Seuraa 
Viestejä959
Liittynyt10.5.2014

Tietokoneiden prosessorien kehitys näyttää pysähtyneen 3.3 Gigahertzin kohdalle. Mistä tämä johtuu? Voiko kyse olla niin yksinkertaisesta asiasta kuin: Valon nopeus c = aallonpituus kertaa taajuus.

Kun on suuri taajuus on pieni aallonpituus. Jos sijoittaa tuon 3.3 Gigahertziä kaavaan on helppo päätellä, että koska vastaus on noin 90 aallonpituudelle voisi suurin mahdollinen aallonpituus olla c2 eli sama kuin Coulombin vakio. Vai onko tuo sittenkin pienin mahdollinen aallonpituus, jos kerran 3.3 on suurin taajuus.

Siitä saamme, että suurin mahdollinen taajuus eli värähdysliike olisi c2 jaettuna c eli 1 jaettuna c eli 3.3356409519815204957557671447492e-6

Energian kaavasta: E = hf voimme laskea suurimman mahdollisen energian: h kertaa suurin mahdollinen taajuus.
Saan vastauksen: 2.210218697362960345053110041881e-5

Lyhyesti: Jos on olemassa värähdysliikkelle suurin mahdollinen taajuus voiko sen saada kaavasta c2 jaettuna c ?
Ja voiko olla olemassa sellaista käsitettä kuin pienin mahdollinen aallonpituus ja voisiko se olla juuri sama luku kuin c2 tai Coulombin vakio 8.987.....???

Sivut

Kommentit (55)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28923
Liittynyt16.3.2005

Tuo numerologia ei liity vähääkään sen enempää tietokoneiden toimintaan kuin fysiikkaan muutenkaan. Suurin taajuus ei ole mielekäs. Ei tiedetä mitään mekanismia, joka rajoittaiis sähkömagneettisen sätelyn taajuutta. Prosessori toimii millä toimii, mutta esimerkiksi monitoristasi silmään tuleva valo on sähkömagneettista säteilyä muutaman sadan terahertsin taajuudella. Gammasäteilyn taajuus voi olla monta kertaluokkaa suurempi.

On jotian spekulaatioita, että suurienerginen säteily voisi jotenkin menettää energiaansa, mutta sitä ei ole voitu havainnoin varmistaa. Ei liioin minkäänlaista ylärajaa fotonin energialle. Jotkut Planckin suureisiin liittyvät rajoituksetkin koskevat vain sitä mitä fysiikan teoriamme voivat käsitellä. Maailmankaikkeutta ei kiinnostane ihmisen laskut.

Tietokoneiden prosessorien kellotaajuuskehitys johtuu kahdesta asiasta. Toinen on materiaalifysiikka. Taajuuden nosto on hyvin vaikeaa ja vaatii mielettömän kallista tuotekehitystä. Toinen on kaupallinen. Maailmassa on tällä hetkellä vain yksi firma, joka osaa valmistaa tehokkaita prosessoreja, Intel. Monopoliasemansa turvin sen omistajat jakavat mieluummin tuotot itselleen kuin sijoittavat ne tuotekehitykseen. Prosessorien kehitys on lähinnä muodollista. Edistystä tapahtuu vähävirtaisissa kannettaviin laitteisiin tarkoitetuissa ja halvimmissa malleissa, ja harrastuskäytöstä pois hinnoitellut serveriprosessorit saavat laiskaa tahtia lisää ytimiä, mutta tehokkaat työasemaprosessorit eivät ole juuri kehittyneet 5 vuodessa.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5956
Liittynyt7.7.2007

Edelliseen lisäten, onhan siinä nopeiden prosessorien kehittämisessä mm. sellainen haaste, että prosessorin, muistien ym. ( ja myös emolevyn) sisäiset langoitukset pitää suunnitella niin, että bittipulssien kulkuaika piirin/ emolevyn liitännöissä on samanpituinen, että bitit pysyvät tahdissa, eivätkä ole eriaikaisia. Kun tarkastelee emolevyä, niin siellä mm. prosessorin liitännöissä onkin "mutkajohdinnauhoja", joilla kulkuaikaerot pyritään pitämään kurissa.

mdmx
Seuraa 
Viestejä4828
Liittynyt23.11.2009

jjw kirjoitti:
Eräs tekijä on prosessorin tehohäviö ja siitä johtuva lämpeneminen, joka on verrannollinen kellotaajuuteen.

Ja tästä varmaan voitaisiin johtaa jonkinlainen maksimi kellotaajuuskin, kun johtimet ovat kuitenkin kovin epätäydellisiä, ja ne täytyy pitää pieninä koska etäisyyksien pitää olla pieniä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4284
Liittynyt29.8.2015

Onko muuten korkeampi Ghz taajuus yhtäö kuin minimitaajuus vai yhtä kuin maksimitaajuus? Se voisi olla siinä mielessä minimitaajuus, että kellojakso on aina lyhyempi mitä korkeampi Ghz määrä. Siinä siis herzit

Planckin matkako se minimi on? Ja Planckin aika.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_aika

Se on se aika, joka fotonilta kuluu Planckin matkan kulkemiseen.

Ja koska se on se mittakaava, jonka alta paljastuu kvanttimaailma, niin tarkempia tietoja kannattanee kysellä muilta palstan tietäjiltä.

Ruhollah.

recce
Seuraa 
Viestejä38
Liittynyt24.12.2015

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Onhan noita ylikellotettu muistaakseni jonnekin 6 Ghz nurkille...

Kaupasta saa AMD:n prosessoria 4 Ghz...

Lyhytaikaisesti, hienostuneilla aktiivisilla jäähdytysjärjestelmillä päästään korkeammallekin. Mutta kokonaissysteemin hinta nousee samalla kauas hyötyjen ulottumattomiin ja prosessorin elinikä jää siltikin lyhyeksi. Kaupallisessa valmistuksessa on reunaehtoina takuut ja kuluttajasuojat - ja se hinta. Ehkä on vain hyväksyttävä nykyisen valmistusteknologian tuleminen tiensä päähän. Tehoja etsivä virittää systeeminsä muuten paremmin vastaamaan omia tarpeitaan. Itse esimerkiksi ajan prosesseja, joissa konkreettisesti näkee ytimien lukumäärän ja RAMin merkityksen.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4284
Liittynyt29.8.2015

recce kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
Onhan noita ylikellotettu muistaakseni jonnekin 6 Ghz nurkille...

Kaupasta saa AMD:n prosessoria 4 Ghz...

Lyhytaikaisesti, hienostuneilla aktiivisilla jäähdytysjärjestelmillä päästään korkeammallekin. Mutta kokonaissysteemin hinta nousee samalla kauas hyötyjen ulottumattomiin ja prosessorin elinikä jää siltikin lyhyeksi. Kaupallisessa valmistuksessa on reunaehtoina takuut ja kuluttajasuojat - ja se hinta. Ehkä on vain hyväksyttävä nykyisen valmistusteknologian tuleminen tiensä päähän. Tehoja etsivä virittää systeeminsä muuten paremmin vastaamaan omia tarpeitaan. Itse esimerkiksi ajan prosesseja, joissa konkreettisesti näkee ytimien lukumäärän ja RAMin merkityksen.

Entäs, kun saadaan käyttöön kubitti?

Ilmeisesti ainakin tiettyjen tarkkaan rajattujen sovellusten nopeus tulee nousemaan, vaikka en mene hertseistä vannomaan mitään.

Ja onko totta, että turingin koneen malli rikkoutuu kvanttitietokoneen myötä? Jotenkin käisitin, että tavallaan järjestelmä elää, jonka vuoksi tavallinen Turingin periaatetta noudattava kone ei voisi ratkaista samoja tehtäviä...

Ruhollah.

JPI
Seuraa 
Viestejä25484
Liittynyt5.12.2012

Joskus aikoinaan puhelin 12 (tms.) vuotiaan kummipoikani kannsa ultimate kompuuterista ja sen näytönohjaimesta: Pena per pikseli ja partakarvat pelissä tuulessa heiluu.

Nykyään peleissä todellakin jopa partakarvat tuulessa heiluu vaikkei oo pena per pikseli.

3³+4³+5³=6³

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

jjw kirjoitti:
Eräs tekijä on prosessorin tehohäviö ja siitä johtuva lämpeneminen, joka on verrannollinen kellotaajuuteen.

Mä en oo koskaan ymmärtänyt sitä miten matalat ASICit kellottuu paremmin. Luulis että defektit substraatissa aiheuttaisi epätasia häviöitä ja siten piiri kuormittuisi joistain kohtia enemmän.

Tosin olen epäillyt mutuna että matalempi rinnakkain kytketty vastus purkaa porttien varauksen nopeammin ja tuloksena saadaan kovemmat lukemat tauluun.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

mdmx kirjoitti:
jjw kirjoitti:
Eräs tekijä on prosessorin tehohäviö ja siitä johtuva lämpeneminen, joka on verrannollinen kellotaajuuteen.

Ja tästä varmaan voitaisiin johtaa jonkinlainen maksimi kellotaajuuskin, kun johtimet ovat kuitenkin kovin epätäydellisiä, ja ne täytyy pitää pieninä koska etäisyyksien pitää olla pieniä.

Feteillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä virran kanssa, vaan niitä ohjataan jännitteellä.

Mutta käytännössä taajuudella on aika vähän tekemistä nopeuden kanssa. Putket on tullu vuosi vuodelta pitemmiksi eli laskuteho on kasvanut transistorien määrää kasvattamalla, jolloin taas trankun koon on pitänyt kutistua. Koko ketju ei voi olla nopeampi kuin sen hitain yksilö, joten noi hertsit pätee enemmänki lutikoihin.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Jos otetaa esimerkiksi Intelin Hypersäikeistys, niin alkujaan se oli ihan huono idea tehohäviöiden takia. Nykyään Intelillä on (toistaiseksi) paras valmistustekniikka ja häviöt pysyvät kurissa. AMD käyttää samankaltaista systeemiä GNC-arkkitehtuurissaan ja kaikki tietävät kuinka energiatehokkaita ne on.

Se prossun suunnittelu on loppujen lopuksi aika triviaalia verrattuna ladontaan, kun huonolle pohjalle on vittumaista maalata hylkyjen noustessa äärettömyyksiin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28923
Liittynyt16.3.2005

Käyttäjä921 kirjoitti:
On olemassa suurin mahdollinen taajuus, sillä on olemassa pienin nmahdollinen aika eli Planckin aika:

Nuo Planckin suureet eivät kerro luonnosta mitään, vaan vain ihmisen luontoa mallintavista teorioista. Lähinnä sen, että teoriat lakkaavat pätemästä, jos joku suure saa niin äärimmäisen arvon. Tosin jotkut Planckin suureet ovat ihan arkisia, esimerkiksi Planckin massa oli mikrogrammoja. Niiden tulkinta jonkinlaisiksi luonnonlakien rajoittamiksi suureiden ääriarvoiksi on täysin tuulesta temmattu.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat