Seuraa 
Viestejä669
Liittynyt13.3.2014

Perustin tällä keskustelunaiheelle oman viestiketjun, jotta Venäjä-ketju ei saastuisi liikaa. Tässä ketjussa on siis tarkoitus keskustella siitä, että oliko kirjoitustustaidon säilyminen oli mittavasti Katolisen kirkon ansiota kun Rooman valtakunta koki romahdusvaiheen - vai eikö ollut näin?

Sivut

Kommentit (29)

J. Sketter
Seuraa 
Viestejä41
Liittynyt15.10.2015

Jaa-a. Riippuu kai siitä, kelle opetuksesta huolehtiminen jäi/ajautui goottien-langobardien-frankkien aikoina. Ennen frankkien valloitusta Italiassa tapeltiin koko ajan ja spekuloiden voisi ajatella maallisilla ruhtinaille olleen tärkeämpää tekemistä, kuin järjestää siviiliyhteiskuntaa raiteilleen. Jossain vaiheessa paavin valta alkoi kasvaa ja varmasti katolinen kirkko mielellään ainakin olisi ottanut koulutuksen ja kasvatuksen itselleen - sekä moraalisista, että valtasyistä. Muodollisesti kaikki valta kai pysyi maallisilla hallitsijoilla.

Näin mitään asiasta tietämättä.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2321
Liittynyt24.1.2014

Haile Selassie jr kirjoitti:
Perustin tällä keskustelunaiheelle oman viestiketjun, jotta Venäjä-ketju ei saastuisi liikaa. Tässä ketjussa on siis tarkoitus keskustella siitä, että oliko kirjoitustustaidon säilyminen oli mittavasti Katolisen kirkon ansiota kun Rooman valtakunta koki romahdusvaiheen - vai eikö ollut näin?

Tuossa joJ.Sketter jo vastasikin ihan hyvillä pointeilla. Sanoisin, että tuo kirjoitustaidon säilyminen lännessä on kyllä suurelta osin kirkon ansiota. Painottaisin tuota lännessä sanaa, koska Rooman valtakunnan itäinen puolisko oli edelleen olemassa, vaikka sekin oli kärsinyt kansainvaelluksista. Itseasiassa 500-luvun alussa valtakunta toipui hyvinkin, sillä oli edelleen se Rooman hallintobyrokratia käytössä ja kielenä käytettiin edelleen latinaa, esimerkiksi keisari Justinianuksen laadittama lakikokoelma (530-luku) oli kirjoitettu latinaksi, myöskin kreikkaa käytettiin, koska se oli idän lingua franca. Byrokratia, valtakunnnan kaupankäynti, kirkko vaativat suuret joukot kirjoitetun kielen osaajia.

Toisin oli lännessä. Erilaiset germaanikuningaskunnat, jotka syntyivät Länsi-Rooman raunioille olivat paljon epävakaampia, ajat säilyivät levottomina sotineen, sisällisotineen jne.

Niiden hallinto  oli minimaalista, verraten Rooman aikaiseen hallintoon, joka näivettyi hiljalleen pois.Lisäksi kaupankäynti tyrehtyi, joten maallisella puolella ei paljon ollut tarvetta kirjoitustaidolle. Tosin kyllä useat germaanikuningaskunnat julkaisivat latinankielisiä lakikokoelmia, mutta nämä muistaakseni ovat vasta 600 tai 700-lukujen asioita.

Ne harvat tarvittavat lukutaitoiset saatiin aina kirkon puolelta. Ainoastaan kirkolla oli käyttöä latinan kielen osaajille, Raamattu oli latinankielinen ja kirkkoisät ym. olivat kirjoittaneet latinaksi.

Ihan ääripään esimerkki on Englanti, josta kirjoitustaito hävisi vähitellen kokonaan, sen jälkeen kun roomalaiset luopuivat siitä 400-luvun alussa. Maahan tunkeutuneet Anglit ym.eivät kirjoitustaitoa tunteneetkaan. Itseasiassa kristinuskokin hävisi käytännössä kokonaan Englannin alueelta, mutta se säilyi Skotlannissa ja Irlannissa. Vasta kun maa käännytettiin uudestaan 600-luvun alusta alkaen, saapui uskonnon mukana kirjoitustaito.

Tuo kirjoitustaito tarkoittaa siis latinaa käytännössä, latinasta periytyvä kansankieli oli jo muuttumassa muinaisranskaksi tai espanjaksi ym. ja niillä ei kirjoitettu käytännössä yhtään mitään, muutamaan sataan vuoteen Rooman valtakunnan hajoamisesta.

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Haile Selassie jr
Seuraa 
Viestejä669
Liittynyt13.3.2014

Professri Anteron Järvinen kirjoittaa Ilmastorealismia-blogivieraana:

Kahden lämpökauden – roomalaisen ja keskiajan – välissä oli kylmäkausi (pimeä keskiaika 400-900 jKr.; Kuva 1), jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina. Luultavasti El Salvadorissa vuonna 536 jKr. sattunut massiivisen tulivuorenpurkauksen rikkiusva viilensi ilmastoa entisestään. Euroopassa kurjuus nosti kristinuskon valtauskonnoksi, Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa islamin.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä14027
Liittynyt27.11.2006

Juu, kyllä kirkolla oli merkittävä osa kirjoitustaidon säilymisessä. Avainasemassa oli luostarilaitos, jossa kerättiin ja jäljennettiin antiikin ajan käsikirjoituksia. 700-800 luvuilla ei ollut harvinaista että läntisen Euroopan alueen kuninkaatkaan eivät osanneet lukea tai kirjoittaa. Viralliset asiakirjat olivat kirjurien tekemiä, niiden sisältö luettiin kuninkaalle ja tämä sitten vahvisti ne sinetillään (vrt. "puumerkki"). Jopa sellaiset historian suurmiehet kuten Poitiersin sankari Kaarle Martell (n. 688-741) tai Rooman keisariksi kruunattu ja länsi-Euroopan yhdistänyt Kaarle Suuri (n. 747-814) olivat todennäköisesti itse luku-ja kirjoitustaidottomia, vaikka erityisesti jälkimmäinen pyrkikin nostamaan valtakuntansa sivistystasoa. Antiikin aikana ei olisi voinut kuvitellakaan, että valtakunnan johdossa olisi ollut lukutaidottomia.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Spanish Inquisitor

Kirjoitit:

“Tosin kyllä useat germaanikuningaskunnat julkaisivat latinankielisiä lakikokoelmia, mutta nämä muistaakseni ovat vasta 600 tai 700-lukujen asioita.”

Muistaakseni visigootit Iberian niemimaalla ainakin. Visigoottien kuningaskuntahan romahti Ummayad kalifien valloitukseen 711. Iberian pohjoisosien vuoristoalueille kristittyjen haltuun jääneelle alueelle syntyi pieniä kuningaskuntia (Catilia, Aragon, Leon ja Navarra?), jotka taantuivat sitten kaikin tavoin. 

Ja:

“Ihan ääripään esimerkki on Englanti, josta kirjoitustaito hävisi vähitellen kokonaan, sen jälkeen kun roomalaiset luopuivat siitä 400-luvun alussa. Maahan tunkeutuneet Anglit ym.eivät kirjoitustaitoa tunteneetkaan. Itseasiassa kristinuskokin hävisi käytännössä kokonaan Englannin alueelta, mutta se säilyi Skotlannissa ja Irlannissa. Vasta kun maa käännytettiin uudestaan 600-luvun alusta alkaen, saapui uskonnon mukana kirjoitustaito.”

Erittäin hyvä esimerkki Katolisen Kirkon ja kirjoitustaidon linkistä.

Englantihan selvisi Länsi-Rooman taloudellisen romahduksen vaikutuksilta hieman vähemmällä, kuin muut entisen imperiumin pohjoiset alueet. Syynä oli se, että läpi imperiumin Englanti (ja Wales, joka taisi kuulua Roomaan toisin, kuin Skotlanti ja Irlanti) oli ollut  hieman eristyksissä Välimeren kaupan keskuksesta, joten se oli pysynyt hieman “omavaraisempana” kuin muu valtakunta, joten yhtenäisen talousalueen ja kauppaverkkojen romahdus teki vähemmän tuhoja. Vauraahkossa Englannissahan syntyi melko aikaisessa vaiheessa Kekiaikaa vauraita kuningaskuntia, jotka jopa yhdistyivät Alfred Suuren aikana 800/900 lukujen taitteessa luvulla koko Englannin kattaneeksi kuningaskunnaksi.

Englantihan sitten tavallaan maksoi takaisin Irlannista saamansa sivistysavun frankeille itään. Englantilaisten kirkonmiesten osuus ns. Karoliinien Renessanssissa oli valtava. Samatenhan englantilaiset kirkonmiehet alkoivat innokkaasti käännyttää Reinin itäpuolisia germaaniheimoja kirjoitustaitoa samalla vieden.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Haile Selassie jr

Kirjoitit:

“Professri Anteron Järvinen kirjoittaa Ilmastorealismia-blogivieraana:

Kahden lämpökauden – roomalaisen ja keskiajan – välissä oli kylmäkausi (pimeä keskiaika 400-900 jKr.; Kuva 1), jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina.”

Järvinenhän ei ole historian professori, mikä näkyy. Viilentynyt ilmasto tietenkin lisäsi “barbaarien” painetta valtakunnan rajoilla. Kuitenkin Rooman sisäinen heikkous noina aikoina oli se ratkaiseva juttu. Jos ilmaston heikkeneminen olisi tapahtunut vaikka Trajanus - Marcus Aurelius periodilla, jolloin Rooma oli sattumalta poikkeuksellisen yhtenäinen ja rauhallinen sisäisesti, olisi Rooma varmastikin selvinnyt.

Laitanpa karkean esityksen Rooman Keisarikunnan synnystä, lainaten itseäni siitä vanhemmasta ketjusta (koitan ottaa pois kärkevyyden, joka aiheutui pienestä turhautumisesta erääseen jankkaajaan).

Roomahan oli tasavalta 500 -luvulta eaa. eteenpäin. Tasavaltahan ei tässä tarkoita sitä, mitä nykyään kutsuttaisiin demokratiaksi, vaan oligarkiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Roman_Republic

Tasavalta ei enää ollut toimiva perustuslaillinen järjestys kaupunkivaltiosta maailmanvallaksi nousseessa Roomassa, mikä käy hyvin ilmi Rooman historiasta vaikkapa gracchuksen veljeksistä 2. vuosisadan eaa. lopulta eteenpäin.

1. Vuosisadan eaa. puolivälin Triumviraattien ja sisälissotien jälkeen Roomasta tuli de facto monarkia Caesarin ja Augustuksen aikana. Roomasta ei kuitenkaan tullut selkeää kuningaskuntaa, koska kuninkuudella oli Roomassa niin huonoi kaiku Tasavaltaa edeltäneen Rooman Kunigaskunnan vuosisadoilta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Roman_Kingdom

Augustus ei ensinnäkään halunnut lietsoa vanhaa, melko irrationaalista kunigasvihaa, joten Augustus ei ottanut virallista yksinvaltiutta, vaan piti voimassa Tasavallan muodollisesti, ja hamusi vain itselleen kaikki oleelliset Tasavallan aikaiset virat. Augustus ei mahdollisesti edes halunnut Roomasta periytyvää yksinvaltiutta, vaan halusi vallan pysyvän Tasavallan tavoin yläluokan pätevimmillä osilla kollektiivisesti. Merkillepantavaa on se, että Augustus itse asiassa teki sotilaskomentajastaan ja vävystään Agrippasta käytännössä tasavertaisen halitsijan itsensä rinnalle, mutta valitettavasti Agrippa kuoli (luonnollisen kuoleman) ennen Augustusta, joten Augustus oli kuollessaan de facto yksinvaltias, minkä roolin sitten Tiberius kaappasi itselleen.

Tästä eteenpäin oli olemassa konsepti yksinvaltiudesta, mutta ei mitään selkeätä vallan määritelmä taikka prosessia, jolla valta vaihtuu. Tässä kenties oli loppujen lopuksi Rooman tuhon siemen. Esimerkiksi Kiinan malli oli täysin toisenlainen, mikä mahdollisti vakaamman hallinnon ja siirtymän dynastiasta toiseen.

Järvinen jatkoi:

“Luultavasti El Salvadorissa vuonna 536 jKr. sattunut massiivisen tulivuorenpurkauksen rikkiusva viilensi ilmastoa entisestään. Euroopassa kurjuus nosti kristinuskon valtauskonnoksi, Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa islamin.”

Kristinuskohan oli Rooman valtauskonto jo 300 -luvulta eteenpäin. Kristinuskon, js Islamin, nousun syyt olivat vallan muualla, kuin ilmastossa.

Tähän tavallaan sopii se vanha viisaus, että henkilölle, jolla on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja. Ilmastolla on tietenkin valtava vaikutus ihmiskuntaan, mutta Järvinen vetää hieman överiksi kuitenkin.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1230
Liittynyt10.5.2014

Satuin lukemaan Fransciscus Assissilaisen tekstejä ja niistä välittyi, että hän oli luultavasti suurempi vaikuttaja kuin mitä esim. tohtori Luther myöhemmin oli. Hän luultavasti kannatti hedelmättömien maiden kuten soiden ottamista viljelyn piirin ja luterilainen työmoraalikin lienee hänen keksintöään. Vähintää yhtä suurena pidän hänen vaikutustaan kuin tohtori Lutherin.

Mutta en voi olla muistuttamatta, että katolinen kirkko piti indexiä eli luetteloa kielletyistä kirjoista. Toisaalta oli hieman kirkon loisteliaan elämäntavan varjoon jääneitä vaikuttajia kuten joku Assissilainen ja Cusanus, joiden työ olisi ansainnut enemmänkin huomiota, mutta toisaalta noiden vaikuttajien vaikutusta säädeltiin melko tarkoin eikä vapautettu. He joutuivat elämään ritarien ja kuninkaiden sekä feodaaliherrojen varjossa ehkä.

Sanoisin, että katolinen kirkko ei arvostanut tieteitä, vaan aivan muita arvoja. Monet suuret katoliset tiedemiehet jäivät varjoon eikä heitä noteerattu. Mikäli he olisivat työskennelleet myöhempänä aikana heistä olisi tullut hyvin kuuluisia. Katolisella kirkolla oli siis tieteiden suhteen hyvin paljon POTENTIAALIENERGIAA, mutta kineettinen energia suuntautui muihin toimiin.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Titanic

Kirjoitit:

“Sanoisin, että katolinen kirkko ei arvostanut tieteitä, vaan aivan muita arvoja.”

Katolisen Kirkon vaikutus tieteiden kehittymiseen oli suuri ja esimerkiksi yliopistolaitoksen synnyssä ratkaiseva. Kopioin itseäni ja WIkiä siitä vanhemmasta ketjusta.

“Cathedral schools began in the Early Middle Ages as centers of advanced education, some of them ultimately evolving into medieval universities.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Cathedral_school

Nykyaikainen tiede ja tieteellinen metodi on tietenkin edelleen jatkuvan kehityksen alla, mutta voidaan mielestäni sanoa hyvinkin varmasti, että emme olisi lähelläkään nykyistä tasoa ilman Katolista Kirkkoa. 

Ilman kristinuskoa ja Katolista Kirkkoa myös kirjoitustaito olisi saattanut jopa kokonaan kadota Länsi-Euroopasta. Katolisen Kirkon piirissä, lähinnä luostareissa, myös kopioitiin monia Antiikin aikaisia tieteellisiä teoksia, tietenkään läheskään kaikkea ei, mutta edes jotain. Tehtiinpä menneiden aikojen tiedosta uusiakin koosteita:

https://en.wikipedia.org/wiki/Etymologiae

“A medieval university is a corporation organized during the High Middle Ages for the purposes of higher learning.

The first institutions generally considered to be universities were established in Italy, England, France, Spain, and Portugal between 11th and 14th centuries for the study of the Arts and the higher disciplines of Theology, Law, and Medicine. These universities evolved from much older Christian cathedral schools and monastic schools, and it is difficult to define the exact date at which they became true universities, although the lists of studia generalia for higher education in Europe held by the Vatican are a useful guide.

The university is generally regarded as a formal institution that has its origin in the Medieval Christian setting. Prior to the establishment of universities, European higher education took place for hundreds of years in Christian cathedral schools or monastic schools (scholae monasticae), in which monks and nuns taught classes; evidence of these immediate forerunners of the later university at many places dates back to the 6th century AD.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Medieval_university

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Ennen kuin kukaan ehtii aloittaa purkausta Galileo Galileista, otan ehkäisevästi esille Kopernikuksen.

Kopernikus teki koko elämäntyönsä Katolisen Kirkon piirissa, ja mitä ilmeisimmin oli syvästi uskonnollinen ihminen. Kopernikus kehitti teorian aurinkokeskeisestä järjestyksestä ja maan pyörimisestä sekä akselinsa, että auringon ympäri. Kopernikus ei kuitenkaan joutunut ongelmiin. koska Kopernikus noudatti aikansa kirjoittamattomia sääntöjä.

Spekuloida sai mitä vaan, kunhan sen esitti spekulaationa. Tyyliin, että maailma tietenkin on paikoillaan, kuten Kirjoitukset kertovat, mutta jos ajatusleikkinä lähdettäisiinkin siitä, että…

Toisekseen, kaikki piti tehdä vain ja ainoastaan lainaksi. Tällöin ei sekoitettaisi niiden päitä, jotka eivät asioiden spekulatiivita luonnetta ymmärrä Katolisen Kirkon toivomalla tavalla.

Lisäksihän Kopernikus vielä omisti teoksensa Paaville. Paavin ja Katolisen Kirkon kohtelu kunnioituksella oli oleellista (eivätkä tiedemiehet nykyäänkään tarkoituksella tieteen rahoituksesta päättäville poliitikoille kettuile).

Galileohan teki kaiken juuri päinvastoin. Kirjoitti rahvaan ymmärtäksi italiaksi ja väitti malliaan todellisuutta kuvaavaksi, ei spekulaatioksi. Lisäksi dialogimaisen kirjan väärässä olevan henkilön Simplicus (tjsp) suuhun oli laitettu silloisen paavin hellimiä näkemyksiä jostain. Tämä kaikki vielä tapahtui aikana, jolloin silllisella paavilla oli joitain poliittisia ongelmia (en muista sen tarkemmin). Galileohan sitten löysikin verta nenästään.

Myöhempinä vuosisatoina Katolisen Kirkon vaikutus tieteeseen on kuitenkin muuttunut negatiiviseksi.

Tietenkin aina voidaan yrittää jossitella tilanne, jossa tiede ja yliopistolaitos olisi kehittynyt jopa nopeammin, kuin toteutuneessa historiassa. Se vaatii kuitenkin niin valtavia ja kauskantoisia jossitteluja, että se ei ole mielekästä jossittelua.

Muutenkin Katolisen Kirkon vaikutus yhteiskunnaliseen kehitykseen Euroopassa on ollut valtava, ja mielestäni pääosin positiivinen. Ei kuitenkaan mahdu tähän ketjuun kenties, joten jätän avautumatta.

Pertinax
Seuraa 
Viestejä1783
Liittynyt13.9.2006

Galileon olisi kannattanut v....illa vähemmän.

"But he has ruined himself by being so much in love with his own genius, and by having no respect for others.

One should not wonder that everybody conspires to damn him." linkki

“You cannot help it… that it was granted to me alone to discover all the new phenomena in the sky and nothing to anybody else.”
Galileo Galilei

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä14027
Liittynyt27.11.2006

Kopernikus oli toki harras uskova, kuten Galileo tai esim. Giordano Bruno. Hän oli opiskellut kirkkolakia ja toimi siksi kirkollisessa virassa, mutta teki kaikki tähtitieteellseet tutkimuksensa ja laskelmansa omalla ajallaan harrastuspohjalta. Varsinaisesti Kopernikus julkaisi teoriansa vasta kuolinvuotenaan 1543, eikä siksi ehtinyt joutua inkvisition käsiin. Tämän arvellaan olleen tietoista varovaisuutta ja katolisen kirkon uhan välttelyä. 1500-luvun alkupuoli oli varsin levotonta aikaa monessakin mielessä eikä vastauskonpuhdistus vielä Kopernikuksen kuollessa ollut lähtenyt täydellä voimallaan käyntiin (Jesuiittaveljeskuntakin oli perustettu vain muutamia vuosia aikaisemmin). Kopernikus myös asui kaukana Roomasta, eikä protestantismin nousun kanssa kamppaileva paavinistuin kenties yksinkertaisesti ehtinyt kiinnittää huomiota syrjäisen pikkukaupungin kaniikkiin joka vieläpä itse pyrki pitämään johtopäätöksensä salassa viimeiseen asti.

Kopernikus ehti kuolla pois, Galilei taas joutui kirkon vihan kohteeksi kun inkvisitio oli jo alkanut menettää voimaansa (hän sai tuomionsa 1633, ja se oli siis "vain" elinikäinen kotiaresti). Ajallisesti heidän väliinsä sijoittuu Bruno, joka poltettiinkin roviolla vuonna 1600 (Bruno ei ollut varsinainen empiirinen tiedemies vaan pikemminkin filosofi, mutta hän oli hyvin perehtynyt ja puolsi voimakkaasti esim. Kopernikuksen ajattelua.) KAikki tuon ajan suuret luonnontutkijat olivat kuitenkin hartaita uskovia ja ajattelivat tekevänsä työtään nimen omaan luomakunnan salaisuuksien paljastamiseksi ja jumalan kunniakasi. Vasta valistuksen ajalla tieteelliseen ajatteluun hiipi varsinainen jumalan olemassaolon epäily.

Ihmiset tekevät tulevaisuuden.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2321
Liittynyt24.1.2014

Titanic kirjoitti:
Satuin lukemaan Fransciscus Assissilaisen tekstejä ja niistä välittyi, että hän oli luultavasti suurempi vaikuttaja kuin mitä esim. tohtori Luther myöhemmin oli. Hän luultavasti kannatti hedelmättömien maiden kuten soiden ottamista viljelyn piirin ja luterilainen työmoraalikin lienee hänen keksintöään. Vähintää yhtä suurena pidän hänen vaikutustaan kuin tohtori Lutherin..

Mutta en voi olla muistuttamatta, että katolinen kirkko piti indexiä eli luetteloa kielletyistä kirjoista. Toisaalta oli hieman kirkon loisteliaan elämäntavan varjoon jääneitä vaikuttajia kuten joku Assissilainen ja Cusanus, joiden työ olisi ansainnut enemmänkin huomiota, mutta toisaalta noiden vaikuttajien vaikutusta säädeltiin melko tarkoin eikä vapautettu. He joutuivat elämään ritarien ja kuninkaiden sekä feodaaliherrojen varjossa ehkä.

Tuota, Fransiscus Assisilainen ei missään mielessä ollut tiedemies, vaan hän oli erittäin askeettinen kerjäläismunkki. Itse asiassa hän perusti nimeään kantavan munkkikunnan/sääntökunnan, jonka alkuperäinen doktriini oli elää absoluuttisessa köyhyydessä, ilman mitään omaisuutta. Elanto hankittaisiin kerjäämällä. Paavikin tunnusti tämän munkkikunnan virallisesti. Kuolemansa jälkeen hänet julistettiin pyhymykseksi, joten ei hänkään ilman tunnustusta jäännyt.

Tuo Nikolaus Cusanus (1401 - 1464) taasen oli merkittävä kirkonmies ja ei häntä kai ole syrjitty mitenkään. Kuten tässä ketjussa on jo mainittu, ei kirkko suhtautunut mitenkään vihamielisiksi erilaisiin luonnontieteellisiin spekulaatioihin, sellaiset olivat ihan jo ihan peruskauraa keskiajan yliopistoissa ja aikansa älyllisiä harjoitustehtäviä. Vaikka jokin tuollainen pohdiskelu onkin jälkikäteen todettu olevan oikeassa, niin ei se esittäjästään tee mitään tieteen uudistajaa. Tuollaisten oikeaksi todistaminen on ollut ajalle ylivoimaista. Muistaisin jonkun keskiajan oppineen jopa pohdiskelleen (modernissa mielessä) elämästä ulkoavaruudessa suurin piirtein näin: Jos kerran Jumala loi yhden systeemin, missä Maa on keskipisteenä, niin Jumala voi toki kaikkivaltiudessaan luoda myös toisen systeemin jonnekkin "muualle", missä toiset ihmiset asuvat. Jos tuota argumenttia rupeaa kiistämään, niin sehän olisi epäilyä Jumalan kyvykkyyttä vastaan.

Tuo Kiellettyjen kirjojen luettelo luotiin vasta 1500-luvulla. Syynä tuohon on se, että protestanttinen reformaatio oli uhka katoliselle kirkolle ja kirjapainotaito mahdollisti halpojen kirjojen leviämisen. Jos Luther olisi syntynyt 200 vuotta aikaisemmin, ei hänen ideansa olisi levinneet mitenkään samalla volyymilla ja koko juttu olisi mahdollisesti jäänyt vain merkinnäksi historiankirjoihin, kuten itseasiassa monelle kirjapainotaitoa edeltävälle kirkkoon kriittisesti suhtautuvalle teologille tapahtuikin.  Esimerkkinä tälläisestä on John Wycliffe (n.1320-1384).

Wikipediasta:

John Wycliffe (myös Wyclif, Wycliff, Wickliffe; noin 1320–1384) oli englantilainen Raamatun kääntäjä ja varhainen uskonpuhdistaja. Hän syntyi Yorkshiressä 1320-luvun alussa, ja siirtyi Oxfordiin vuoteen 1345 mennessä. Siellä hänestä tuli teologian tohtori ja Balliol Collegen esimies Oxfordin yliopistossa.[1]

Wycliffe kyseenalaisti paavin vallan kirkossa. Hän vastusti pyhimysten palvontaa ja pappien selibaattia. Hän korosti henkilökohtaista Raamatun lukemista ja Raamatun merkitystä kirkollisena auktoriteettina, mutta on epäselvää, kuinka paljon Raamatun käännöstyötä hän teki itse.

Katolinen kirkko julisti Wycliffen teesit harhaoppisiksi Oxfordissa 1381. Wycliffe ja Jan Hus julistettiin harhaoppisiksi myös Konstanzin kirkolliskokouksessa 1415, ja Wycliffen luut kaivettiin esiin ja poltettiin roviolla. Husin katolinen kirkko tuomitsi kuolemaan roviolla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Wycliffe

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Pertinax
Seuraa 
Viestejä1783
Liittynyt13.9.2006

Kirjoittaja on ateisti:

The standard view of the Middle Ages as a scientific wasteland has persisted for so long and is so entrenched in the popular mind largely because it has deep cultural and sectarian roots, but not because it has any real basis in fact. It is partly based on anti-Catholic prejudices in the Protestant tradition, that saw the Middle Ages purely as a benighted period of Church oppression. It was also promulgated by Enlightenment scholars like Voltaire and Condorcet who had an axe to grind with Christianity in their own time and projected this onto the past in their polemical anti-clerical writings. By the later Nineteenth Century the "fact" that the Church suppressed science in the Middle Ages was generally unquestioned even though it had never been properly and objectively examined.

It was the early historian of science, the French physicist and mathematician Pierre Duhem, who first began to debunk this polemically-driven view of history. While researching the history of statics and classical mechanics in physics, Duhem looked at the work of the scientists of the Scientific Revolution, such as Newton, Bernoulli and Galileo. But in reading their work he was surprised to find some references to earlier scholars, ones working in the supposedly science-free zone of the Middle Ages. When he did what no historian before him had done before and actually read the work of Medieval physicists like Roger Bacon (1214-1294), Jean Buridan (c. 1300- c. 1358), and Nicholas Oresme (c. 1320-1382) he was amazed at their sophistication and he began a systematic study of the until then ignored Medieval scientific flowering of the Twelfth to Fifteenth Centuries.

What he and later modern historians of early science found is that the Enlightenment myths of the Middle Ages as a scientific dark age suppressed by the dead hand of an oppressive Church were nonsense.
https://www.quora.com/Why-did-science-make-little-real-progress-in-Europ...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat