Seuraa 
Viestejä2

Mitä tapahtuisi jos jäästä tehty aurinko törmäisi normaaliin, laavasta tehtyyn aurinkoon? Jäästä tehdyn auringon kokonaislämpötila olisi -1000°C ja normaalin auringon kokonaislämpötila olisi 1000°C.

Sivut

Kommentit (36)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Retard
Seuraa 
Viestejä28258

Eetuk kirjoitti:
 Yksinkertaisesti jäinen aurinko

Tuo ei selventänyt asia sitten pätkääkään. Aurinko on nimitys entiteetille, jossa on niin paljon massaa, että sen ytimessä tapahtuu ydinfuusioita. Ydinfuusioista vapautuva energia saa entiteetin lämpenemään ja loistamaan. Kuvassasi oleva sininen aurinko (siniset jättiläiset) on tyypillisesti kuumempi kuin niitä pienempi keltainen aurinko tai sitten keltainen aurinko lähenee maapalloa sellaisella nopeudella, että sen valo on sinisiirtynyt. Jäinen aurinko on siten oksymoron. Mikään ei voi olla jäässä olessaan auringossa puhumattakan sinisestä jättiläisestä. Absoluuttinen nollalämpötila on -273 astetta, joten jos kuvassasi oleva -1000 viittaa lämpötilaan, sellaista(kaan) ei ole olemassa. Mikäli sininen jättiläinen ja keltainen aurinko törmäisivät, syntyisi ainakin iso räjähdys.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428

Kysymyksesi on muotoa: "Oletetaan että luonnonlait eivät ole voimassa. Mitä luonnonlakien mukaan tapahtuisi, jos...?". Siihen ei voi antaa mielekästä vastausta.

Jäästä (eli vedestä) kasattu auringon massainen kappale olisi jonkinlainen tähti. Veden vety alkaisi fuusioitua ja se olisi hyvin kuuma. -1000 C:n lämpötilaa ei voi edes olla.

Laava on pääasiassa silikaatteja. Auringon massainen kivipallo, jonka lämpötila olisi 1000 C, olisi musta kääpiö. Noin maapallon kokoinen hyvin tiheä kappale, jonka ydin olisi pääosin piitä ja sen ympärillä laaja happivaippa. Nuo aineet eivät fuusioidu niissä tiheyksissä. Se ei todellakaan olisi kovin "normaali" tähti. Aurinko ei ole laavaa, vaan vetyä ja heliumia.

Noiden tähtien törmääminen johtaisi luultavasti jonkinlaiseen purkaukseen, kun kasvanut tiheys lisäisi vetyfuusion tehoa. En tiedä onko kukaan mallintanut tarkemmin tähtiä, joiden massasta suurin osa on (astronomisia) metalleja ja vain pieni osa vetyä, koska sellaisia ei odoteta olevan olemassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428

Se on hyvä oppia jo lapsena, että tiede-foorumilla saa tieteellisiä vastauksia. Jos haluaa sepitteitä siitä miten avaruussankari Sam-Sam yhdistää jää ja laava-auringon niin että kaikilla on kivaa, joku pikkukakkosen foorumi toiminee paremmin.

On täälläkin tietysti satusetäosasto, mutta eivät niiden sadut taida 6 vuotiaita kiinnostaa.

Örmy2
Seuraa 
Viestejä44

Tähän satusetä osastoon on hyvä lisätä vaikeustasoltaan samaa oleva kysymys, antaa se varmasti myös avaajalle jotain...

Miksi nämä galaksien toisiksi suurimmat kappaleet muodostuvat juurikin keveimmistä alkuaineista?!?

Miksi tähdissä ei siis ole juurikaan raskaita alku-aineita, niitä kuitenkin on niissä pilvissä joista aurinkokunnat muodostuvat.

offmind
Seuraa 
Viestejä19980

Örmy2 kirjoitti:
Miksi tähdissä ei siis ole juurikaan raskaita alku-aineita, niitä kuitenkin on niissä pilvissä joista aurinkokunnat muodostuvat.

Raskaammat alkuaineet syntyvät fuusioreaktioissa tähdissä ja leviävät avaruuteen tähtien räjähtäessä.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428

Örmy2 kirjoitti:
Miksi nämä galaksien toisiksi suurimmat kappaleet muodostuvat juurikin keveimmistä alkuaineista?!?

Miksi tähdissä ei siis ole juurikaan raskaita alku-aineita, niitä kuitenkin on niissä pilvissä joista aurinkokunnat muodostuvat.

Alkuräjähdyksessä syntyi lähes yksinomaan vetyä ja heliumia. Tähdet ovat tuottaneet raskaammat aineet ja supernovat ovat levittäneet niitä kaasupilviin. Nykyään raskaampia aineita (joita kutsutaan tähtitieteessä metalleiksi) on linnunradan kaasupilvissä yleensä noin pari massaprosenttia ja se on myös tähtien metallipitoisuus. Suunnilleen saman verran "metalleja" on myös Auringossa.

Retard
Seuraa 
Viestejä28258

WSolsticeHOu kirjoitti:
Entäpä jos kaksi tähteä työntyy toisiansa kohti lähes valonnopeudella. Mitä tapahtuu?

Tämä oli selvästi kompa. Ne vain työntyvät.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

WSolsticeHOu
Seuraa 
Viestejä3618

Neutroni kirjoitti:
WSolsticeHOu kirjoitti:
Entäpä jos kaksi tähteä työntyy toisiansa kohti lähes valonnopeudella. Mitä tapahtuu?

Muodostuu gravitaatioaaltoja.

Entäpä jos vauhti on niin lähellä valonnopeutta että aika kuluu erittäin hitaasti. Niin hitaasti etteivät atomit ehdi vuorovaikuttaa kun ohittavat toisensa. Voisivatko tähdet sujahtaa toistensa läpi, ilman että saavat toisensa laajenemaan erittäin voimakkaasti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen?

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Eusa
Seuraa 
Viestejä18754

Äidinkielen ja fysiikan tunneilla on oltu hereillä:

------
LoL! taidat olla aika tyhmä. luuletko että jos joku on alle -273 nii sitte ei voi enää mennä kylmemmäks. heitä sekaan jää pala ja "absoluuttinen nolla pisteesi" on alitettu.
------

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35428

kfa kirjoitti:
Ihan sama kysymys ihan samoin sanoin täälläkin vuonna 2012. Miksi tuolloin saadut vastaukset ei riitä?

Sen vielä jotenkin ymmärtää, että joku kahjo lähettää hetken mielijohteesta kysymyksen sadalle palstalle, mutta kuka jaksaa jauhaa samaa vuosia? Aloittaja ei näköjään jää edes trollaamaan.

= WSolsticeHOu kirjoitti:

Entäpä jos vauhti on niin lähellä valonnopeutta että aika kuluu erittäin hitaasti. Niin hitaasti etteivät atomit ehdi vuorovaikuttaa kun ohittavat toisensa. Voisivatko tähdet sujahtaa toistensa läpi, ilman että saavat toisensa laajenemaan erittäin voimakkaasti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen?

Aika kuluu hitaasti vain meidän koordinaatistosta nähtynä, ei niiden omasta nähtynä. Relativistisilla kappaleilla ei ole ongelmia "ehtiä" vuorovaikuttaa toistensa kanssa. Jos olisi, se näkyisi hiukkaskiihdytinkokeissa vuorovaikutuspinta-alojen pienenemisenä energian kasvaessa. LHC:ssä yksittäiset protonit törmäävät toisiinsa äärirelativistisilla nopeuksilla ilman nikottelua.

WSolsticeHOu
Seuraa 
Viestejä3618

Neutroni kirjoitti:
kfa kirjoitti:
Ihan sama kysymys ihan samoin sanoin täälläkin vuonna 2012. Miksi tuolloin saadut vastaukset ei riitä?

Sen vielä jotenkin ymmärtää, että joku kahjo lähettää hetken mielijohteesta kysymyksen sadalle palstalle, mutta kuka jaksaa jauhaa samaa vuosia? Aloittaja ei näköjään jää edes trollaamaan.

= WSolsticeHOu kirjoitti:

Entäpä jos vauhti on niin lähellä valonnopeutta että aika kuluu erittäin hitaasti. Niin hitaasti etteivät atomit ehdi vuorovaikuttaa kun ohittavat toisensa. Voisivatko tähdet sujahtaa toistensa läpi, ilman että saavat toisensa laajenemaan erittäin voimakkaasti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen?

Aika kuluu hitaasti vain meidän koordinaatistosta nähtynä, ei niiden omasta nähtynä. Relativistisilla kappaleilla ei ole ongelmia "ehtiä" vuorovaikuttaa toistensa kanssa. Jos olisi, se näkyisi hiukkaskiihdytinkokeissa vuorovaikutuspinta-alojen pienenemisenä energian kasvaessa. LHC:ssä yksittäiset protonit törmäävät toisiinsa äärirelativistisilla nopeuksilla ilman nikottelua.

Totta, siis tuo protoneiden törmäily hiukkaskiihdyttimessä. Hyvä huomio.

Kuinkahan paljon protoneita tarvitaan jota saadaan aikaiseksi yksi törmäys?

Aika jännä, lähes valonnopeudella liikkuva kaksonen ei siis oikeasti vanhenekaan hitaammin. Meistä vain näyttäisi siltä että vanhenisi hitaammin.

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Kontra1
Seuraa 
Viestejä6978

WSolsticeHOu kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
kfa kirjoitti:

= WSolsticeHOu kirjoitti:

Aika jännä, lähes valonnopeudella liikkuva kaksonen ei siis oikeasti vanhenekaan hitaammin. Meistä vain näyttäisi siltä että vanhenisi hitaammin.

Eihän sen kaksosen nopeuden tarvitse olla lähelläkään valon nopeutta, riittää kun se yleensä liikkuu kaksospuolikkaan suhteen. Ja kyllä tämä reissulta palaava kaksonen ihan aikuisten oikeesti vanhenee hitaammin. Tosin mitä suurempi nopeusero on, sitä suuremmaksi ikäero kasvaa.

Luepa tästä oppimateriaalista sivu 20 (otsikko sinulla 19) miten kaksospradoksissa käy.

http://www.oulu.fi/tf/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/monjst.pdf

WSolsticeHOu
Seuraa 
Viestejä3618

Kontra1 kirjoitti:
WSolsticeHOu kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
kfa kirjoitti:

= WSolsticeHOu kirjoitti:

Aika jännä, lähes valonnopeudella liikkuva kaksonen ei siis oikeasti vanhenekaan hitaammin. Meistä vain näyttäisi siltä että vanhenisi hitaammin.

Eihän sen kaksosen nopeuden tarvitse olla lähelläkään valon nopeutta, riittää kun se yleensä liikkuu kaksospuolikkaan suhteen. Ja kyllä tämä reissulta palaava kaksonen ihan aikuisten oikeesti vanhenee hitaammin. Tosin mitä suurempi nopeusero on, sitä suuremmaksi ikäero kasvaa.

Luepa tästä oppimateriaalista sivu 20 (otsikko sinulla 19) miten kaksospradoksissa käy.

http://www.oulu.fi/tf/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/monjst.pdf[...

Käyttäjä

Etsi
Alueen etusivulle
Keskustelun etusivu | Tähtitiede ja avaruus
Tähtien törmäys
Tallenna Tykkää

Sivut
« ‹ 1 2
KOMMENTIT (18)
Neutroni
Viesti16/18Lähetetty
8:23 | 18.2.2016
kfa kirjoitti:
Ihan sama kysymys ihan samoin sanoin täälläkin vuonna 2012. Miksi tuolloin saadut vastaukset ei riitä?
Sen vielä jotenkin ymmärtää, että joku kahjo lähettää hetken mielijohteesta kysymyksen sadalle palstalle, mutta kuka jaksaa jauhaa samaa vuosia? Aloittaja ei näköjään jää edes trollaamaan.

= WSolsticeHOu kirjoitti:
Entäpä jos vauhti on niin lähellä valonnopeutta että aika kuluu erittäin hitaasti. Niin hitaasti etteivät atomit ehdi vuorovaikuttaa kun ohittavat toisensa. Voisivatko tähdet sujahtaa toistensa läpi, ilman että saavat toisensa laajenemaan erittäin voimakkaasti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen?

Neutroni kirjoitti

"Aika kuluu hitaasti vain meidän koordinaatistosta nähtynä, ei niiden omasta nähtynä. "

Eli kaksi tähteä työntyy toisiansa kohti lähes vslonnopeudella, niiden aika ei etene hitaammin, mutta jos kaksonen liikkuu nopeasti, sen aika hudastuu?

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6436

WSolsticeHOu kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
kfa kirjoitti:
Ihan sama kysymys ihan samoin sanoin täälläkin vuonna 2012. Miksi tuolloin saadut vastaukset ei riitä?

Sen vielä jotenkin ymmärtää, että joku kahjo lähettää hetken mielijohteesta kysymyksen sadalle palstalle, mutta kuka jaksaa jauhaa samaa vuosia? Aloittaja ei näköjään jää edes trollaamaan.

= WSolsticeHOu kirjoitti:

Entäpä jos vauhti on niin lähellä valonnopeutta että aika kuluu erittäin hitaasti. Niin hitaasti etteivät atomit ehdi vuorovaikuttaa kun ohittavat toisensa. Voisivatko tähdet sujahtaa toistensa läpi, ilman että saavat toisensa laajenemaan erittäin voimakkaasti ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen?

Aika kuluu hitaasti vain meidän koordinaatistosta nähtynä, ei niiden omasta nähtynä. Relativistisilla kappaleilla ei ole ongelmia "ehtiä" vuorovaikuttaa toistensa kanssa. Jos olisi, se näkyisi hiukkaskiihdytinkokeissa vuorovaikutuspinta-alojen pienenemisenä energian kasvaessa. LHC:ssä yksittäiset protonit törmäävät toisiinsa äärirelativistisilla nopeuksilla ilman nikottelua.

Totta, siis tuo protoneiden törmäily hiukkaskiihdyttimessä. Hyvä huomio.

Kuinkahan paljon protoneita tarvitaan jota saadaan aikaiseksi yksi törmäys?

Aika jännä, lähes valonnopeudella liikkuva kaksonen ei siis oikeasti vanhenekaan hitaammin. Meistä vain näyttäisi siltä että vanhenisi hitaammin.

LHC:sä jokaisessa hiukkassuihkussa on noin 1400 protonikimppua, joista kukin ohittaa toiseen suuntaan menevän kimpun noin 20 miljoonaa kertaa sekunnissa. Jokaisessa kimpussa on yli sata miljardia protonia. Vaikka protonikimput ovat hyvin pieniä (pari sentin tuhannesosaa) ovat ne valtavia verrattuna yksittäisiin protoneihin. Suurin osa kimpusta onkin pelkkää tyhjää. Aina kun miljardien protonien kimput kohtaavat tapahtuu ehkä parikymmentä törmäystä.

Tämäkin on paljon. Yhdestä kahden protonin törmäyksestä seuraa usein sotkuinen hiukkassuihku, jossa voi olla sata hadronia. Vaarana on kasautuminen, eli että ilmaisimessa tapahtuu paljon asioita samaan aikaan. Sentähden teknologia ja laskentatehot CMS:ssä ja ATLASissa on viety mahdollisimman pitkälle. Teknisesti koelaitteet ovat rakennettu kerroksittain eri hiukkaslajien toteamiseksi.

Kun protonikimppuja lentää toisiaan päin 20 miljoonaa kertaa sekunnissa ja jokaisessa kohtaamisessa tapahtuu kymmeniä törmäyksiä niin törmäyksiä on satoja miljoonia sekunnissa. Jokainen törmäys on ilotulitus jota hienosäädetyt laitteet yrittävät selvittää. Informaation määrä on valtava. Tietojen tallentamiseen tarvittaisiin noin tuhat tavallisen PC-koneen kovalevyä sekunnissa.

Informaatioähkystä selviämiseen on tekniikoita. Paras on se ettei tietoja tallenneta ollenkaan. 99,9996% datasta heitetään heti bittien taivaaseen. Ei auta mitään, kaikkea ei yksinkertaisesti voi tallentaa. Hommaan tarvitaan erilaisia suodattimia, mitkä ovat yksi LHCn tärkeimmistä osista. Eli yhdistelmä ohjelmistoja ja laiteita. Ensimmäinen suodatin on sähköinen puskuri joka silmäilee noin mikrosekunnissa kaiken mahdollisesti kiinnostavan. Noin kymmenen tuhatta tapahtumaa miljardista saa hyväksytyn leiman ja menee eteenpäin. Toinen taso tarkastelee jokaista tapahtumaa yksityiskohtaisemmin. Nämä tallennetaan jatkotutkimuksiin. Lopulta sekunnissa tuotetuista tapahtumista tallennetaan joitain satoja. Lopulta tutkimusryhmät analysoivat tallennettua dataa (joka pitää jakaa ympäri maapallon). Onkin muodostettu LHC Computing Grid joka yhdistää laskentakeskuksia 35 maassa. 2003 päästiin nopeuteen yli teratavu yli 2000 km matkalla alle puolessa tunnissa (vastaa kokonaisen elokuvan lataamista seitsemässä sekunnissa).

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat