Seuraa 
Viestejä5

Terve kaikille,

Olen nyt opiskellut noin puoli vuotta AMK:ssa tietotekniikan koulutusohjelmaa. Toivoisin näkökulmia muilta tilanteeseeni, joka on siis se, että minua on alkanut kiinnostamaan tietojenkäsittelytieteen opiskelu yliopistolla. Tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta suorittaa AMK-opintoja vielä se kolme vuotta.

Suoritin aikuispuolen (olin tosin 16-vuotias, mutta nuorisopuolen ammattikoulutus ei oikein napannut) ammatillisen perustutkinnon, vaikka alunperin suunnitelmissa oli lukiossa käydä, koska matematiikka ja fysiikka kiinnostivat. Siirtyminen lukioon kiinnosti kyllä ammattikoulunkin aikana, mutta päätin suorittaa tutkinnon loppuun. Sen jälkeen olin eri yrityksissä töissä ja 24-vuotiaana ajattelin että nyt voisi olla hyvä aika jatkaa opiskelua, joten menin ammattikorkeakouluun.

Olin kuullut sen yleisen sanonnan, että opiskelu AMK:ssa on käytännönläheisempää kuin yliopistossa, mutta en osannut odottaa, että koko tutkinto tuntuu perustuu pelkkään tekemiseen. Ymmärtääkseni aikaisemmin AMK-opiskelun ensimmäinen vuosi keskittyi vahvasti matematiikkaan ja fysiikkaan, jossa sitten karsiutui osa opiskelijoista pois. Nykyään tilanne ei taida enää olla se.

Kokemuksieni mukaan yleensä aiheesta pidetään lyhyt alustus, jonka jälkeen loppupäivä kuluu siten, että tehdään aiheesta käytännön harjoituksia välttämättä oppimatta siinä mitään. Minusta tuntuu vastenmieliseltä mennä kouluun vain pääasiassa tekemään harjoituksia tietokoneella., jotka voisin mielestäni tehdä paremmassa työrauhassa kotona.

Mielestäni nykyään matematiikan ja fysiikan osuus on kovin pieni tutkinto-ohjelmassa, koska kyseisiä tunteja on aika harvassa, Kiinnostukseni insinöörin tutkintoa kohtaan koostui yhtälailla kiinnostuksestani luontoa kuin myös tietotekniikkaa kohtaan. Ymmärrän kyllä, että AMK-insinöörin luonnontieteiden tuntemus on varmasti yliopistomaailmaan verrattuna matalampaa, mutta silti odotin enemmän.

Olen enemmän kiinnostunut teoriasta ja käytännön harjoitteita pystyisin mielestäni tekemään aivan yhtä hyvin kotona. Mieluummin istuisin koulussa luennoilla, jossa luennoija pohjustaa teoriassa jotakin aihealuetta, johon sitten opiskelija perehtyy itse motivaationsa mukaisesti lukemalla aiheen kirjallisuutta. Käytännön harjoitukset jäisivät pääasiassa opiskelijalle kotiin tehtäväksi.

Pidän fysiikan laskemisesta ja matematiikan soveltamisesta. Asioiden aito ymmärtäminen on minusta mielenkiintoista. En koe kovinkaan mielekkääksi sitä, että osaan soveltaa valmista yhtälöä. Sen sijaan, jos ymmärrän, mistä esimerkiksi sinilause tulee, koen sen mielekkäämmäksi. Haluaisin haastaa itseäni siten, että koulutuksen suorittamiseen kuuluu kirjallisuuden lukemista, koska se mielestäni usein kuuluu alalla kehittymiseen.

Olen miettinyt, miten minun olisi järkevintä toimia, jos haluaisin opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja sivuaineena matematiikkaa tai fysiikkaa. Yksi vaihtoehto olisi käydä AMK-insinöörin tutkinto loppuun ja hakea sen jälkeen yliopistoon, mutta AMK-opiskelu ei taida olla minua varten ja sitä olisi edessä vielä noin kolme vuotta.

Mielessäni on käynyt iltalukion suorittaminen, jossa haluaisin testata, miten pärjäisin pitkässä matematiikassa ja reaaliaineiden tenteissä. Totesin edellä, että olen 24-vuotias, joten lukio-opinnot päättyisivät, kun olen noin 27-vuotias. Tämän jälkeen edessä olisi yliopistoon hakeminen, mikä olisi myös minulle vaikeampaa, koska vuonna 2016 käyttöön otettiin useassa koulussa käyttöön opiskelivalinnoissa ensikertalaiskiintiöt (ja minä en ole enää AMK-paikan vastaanottaneena ensikertalainen). Onkohan yliopistossa vielä tämän ikäisiä opiskelijoita ja onko mielestänne myöhäistä työmarkkinoiden kannalta valmistua kolmannen ikävuosikymmenen puolella?

Otan mielelläni näkökulmia vastaan, kun en ole vielä saanut päätöstä aikaan.

Sivut

Kommentit (80)

MooM
Seuraa 
Viestejä11669

Yliopistossa on hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita. SIinä mielessä ei mitään ongelmaa.

Mutta muitakin vaihtoehtoja on. Voi lukea itse lisää sivussa, oppimateriaalejankin löytyy erityisesti englanniksi, erilaisia verkkokurssejakin on. Voit käydä iltalukiossa vain sinua kiinnostavia aineita. Tai avoimessa yliopistossa. Nämä tietysti edellyttävät aikaa sen AMK-koulun rinnalla. 

Loppuvaiheessa sitä "oikeaa opiskelua" voi ehkä ottaa ulkopuolelta (yliopisto?) kiinnostavia kursseja mukaan. Riippuu, onko amk:lla sellaisia sopimuksia, että tämä olisi mahdollista. Samoin voi hakeutua tekemään harjoitteluja ja opinnäytettä paikkoihin, joissa tekeminen vastaa omaa kiinnostusta (tutkimusryhmät esim). 

Minulla oli harjoittelijana ja sitten opinnäytetyön tekijänä AMK-insinööriksi valmistuva. Eri alalta kyllä kuin sinä. Teoriapohja ei ollut kovin vahva eikä mitenkään verrattavissa saman alan korkeakoulusta valmistuvaan. Mutta toisaalta hänellä oli työkalujen käyttö ja asenne kunnossa ja opinnäytetyöstä tuli aika tieteellinen loppujen lopuksi, kun hän kiinnostui käytännön lisäksi myös taustasta ja teki töitä sen ymmärtämiseen ja kuvauksen laatimiseen.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Yliopistossa opiskeltava matematiikka on vaikeampaa kuin lukiomatematiikka. Ehkä voisi olla fiksua kokeilla, riittävätkö rahkeet ja varsinkin kiinnostus siihen, esimerkiksi lukaisemalla ja suorittamalla lukion pitkä matematiikka, ja sitten avoimessa yliopistossa matematiikan peruskursseja? Silloin saisi realistisemman kuvan, kiinnostaako matematiikka yliopistotasolla riittävästi, vai tuntuuko se tervan juonnilta ja pakkopullalta. Fysiikkaa opiskellakseenhan joutuu tai pääsee lukemaan paljon matematiikkaa, se on edellytys fysiikan opiskelulle.

Kannattaa ottaa selville, voisiko siihen AMK-tutkintoon liittää yliopistokursseja (tai lukiokursseja? tätä kyllä epäilen) eli ns. JOO-opintoja, eli onko koulullasi ns. JOO-sopimus ja minkä laitosten kanssa.

Toinen vaihtoehto on liittää tuollaiset erilliskurssit sitten osaksi yliopistotutkintoa, jos päätät kokonaan lopettaa AMK-kouluksen ja ryhtyä yliopisto-opiskelijaksi. Ehkä kannattaa ottaa laitokselta selvää yksittäiseen kurssien sisällyttämisestä tutkintoon. Samalla voi ottaa selvää, mitä sivuaineita on mahdollista lukea siinä laitoksessa, jossa mahdollisesti opiskelet tietojenkäsittelytiedettä. Ota yhteyttä laitoksen opinto-ohjaajaan, ja tsekkaa nettisivut.

Siitäkin kannattaa ottaa etukäteen selvää, vaativatko varsinaiset yliopisto-opinnot lukiotodistuksen. Avoimen yliopiston opinnot ehkä eivät vaadi, mutta tutkintoon johtavat koulutukset luultavasti vaativat.

Opinto-ohjaajalta kannattaa myös kysyä tietojenkäsittelytieteen käytännönläheisyydestä vs. teoriapitoisuudesta. Opinto-oppaastakin (löytyvät yl. netistä) kannattaa tsekata, millaiset kurssikuvaukset ovat. Meinaan, ettei sitten käy niin, että osoittautuukin, että yliopistossakin tietojenkäsittelytieteessä on sinun kannaltasi liiaa käytännön harjoituksia, ja liian vähän teoriapitoisia opintoja. Siinä tapauksessa se ei välttämättä ole oikea koulutusala sinulle, vaan kannattaa ehkä miettiä jotain kokonaan toista koulutusvaihtoehtoa, esimerkiksi vaikka ottaa fysiikka tai matematiikka pääaineeksi, tai jokin toinen teoriapitoisempi tieteenala. Monet fyysikot tai muut teoreettisemmin suuntautuneet kyllä päätyvät työskentelemään tietojenkäsittelyn parissa, ehkä koska heille on vähemmän tarjolla työpaikkoja.

... Mistä tulikin mieleen. Ehkä kannattaa pohtia myös eri koulutusvaihtoehtojen vaikutusta työllistymiseensä. Tässä työkkärin nettisivulla on eri ammattien kuvauksia, en tiedä kuin oikeaan osuvia: http://www.ammattinetti.fi/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
BCK
Seuraa 
Viestejä6960
BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Ai niin, jos lukee yksittäisiä matematiikankursseja yliopistossa, kannattaa ottaa (opinto-ohjaajlalta tms.) selvää, voiko opinnot koostaa jonkinlaiseksi mielekkääksi kokonaisuudeksi, jonka opinnot eivät vanhene - jotta ne sitten aikanaan voi liittää osaksi tutkintoaan.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Kyllä AMKissa tekniikan puolella pari ekaa vuotta on nimenomaan matikan ja fysiikan perusasioiden opiskelua. Ja tietysti ammattienglannit ja pakkoruotsit käydään siinä läpi.
Jos on kirjoilla AMKissa, on sama suoritella ne perusjutut siellä. Yliopistoon mennessä ne on sitten valmiiksi käytyinä.
Riippuu tietysti siitä kuinka nopeasti haluaa joksikin valmistua ja siitä että haluaako päästä oikeaan maailmaan soveltamaan oppimaansa vai ruveta enemmänkin teoreettisesti pohdiskelemaan.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Niin ja 24 vuoden ikä ei ole kummallista. Olet nuori vielä eikä kouluissa ole ikärajoja. Itse olen muistaakseni 38 enkä ole vielä edes aloittanut AMKin opinnäytetyötä. Silti suunnittelen että jos elinkeinoelämä ei tarjoa mukavaa puuhastelua, haen vaikka vaan piruuttani yliopiston maisteriohjelmaan niin pääsee ihmettelemään lisää jänniä juttuja.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

BCK kirjoitti:
kannattaa ottaa etukäteen selvää, vaativatko varsinaiset yliopisto-opinnot lukiotodistuksen. Avoimen yliopiston opinnot ehkä eivät vaadi, mutta tutkintoon johtavat koulutukset luultavasti vaativat.

Kyllä lukiota käymättömätkin ovat silloin tällöin edenneet tohtoreiksi. Todistus amiksesta käsitykseni mukaan antaa korkeakoulukelpoisuuden.

Meillä oli lukiossa pätevä kielten opettaja, joka ei itse koskaan suorittanut lukiota.

Yliopistomatematiikassa yleensä annetaan esitietovaatimuksena lukion pitkä matematiikka. Ei kukaan tuota tarkasta, jos on sivuaineen opinto-oikeus tai päässyt pääsykokeesta läpi/suorittanut opintoja ja vaihtaa pääainetta. Se tarkoittaa vain sitä, että saattaa olla huomattavasti vaikeampaa. Aivan samoin kuin ei massakursseiltakaan potkita pois, jos et ole suorittanut tiettyä kurssia. Kun on suoritus kirjattu, ei sitä pois oteta.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Heh itse yritän potkia itseäni tekemään labraraporttia. Se on se fysiikan opiskelun tuskallisin osa, kun osittaisderivaatat lentelee virhekaavoissa vieden aivan tajuttomasti aikaa työstä. Suureksi osaksi se on se motivaation puute, joka vetää käsijarrun päälle.  Ampukaa minut. Huhut kertovat, että moni fysiikan opiskelija viivyttelee vuosien päähän labrojen suorittamisen kanssa.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

idiotus kirjoitti:
Heh itse yritän potkia itseäni tekemään labraraporttia. Se on se fysiikan opiskelun tuskallisin osa, kun osittaisderivaatat lentelee virhekaavoissa vieden aivan tajuttomasti aikaa työstä. Suureksi osaksi se on se motivaation puute, joka vetää käsijarrun päälle.  Ampukaa minut. Huhut kertovat, että moni fysiikan opiskelija viivyttelee vuosien päähän labrojen suorittamisen kanssa.

Ainakin AMKissa fysiikan labraraporttien kirjoittamisessa auttaa kun ottaa pari kaljaa. Silloin ajatus ja teksti soljuu kuin vettä vaan.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

CE-hyväksytty kirjoitti:
Ei yliopiston matematiikoissa mitään pitkän matematiikan vaatimuksia ole.
Ei sellaisessa olisi mitään järkeä.

Kun saa ensimmäisen analyysin laskuharjoituksen käteensä, niin käytännön kannalta se kuitenkin on usein juurikin niin. Välillä se tiukka formalismi alkaa ärsyttämään käsiä heiluttelevaa luonnontieteilijää. Olen kuullut matemaatikoita kutsuttavan epäinhimillisiksi olennoiksi eräiden fyysikoiden toimesta. :)

Mikäli kykenee opintoihin ilman oppilaitoksen omien kurssien esitietoja, niin ei kellään pitäisi olla mitään vastaan sanomista.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

idiotus kirjoitti:
CE-hyväksytty kirjoitti:
Ei yliopiston matematiikoissa mitään pitkän matematiikan vaatimuksia ole.
Ei sellaisessa olisi mitään järkeä.

Kun saa ensimmäisen analyysin laskuharjoituksen käteensä, niin käytännön kannalta se kuitenkin on usein juurikin niin. Välillä se tiukka formalismi alkaa ärsyttämään käsiä heiluttelevaa luonnontieteilijää. Olen kuullut matemaatikoita kutsuttavan epäinhimillisiksi olennoiksi eräiden fyysikoiden toimesta. :)

Mikäli kykenee opintoihin ilman oppilaitoksen omien kurssien esitietoja, niin ei kellään pitäisi olla mitään vastaan sanomista.

Varmaankin yliopistoon matematiikkaa opiskelemaan haluavat seulotaan jonkin sortin pääsykokeilla joissa ratkotaan nimenomaan matemaattisia pulmia?
Sellaisesta seulastahan läpipääseminen edellyttää vain kysymyksiin oikein vastaamista. Ei kai ne rikosrekisteriotettakaan siellä kysy? Tai että mikä on suhteesi äitiisi?

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Sanoisin, että seula on lopulta matematiikka. Melko helposti päässee sisään kädet sidottuna selän taakse laput silmillä, jos on opiskellut AMK:lla tekniikkaa tai on pitkän matematiikan aikana nukkunut maksimissaan 80 % tunneista. Matematiikka on sellainen välivuoden täyttäjä monelle, kuten luonnontieteellinen tdk noin yleensäkin. Tuona aikana huomataan, että hyvien opintosuoritusten eteen pitää raataa aivot ruvella. Sen vuoden jälkeen kokeillaan taas kerran päästä lääkikseen. Se on säälittävää, kun eräs lääkäri kyseli minulta (olin potilas) sidostyypeistä (lukioasioita) armeijassa, mutta kertoo paljon, minkälaisia heppuja siellä luonnontieteellisessä pyörii ensimmäisen vuoden ajan.

Todelliset opiskelijat ovat niitä, jotka etenevät vähintään kolmannelle vuodelle.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Se pitää kysyä että tarkoitatko puhtaan matematiikan lukemista, vai fysiikkaa, vai lääketiedettä, vai jotain tekniikan alaa kuten sähkö ja sellaiset?
Eihän tekniikan tai lääketieteen maisteriksi opiskelu mitään salatieteisiin ryhtymistä matematiikan osalta vaadi.
Jopa amkissa autonkorjaajille opetetaan ne perusasiat mitä tarvitaan.

Start.brain
Seuraa 
Viestejä5

idiotus kirjoitti:
...Sen vuoden jälkeen kokeillaan taas kerran päästä lääkikseen. Se on säälittävää, kun eräs lääkäri kyseli minulta (olin potilas) sidostyypeistä (lukioasioita) armeijassa, mutta kertoo paljon, minkälaisia heppuja siellä luonnontieteellisessä pyörii ensimmäisen vuoden ajan.

Todelliset opiskelijat ovat niitä, jotka etenevät vähintään kolmannelle vuodelle.

Nyt on otettu käyttöön ensikertalaiskiintiöt. Esimerkiksi, kun katsoin, niin Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteessä on varattu 144 paikkaa ensikertalaisille 180:sta (https://www.helsinki.fi/fi/tietojenkasittelytiede-luonnontieteiden-kandi...).

Minähän en enää kuulu tuohon ensikertalaisiin, koska olen vastaanottanut korkeakoulunpaikan (AMK) vuoden 2014 jälkeen.

Olen kyllä lukenut, että yliopistoon on päässyt ihan ammattikoulututkinnollakin sisään, mikä tietenkin vaatii itseopiskelua. Eli pitkä matematiikka ei sen nimenomaan sen takia kiinnosta, että se avaisi oven yliopistoon. Toki se helpottaisi siellä opiskelua.

Lähinnä sen vuoksi tuo lukio on käynyt mielessä, että haluaisin opiskella (iltalukion tapauksessa töiden ohessa) jotakin, minkä koen hyödylliseksi. Lisäksi lukio kiinnostaa sen takia, jotta näkisin, miten suoriudun ylipäätään lukio-opinnoissa. Ammattikoulussa nyt kun vaatimukset eivät olleet järin korkeat, vaikka tulikin luettua omaehtoisesti tietotekniikkaa aika paljon. Ohjelmointia, mihin oli tarkoitus AMK:ssa suuntautua, kokisin voivani opiskella itsenäisesti harrastelijatasolla.

Mutta on tuo ensikertalaiskiintiön 80 % mielestäni aika suuri osa. Sitä en tiedä, miten se todellisuudessa vaikeuttaa ei-ensikertalaisten sisäänpääsyä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Tuolla olisi kokoelma vanhoja valintakokeita:

http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintakokeet/kysymykset/mate/index.html

Täytyi pari minuuttia noita miettiä. 

Matematiikka ja fysiikka ovat lopulta hyvin erilaisia asioita lähestymistavoiltaan. Hyvin monet matematiikot ovat ihan oikeasti sormi suussa fysiikan kanssa. Tietenkään ilman laskutaitoja fysiikasta ei voi selvitä. Eivätkä kaikki fyysikot jaksa paneutua matemaatikkojen yksityiskohtaiseen jorinaan.

Itse kemistinä totean, että pii on noin kolme.

Näppituntumalla arvioin, että harjoittelulla tuskin tekee edes tiukkaa.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

harppa
Seuraa 
Viestejä78

Start.brain kirjoitti:
Pidän fysiikan laskemisesta ja matematiikan soveltamisesta. Asioiden aito ymmärtäminen on minusta mielenkiintoista. En koe kovinkaan mielekkääksi sitä, että osaan soveltaa valmista yhtälöä. Sen sijaan, jos ymmärrän, mistä esimerkiksi sinilause tulee, koen sen mielekkäämmäksi. Haluaisin haastaa itseäni siten, että koulutuksen suorittamiseen kuuluu kirjallisuuden lukemista, koska se mielestäni usein kuuluu alalla kehittymiseen.

Kannattaa miettiä myös diplomi-insinöörin tutkintoa. Siihen kuuluu maisteria enemmän fysiikkaa ja matematiikkaa.

Yliopistolla opiskelu on teoreettisempaa ja paino AMK:ta enemmän pohdiskelussa. Pakollisia luentojakaan ei pääsääntöisesti ole - monet pohdiskelevat kotona. Lukumäärällisesti tehtäviä on vähän.

Olen opiskellut sekä AMK:ssa että yliopistolla. AMK:ssa insinööriksi haluava saa tehdä älyttömästi mekaanista työtä matematiikan ja fysiikan opintojen kanssa.

AMK:n läpi käynyt insinööri on kova luu, eikä se tutkinto ainakaan minun mielestä ole sen huonompi kuin tutkinto yliopistoltakaan.

Kuitenkin, kuvauksestasi päätellen sinulle saattaisivat sopia paremmin yliopisto-opinnot.

Start.brain kirjoitti:
Onkohan yliopistossa vielä tämän ikäisiä opiskelijoita ja onko mielestänne myöhäistä työmarkkinoiden kannalta valmistua kolmannen ikävuosikymmenen puolella?

It's never too late to start.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat