Seuraa 
Viestejä969
Liittynyt10.5.2014

E pot

-G mM / r

E kin

1/2 mv2

E

E kin + E pot

Jos E on pienempi kuin nolla rata on ellipsi tai ympyrä eli ollaan kappaleen gravitaatiokehässä.
Jos E on yhtä suuri kuin nolla rata on paraabeli
Jos E on suurmpi kuin nolla rata on hyperbeli

Kaksi kappaletta ovat vaikka 40 kg ja 500 kg. Isomman r on vaikka 0.01 km seuraa:

E pot = -13 340 000

Millä nopeudella pienempi kappale liikkuu, jotta radasta tulisi paraabeli eli E on yhtä suuri kuin nolla.

Nopeudella 850 E kin on vielä 14 450 000 joten nopeuden pitäisi olla vielä vähän alle tuon.

Eli jotta rata olisi paraabeli pitää nopeuden olla 850 metriä sekunnissa tai vähän alle sen.

On olemassa tietty iskunopeus, jossa painovoima iskeytyy lähestyvään kohteeseen ja taivuttaa lähetyvän kappaleen radan paraabeliksi.
Jos nopeus on suurempi kuin tuo niin painovoima ei taivuta paraabeliksi, vaan hyberpeliksi.
Jos nopeus on pienempi kuin tuo niin kappale jää kiertämään toista kappaletta ympäri.

Tämähän on melkein taikuutta. Mikäli kiväärin luoti kulkisi neljäsosalla nopeudestaan niin patruuna jäisi kiertämään
ympyrää isohkon kappaleen ympäri.

Entä sitten kun painovoima iskeytyy lähestyvään kappaleseen ja taivuttaa sen radan paraabeliksi. Merkitseekö se, että
jossakin kaukana iskun jälkeen kappaleen vauhti lopulta putoaa nollaan. Ja kappale kääntyy takaisin kohden iskevää kappaletta.

Onko tuo isku eräänlainen keskipakoisvoima. Ja toimivatko koomeetat juuri tällä periaatteella. Käykö niin, että
kauimmassa pisteessään aurinogosta niiden nopeus putoaa lähes nollaan. Ja silloin ne kääntyvät ja alkavat pudota
kohden aurinkoa jälleen.

http://www.kotiposti.net/ajnieminen/pak.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pioneer-anomalia

Perustuuko Pioneer anomalia siihen, että kun se lähetettiin se otti voimaa auringon painovoimasta eli aurinko iski siihen lisävoimaa.

NÄMÄ AJATUKSET SAATTAVAT OLLA HARHAISIA, MUTTA JOHTOPÄÄTÖKSET OVAT ILMEISET TUON LINKIN KAAVOJEN PERUSTEELLA. PAINOVOIMA VAIKUTTAA JOPA LENTOKONEISIIN, JOS NE KULKEVAT TASAISELLA NOPEUDELLA????

Kommentit (3)

Pauli
Seuraa 
Viestejä154
Liittynyt24.11.2014

Nyt ei ihan avaudu mitä haet, mutta painovoima vaikuttaa lentokoneisiin myös tasaisella nopeudella, jos sille tarvit varmennuksen. Painovoima vaikuttaa myös hiuksiin, jonka voi empiirisesti kokea parturin leikatessa hiuksia ja parturoitava voi vain ihastella putoavien hiusten kiihdytystä kohti maan massakeskipistettä. Eli vaikutusta on sekä isoihin että pieniin kohteisiin.

Titanic
Seuraa 
Viestejä969
Liittynyt10.5.2014

Haen lähinnä tietoa siitä kun vaikkapa aurinko taivuttaa luotaimen radan paraabeliksi ja noiden kaavojen mukaan näyttäisi siltä kuin kineettinen energia plus potentiaalienergia olisi silloin nolla niin onko sillä jokin syvällisempi merkitys? Onko se tosiaan vain yksi piste (nolla), jossa se tapahtuu ja kun se tapahtuu niin kumpi antaa luotaimelle lisäpotkun: Painovoima vai Keksipakoisvoima tms. ?

Jos kiväärin luoti olisi tietyn painoinen ja se kyettäisiin ampumaan tietyssä kulmassa ja tasaisella (ei kiihtyvällä) nopeudella vaikkapa 5000 kg rautapoijua kohden niin taipuisiko se paraabelin muotoiseen rataan samoin kuin avaruusluotain aurinkoa kohden ammuttaessa? Siis jos paino olisi vaikka kuinka pieni, mutta sopivassa suhteessa rautapoijun painoon.

Entä jos neutriinolla on pieni massa? Voidaanko neutriino saada jossain olosuhteissa käyttäytymään samoin kuin luotain, joka laukaistaan aurinkoa kohti? Voidaanko sen rata saada kääntymään paraabeliksi?

Jos lentokone lentää tasaisella nopeudella valtavaa vuorta kohden niin vaikuttaako tuo vuori sen lentorataan jotenkin? Nää on varmasti ihan perusasioita, mutta en ole koskaan tullut vain ajatelleeksi esim. tuota kiväärin luotia. Sehän kulkee normaalisti kiihtyvällä nopeudella tai sitten ehkä hidastuvalla, mutta onko jokin piste, jossa sopivissa olosuhteissa olosuhteissa tuo luoti käyttäytyisi kuin BUMERANGI?

Mihin perustuu Bumerangin kääntyminen takaisinpäin? Perustuuko se siihen, että jos se pyörii vinhasti ympäri niin muodostuu ikään kuin eräänlainen massakeskittymä, joka kääntää sen suunnan? Tietenkään kyse ei ole massasta, mutta onko vaikutusmekanismi sama kuin jos kyse olisi massasta?

Tietenkin kaikissa näissä pohdiskeluissa olen jättänyt maan vetovoiman vaille huomiota. Puhtaasti teoreettiselta kannalta ottaen ja sopivissa olosuhteissa, järkätyissä olosuhteissa voisiko niin tapahtua, että kiväärin luoti käyttäytyisi kuin bumerangi?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28942
Liittynyt16.3.2005

Titanic kirjoitti:
Haen lähinnä tietoa siitä kun vaikkapa aurinko taivuttaa luotaimen radan paraabeliksi ja noiden kaavojen mukaan näyttäisi siltä kuin kineettinen energia plus potentiaalienergia olisi silloin nolla niin onko sillä jokin syvällisempi merkitys?

Ei sillä ole merkitystä. Käytännössä se on mahdoton tilanne, että jollakin kappaleella olisi kokonaisenergia 0 ja paraabeliratoja ei ole. Useimmiten paraabeleja käytetään koulukirjoissa approksimoimaan kappaleiden lentorataa homogeenisessa pauinovoimakentässä. Käytännön merkitystä niillä ei ole, koska niissä oloissa kun gravitaatiokentän homogeenisuus on mielekäs oletus, aerodynamiikka on liikkeitä vahvasti hallitseva voima.

Lainaus:
Jos kiväärin luoti olisi tietyn painoinen ja se kyettäisiin ampumaan tietyssä kulmassa ja tasaisella (ei kiihtyvällä) nopeudella vaikkapa 5000 kg rautapoijua kohden niin taipuisiko se paraabelin muotoiseen rataan samoin kuin avaruusluotain aurinkoa kohden ammuttaessa? Siis jos paino olisi vaikka kuinka pieni, mutta sopivassa suhteessa rautapoijun painoon.

Paraabeli on kagden newtonilaisesti vuorovaikuttavan kappaleen liikeyhtälöiden ratkauisu millä tahansa massajakaumalla. Tuossa tapauksessa 5 tonnin rautapainon gravitaatio olisi erittäin heikko ja luodin nopeus paraabeliradalla hidas. Jos sen ampuisi kiväärillä, rata olisi hyperbeli.

Lainaus:
Entä jos neutriinolla on pieni massa? Voidaanko neutriino saada jossain olosuhteissa käyttäytymään samoin kuin luotain, joka laukaistaan aurinkoa kohti? Voidaanko sen rata saada kääntymään paraabeliksi?

Periaatteessa kyllä, käytännössä se vaatisi mielettömiä oletuksia ja kaatuisi siihen, että klassinen mekaniikka ei ole tarkka kuvaus todellisuudesta.

Lainaus:
Jos lentokone lentää tasaisella nopeudella valtavaa vuorta kohden niin vaikuttaako tuo vuori sen lentorataan jotenkin?

Periaatteessa vaikuttaa, mutta käytännössä isonkin vuoren vaikutus on mitätön verrattuna aerodynaamisiin voimiin ja pallosymmetriseen gravitaatioon.

Lainaus:
Mihin perustuu Bumerangin kääntyminen takaisinpäin? Perustuuko se siihen, että jos se pyörii vinhasti ympäri niin muodostuu ikään kuin eräänlainen massakeskittymä, joka kääntää sen suunnan? Tietenkään kyse ei ole massasta, mutta onko vaikutusmekanismi sama kuin jos kyse olisi massasta?

Ei perustu, vaan aerodynamiikkaan.

Lainaus:
Tietenkin kaikissa näissä pohdiskeluissa olen jättänyt maan vetovoiman vaille huomiota. Puhtaasti teoreettiselta kannalta ottaen ja sopivissa olosuhteissa, järkätyissä olosuhteissa voisiko niin tapahtua, että kiväärin luoti käyttäytyisi kuin bumerangi?

Ei voi. Bumerangin pitää olla tietynmuotoinen kääntyäkseen ilmassa takaisin. Se ei myöskään toimi supersoonisilla nopeuksilla (en ole laskenut, mutta luotan perstuntumaani tässä asiassa). Luoti on muotoiltu ja painotettu täysin päinvastaista tavoitetta hakien, mahdollisimman suoraa supersoonista lentoa.

Luodin saa kyllä koukkaamaan sopivan massan ympäri hyperbelirataa, tai jopa kiertämään ellipsirataa. Kannattanee aloittaa kokeilut metsästyskiväärillä ja pikkuplaneetoilla tai keskikokoisilla aurinkokunnan kuilla. Muista sitten, että piipun jäähtyminen vaatii paljon aikaa tyhjiössä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat