissä sellaisilla ihmisillä on melkein aina koko joukko vakavia ongelmia, jotka estävät pitkäjänteisen elämänhallinnan.

Lainaus:
Ei se hillittömyys useinkaan enää ole läsnä myöhemmällä iällä, muuttuneeko laimentuessaan kiintymykseksi ja ymmärtämiseksi.

Kyllä ihmisten suhde seksiin vaihtelee paljon. Moni tuntuu olevan viisikymppisenä viriilimpi kuin meikäläinen oli 20 vuotiaana. Esimerkiksi valitsevat kumppaninsa seksuaalisen tyydyttävyyden perusteella vaikka se vaatisi rajuja kompromissejä mukavuudessa ja luotettavuudessa. Se helpottaa kummasti elämänkumppanuutta, jos seksiksi riittää että saa silloin tällöin puolison kanssa.

Lainaus:
Kai se on ollut luonnon evoluutiokeino rajallisten resurssien säästämiseksi.

Tuskinpa vain joku laji alkaa ajaa itseään sukupuuttioon säästääkseen resursseja muille.

Lainaus:
Voi se olla ihmiselläkin sitä. Miksi tehdä lapsia tähän muutenkin kasvavaan ylipopulaatioon. Joku vipu voi olla perimässä joka lauetessaan aiheuttaa omaehtoista kannansäätelyä.

Ylipopulaatio vaikuttaa monilla lajeilla noin. Mutta ne ihmeellisten soidinmenojen lajit ovat usein vähälukuisia ja niitä uhkaa ennemmin häviäminen kilpailussa kuin resurssien loppuminen.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1475
Liittynyt13.11.2014

Neutroni kirjoitti:
George Hanson kirjoitti:
Se voi olla niinkin. Luultavasti mahdollisuuksienkin takia mutta myös ehkä kasvaneen vaatimustason takia.

Eikö se ole luonnollinen ja hyvä asia, että elintason kehittyessä vaatimustasokin kasvaa? Muu vastaisi sitä, että hylkäisi sivistyksen ja muuttaisi jonnekin Siperian korpeen elämään omavaraisesti. 

Kun naisten vaatimustaso kasvaa, se ei välttämättä johdu siitä, että heidän laatunsa olisi kehittynyt positiiviseen suuntaan, vaan siitä että heistä on alitarjontaa. Miehiin sen sijaan kohdistuu entistä suuremmat vaatimukset,  heidänkään "laatunsa", mitä sillä nyt tarkoitetaankin, tuskin on mitenkään kauheasti kehittynyt.

Siperian korvessa muuten suomipojalla olisi varmasti kysyntää. Saattaisi olla keskivertoa siistimpi, ja vähemmän juoppo kuin normisiperialainen.

Neutroni kirjoitti:
 
Lainaus:
Ennen melkein minkälainen mies tahansa oli parempi kuin ilman. Nykyisin päinvastoin.

Tuo muodostaa ikävän tilanteen lähinnä nyhveröille miehille, joiden on vaikea myydä itseään vaativille naisille. Kaikki muut voittavat. Reippaat miehet ja kaikki naiset voivat valita pariutumisen, pidättymisen tai villin elämän välillä niin kuin haluavat ilman leimaantumista (jos nyt on ihan pakko rällästää ahdasmielisessä lestadiolaisessa pikkukylässä, se on vain omaa tyhmyyttä, vaihtoehtoja on). Valinnat eivät ole lopullisia, vaan niitä voi muuttaa elämäntilanteen muuttuessa. "Ongelmat" ovat lähinnä sellaisia, että tekisi mieli jotain maailmantähteä tai 70 nymfomaanineitsyen haaremia mutta kaikkea ei saa. Nyhveröt miehetkin löytävät ennen pitkää omansa, koska monet nyhveröt naiset haluavat nuoruuden hullutustensa (yleensä viivytystaistelu omia haluja vastaan) jälkeen miehen, joka on ennen kaikkea ennakoitava ja hallittava.

Naisylimäärä voisi olla yhteiskunnallisesti parempi asia. Nuorten miesten ylijäämä on tutkitusti räjähdysherkkyyttä aiheuttavaa. On jopa sanottu, että viikinkiretket, amerikanvalloitus, ristiretket ja nykyinen siirtolaisvirta olisivat jääneet tekemättä jos ei niin suurta väestöpullistumaa olisi nuorten naimattomien miesten kohdalla ollut/olisi.

Neutroni kirjoitti:
Lainaus:
Onhan se niin, että kauhealta määrältä murheita säästyy kun kaikki voi virittää toimimaan vain omaksi hyväksi, välittämättä muista. Vanhana voi sitten hieman enemmän itkututtaa yksin, ei ole ketään edes ketä muistella.

Miksi pitäisi käyttää nuorena ja terveenä valtavasti resursseja vanhuuden turvaamiseen? On miljoona mahdollisuutta miksi vanhana voi olla onneton vaikka tekisi nuorena mitä. Mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, vaikka olisi terve satavuotias miljardööri. Onpahan sitten edes jotain mitä muistella. 

Kyllä parisuhteessakin voi tehdä kaikkea kivaa. Joko yhdessä tai erikseen. Jos on naimaton satavuotias miljardööri, kenen kanssa voi muistella? Jonkun maksetun kuuntelijanko? Kavereita tuskin on montaa jäljellä kun on imuroinut kaikkien rahat itselleen.

Neutroni] [quote kirjoitti:
Lainaus:

Se on totta. Ennen liitot olivat ennen kaikkea järkiliittoja. 

Näitä oli paljon. Kohtuullisesti moni selvisi.

Niin. Mutta jos on mahdollisuus elää onnellista elämää, johon voi edes jossain määrin vaikuttaa omilla päätöksillä ja valinnoilla, miksi pitäisi haikailla "kohtuullista selviämistä" kurjissa oloissa? Minusta se on aivan älytöntä haikailla sellaista. Varsinkin, kun omilla valinnoilla voi tehdä elämästään varsin kurjaa selviämistaistelua. Mutta ongelma on se, että pitäisi saada nykyajan helppous ja mukavuudet samalla kuin jonkinlainen epärealistinen fantasia vanhojen aikojen ihanuudesta. 

</p> <p>Oma päätös: "Elän onnellista elämää ja pidän hauskaa yksin" tai "Elän onnellista elämää parisuhteessa" </p> <p>Molemmat perustuvat omaan päätökseen ja ovat yhtä epärealistisia tai realistisia, sitä ei kukaan pysty etukäteen määräämään, sitä tulee mitä sattuu tulemaan, mitä nyt hiukan voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkea. </p> <p>[quote=Neutroni kirjoitti:

Lainaus:

Alkoholinkäytön maltillistuminen lisää ainakin pariutumisrituaalin ja puolisoiteroinnin kestoa. Tunnen muutamia pareja jotka ovat alaikäisinä tempaisseet "pullat uuniin" humalapäissään ja ovat edelleen kuin nuoriapareja monen kymmenen vuoden jälkeen.

Jos puhutaan elämänkumppanuudesta, mitä väliä on pariutumisen kestolla?

Yksittäistapauksia on aina, mutta väitän itsestäänselvyytenä, että hitaasti lämpiävistä pariskunnista on paljon suurempi osa yhdessä 25 vuoden kuluttua kuin niistä, jotka toheloivat itsensä teininä raskaaksi kännisellä ensipanolla. Ainakin minun tuttavapiirissä sellaisilla ihmisillä on melkein aina koko joukko vakavia ongelmia, jotka estävät pitkäjänteisen elämänhallinnan. 

Riippuu miten se pitkäkestoinen pariutuminen hoidetaan. Jos molemmat hyppivät muita kokeilemassa koko ajan ennen vakavaa sitoutumista, voi siitä tulla ongelmia sitoutumisen jälkeen, lauantai-iltaisin, joskus pitkänkin ajan päästä, kun muutamat konjakit on juotu. Näistä voi lukea lehdistä.

Ensipanolla vakiintuneet eivät useinkaan koe puolison edellisiä suhteita rasitteena.

Neutroni kirjoitti:

Lainaus:
Ei se hillittömyys useinkaan enää ole läsnä myöhemmällä iällä, muuttuneeko laimentuessaan kiintymykseksi ja ymmärtämiseksi.

Kyllä ihmisten suhde seksiin vaihtelee paljon. Moni tuntuu olevan viisikymppisenä viriilimpi kuin meikäläinen oli 20 vuotiaana. Esimerkiksi valitsevat kumppaninsa seksuaalisen tyydyttävyyden perusteella vaikka se vaatisi rajuja kompromissejä mukavuudessa ja luotettavuudessa. Se helpottaa kummasti elämänkumppanuutta, jos seksiksi riittää että saa silloin tällöin puolison kanssa.

Jos on viisikymppinen, yleensä uudelleensitoutuja, niin tietää yleensä mitä haluaa. Usein taloudelliset edellytyksetkin antavat enemmän joustoa kuin nuoremmilla. Näin on myös mahdollisuus keskittyä seksiin enemmän. Luotettavuus on tuskin kovin korkealla tasolla mutta se tiedetään, no problem. Tyydyttävyys voi olla hyväkin.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1475
Liittynyt13.11.2014

Onko yhtään parempi?

Neutroni kirjoitti:

Niin. Mutta jos on mahdollisuus elää onnellista elämää, johon voi edes jossain määrin vaikuttaa omilla päätöksillä ja valinnoilla, miksi pitäisi haikailla "kohtuullista selviämistä" kurjissa oloissa? Minusta se on aivan älytöntä haikailla sellaista. Varsinkin, kun omilla valinnoilla voi tehdä elämästään varsin kurjaa selviämistaistelua. Mutta ongelma on se, että pitäisi saada nykyajan helppous ja mukavuudet samalla kuin jonkinlainen epärealistinen fantasia vanhojen aikojen ihanuudesta. 

Oma päätös: "Elän onnellista elämää ja pidän hauskaa yksin" tai "Elän onnellista elämää parisuhteessa"

Molemmat perustuvat omaan päätökseen ja ovat yhtä epärealistisia tai realistisia, sitä ei kukaan pysty etukäteen määräämään, sitä tulee mitä sattuu tulemaan, mitä nyt hiukan voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkea.

Vomies
Seuraa 
Viestejä2647
Liittynyt4.9.2010

Minä olen OkCupid foorumin moderaattori. En ole tällä hetkellä oikein varma, että miksi...

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat