Sivut

Kommentit (70)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reifengas
Seuraa 
Viestejä4208

Silloin ammoin markka-aikana uskalsin minäkin opinto- yms. velkoja rätkiä.

Tiesin, että kunhan koroista selviää, niin pääoman voi sitten aikanaan kuitata pennillä.

Eläköön inflaatio!

Se vain ei euroissa toimi.

Opiskelijat ovat kumminkin fiksuja. Tämä on eräänlainen pääsykoe tämä opintotukileikkauskin.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

z
Seuraa 
Viestejä2918

Kummaa vellihousuporukkaa nämä nykyiset opiskelijat - ei silloin kuin itse opiskeli (1980-90 -lukujen vaihteen tienoilla) opintoraha ja asumistuki riittänyt mihinkään vaan lainaa oli otettava se kaikki mitä sai. Kun opintojen aikana puhkesi se eräs kiva lama, niin harjoittelupaikat (lue: kesätyötulot) olivat todella kiven alla - ja lopulta kun sai paperit kouraan, niin huomasi valmistuneensa pahimaan lama-aikaan sitten 1930-luvun...

Onhan ne opintolainat toki nyt maksettu jo moneen kertaan, mutta kyllä silloin vastavalmistuneena, nälkäpalkalla palkattuna ja omaa kotia nollasta perustaneena olisi toki voinut unelmoida mahdollisuudesta opiskella ilman penninkään lainanottotarvetta.

zz

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2892

NieVei3a kirjoitti:
Kummaa vellihousuporukkaa nämä nykyiset opiskelijat - ei silloin kuin itse opiskeli (1980-90 -lukujen vaihteen tienoilla) opintoraha ja asumistuki riittänyt mihinkään vaan lainaa oli otettava se kaikki mitä sai. Kun opintojen aikana puhkesi se eräs kiva lama, niin harjoittelupaikat (lue: kesätyötulot) olivat todella kiven alla - ja lopulta kun sai paperit kouraan, niin huomasi valmistuneensa pahimaan lama-aikaan sitten 1930-luvun...

Onhan ne opintolainat toki nyt maksettu jo moneen kertaan, mutta kyllä silloin vastavalmistuneena, nälkäpalkalla palkattuna ja omaa kotia nollasta perustaneena olisi toki voinut unelmoida mahdollisuudesta opiskella ilman penninkään lainanottotarvetta.

Silloin kun minä olin nuori, sai töitä kun vain viitsi hakea. Opintolainaakin kannatti ottaa, koska työpaikka oli lähes varma.

Ajat ovat muuttuneet, nykyaikana ei kannata ottaa lainaa, kun sitä työtäkään ei tulevaisuudessa ihan välttämättä saa. Työttömyyskortistot ovat pullollaan koulutettuja ihmisiä.

Monesti se vanhemman väen argumentti on: Silloin, kun minä olin nuori jne..  

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

z
Seuraa 
Viestejä2918

Spanish Inquisitor Jr kirjoitti:
NieVei3a kirjoitti:
Kummaa vellihousuporukkaa nämä nykyiset opiskelijat - ei silloin kuin itse opiskeli (1980-90 -lukujen vaihteen tienoilla) opintoraha ja asumistuki riittänyt mihinkään vaan lainaa oli otettava se kaikki mitä sai. Kun opintojen aikana puhkesi se eräs kiva lama, niin harjoittelupaikat (lue: kesätyötulot) olivat todella kiven alla - ja lopulta kun sai paperit kouraan, niin huomasi valmistuneensa pahimaan lama-aikaan sitten 1930-luvun...

Onhan ne opintolainat toki nyt maksettu jo moneen kertaan, mutta kyllä silloin vastavalmistuneena, nälkäpalkalla palkattuna ja omaa kotia nollasta perustaneena olisi toki voinut unelmoida mahdollisuudesta opiskella ilman penninkään lainanottotarvetta.

Silloin kun minä olin nuori, sai töitä kun vain viitsi hakea. Opintolainaakin kannatti ottaa, koska työpaikka oli lähes varma.

Ajat ovat muuttuneet, nykyaikana ei kannata ottaa lainaa, kun sitä työtäkään ei tulevaisuudessa ihan välttämättä saa. Työttömyyskortistot ovat pullollaan koulutettuja ihmisiä.

Jotenkin tolkullisen alan koulutus takaa kuitenkin edelleen paremman työllistymisen kuin paska koulutus. Lisäksi suomalaisille korkeakoulutetuille on nyt aikalailla enemmän imua kuin joskus kekkoslovakian aikoihin. Tietysti, jos on pölöpäänä lukenut itsensä jonkun suomalaisen kansantanssin maisteriksi, niin sittenhän homma voi ehkä hieman vatuttaa - tosin... näin sivusta voisi neuvoa, että sen alan olisi voinut ävhän paremmin ehkä valita...

Lainaus:
Monesti se vanhemman väen argumentti on: Silloin, kun minä olin nuori jne..  

Pölö. pölö - tuo on aivan idioottin argumentti - toki pidän itseäni "timminä selviytyjänä", mutta moni ikätoveri jäi hyvästä koulutuksesta huolimatta pätkätöiden kierteeseen ilman kunnon urakehitystä. Pahimmillaan homma oli paska, että talouden alkaessa 1990-luvun laman jälkeen, uraputkeen pääsivät silloin juuri valmistuneet - ja lamapolvi sai edelleen tyytyä hanttihommiin. Hattumaiseksi näiden kaveriden kannalta homman teki se, että niskassa oli kunnon opintolainamälli - toisin kuin nykyisillä itkuiiikoilla.

zz

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä1008

Nyt puhutaan leikkauksesta joka viiden vuoden opiskeluajalla toisi noin neljä tonnia lisää lainaa. Ja korot ovat tosi alhaalla, joskus aiemmin ovat olleet toistakymmentä prosenttia. Samat ihmiset ovat sitten valmiit ottamaan muutama sata tonnia asuntolainaa.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855

Ongelmana on liian pienet tuloerot. Ennen vanhaan monilla aloilla pitkään opiskelleet sijoittuivat aloille, jossa oli kunnon palkkaus ja opintolaina oli helppo maksaa pois.

Nyt kun palkkaerot ovat pieniä, ei pitkä opiskelu kovin paljoa kannusta kun jollain aloilla lyhyelläkin koulutuksella päätyy lähes samaan palkkkatasoon.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä12262

Investoinnit on tapana ja järkevää rahoittaa lainalla. Jos opiskelu on investointi tulevaisuuteen, miksei sama pätisi siihenkin. Asia toki on eri, jos opiskelu koetaan keinona lorvia mukavasti muutamia vuosia. Tai jos opiskelu on puhtaasti oman mielihalun toteuttamista johonkin eksoottiseen perehtymällä ilman aikomustakaan muuttaa opittua tietotaitoa joskus esim. ansiotuloiksi. Hyödyttömiin (talousmielessä) asioihin perehtyminen pitääkin maksaa itse kokonaan omasta pussista. Opintoraha tulee tällaisissa korvata kokonaan lainarahoituksella ja lisätä opiskelijoille lukukausimaksut. En missään nimessä vastusta näiden alojen olemassaoloa jopa julkisessa koulu-/yliopistolaitoksessa, koska arvostan tiedettä, sivistystä ja tietoa suuresti, mutta en toisaalta myöskään näe erityistä perustetta siihen, että pitäisi täysin julkisin varoin kouluttaa tolkuttomia määriä tohtoreita, maistereita, kandidaatteja ja kaiken maailman -nomeja kortistoon aloille joilla ei ole realistisia työmahdollisuuksia kuin yksittäisille ihmisille.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä12262

Isommassa mittakaavassa kansalaispalkka/perustulo korvaa opintorahan asumislisineen. Sen päälle voidaan tietysti mahdollistaa opintolainan valtiontakaus koska täysipäiväinen ja aktiivinen opiskelu ei mahdollista välttämättä lisäansiotuloja työnteolla. Opiskelu voi aiheuttaa kuluja joihin normi perustulo ei riitä tavanomaisten elinkustannusten päälle laskettuna. Opintolainaa tarvitaan myös kun siirrytään kaikissa korkeakouluopinnoissa lukukausimaksumalliin. 

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

NieVei3a] </p> <p>Jotenkin tolkullisen alan koulutus takaa kuitenkin edelleen paremman työllistymisen kuin paska koulutus. Lisäksi suomalaisille korkeakoulutetuille on nyt aikalailla enemmän imua kuin joskus kekkoslovakian aikoihin. Tietysti, jos on pölöpäänä lukenut itsensä jonkun suomalaisen kansantanssin maisteriksi, niin sittenhän homma voi ehkä hieman vatuttaa - tosin... näin sivusta voisi neuvoa, että sen alan olisi voinut ävhän paremmin ehkä valita... </p> <p>Se koulutus ei "takaa" työllistymistä useimmilla aloilla. Tietysti sinä varmaan et laske tolkullisiksi aloiksi useimpia tekniikan IT;n ja luonnontieteiden aloja, jotka takasivat vielä 10 vuotta sitten melko varman työllistymisen. </p> <p>[quote kirjoitti:
Pölö. pölö - tuo on aivan idioottin argumentti - toki pidän itseäni "timminä selviytyjänä", mutta moni ikätoveri jäi hyvästä koulutuksesta huolimatta pätkätöiden kierteeseen ilman kunnon urakehitystä. Pahimmillaan homma oli paska, että talouden alkaessa 1990-luvun laman jälkeen, uraputkeen pääsivät silloin juuri valmistuneet - ja lamapolvi sai edelleen tyytyä hanttihommiin. Hattumaiseksi näiden kaveriden kannalta homman teki se, että niskassa oli kunnon opintolainamälli - toisin kuin nykyisillä itkuiiikoilla.

Tilanne ei taida poiketa paljoakaan nyt niistä ajoista, paitsi ettei silloiset rautaiset lainan ottajat osanneet varoa lainan ottoa. Nämä nykyiset "itkuiikat" pääosin välttelevät lainan ottoa tekemällä iltatöitä. Pääkaupukiseudun vuokrilla opintoraha ei ole riittänyt elämiseen ainakaan minun tuntemina aikoina. Eli sinun aikoina asiasta ei sitten kukaan itkenyt, ja nykyiset työn ja opiskelun kanssa ahtaalla olevat työttömäksi valmistuvat/opiskeluaikaisiin paskatöihin juuttuvat opiskelijat  ovat turhan valittajia?  Ja nämä nykyiset matalapalkka-alat joissa opiskelijat pääosin tienaavat elantoaan, ovat tällä hetkellä todella ahtaalla, Asumiskustannukset nousevat entisestään vauhdilla, mutta palkat eivät. On niin itkuiikkoja kun kehtaavat valittaa olojen edelleen merkittävästi huonontuessa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Ab Surd Oy kirjoitti:
Investoinnit on tapana ja järkevää rahoittaa lainalla. Jos opiskelu on investointi tulevaisuuteen, miksei sama pätisi siihenkin. Asia toki on eri, jos opiskelu koetaan keinona lorvia mukavasti muutamia vuosia. Tai jos opiskelu on puhtaasti oman mielihalun toteuttamista johonkin eksoottiseen perehtymällä ilman aikomustakaan muuttaa opittua tietotaitoa joskus esim. ansiotuloiksi. Hyödyttömiin (talousmielessä) asioihin perehtyminen pitääkin maksaa itse kokonaan omasta pussista. Opintoraha tulee tällaisissa korvata kokonaan lainarahoituksella ja lisätä opiskelijoille lukukausimaksut. En missään nimessä vastusta näiden alojen olemassaoloa jopa julkisessa koulu-/yliopistolaitoksessa, koska arvostan tiedettä, sivistystä ja tietoa suuresti, mutta en toisaalta myöskään näe erityistä perustetta siihen, että pitäisi täysin julkisin varoin kouluttaa tolkuttomia määriä tohtoreita, maistereita, kandidaatteja ja kaiken maailman -nomeja kortistoon aloille joilla ei ole realistisia työmahdollisuuksia kuin yksittäisille ihmisille.

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä12262

-:)lauri kirjoitti:
Ab Surd Oy kirjoitti:
Investoinnit on tapana ja järkevää rahoittaa lainalla. Jos opiskelu on investointi tulevaisuuteen, miksei sama pätisi siihenkin. Asia toki on eri, jos opiskelu koetaan keinona lorvia mukavasti muutamia vuosia. Tai jos opiskelu on puhtaasti oman mielihalun toteuttamista johonkin eksoottiseen perehtymällä ilman aikomustakaan muuttaa opittua tietotaitoa joskus esim. ansiotuloiksi. Hyödyttömiin (talousmielessä) asioihin perehtyminen pitääkin maksaa itse kokonaan omasta pussista. Opintoraha tulee tällaisissa korvata kokonaan lainarahoituksella ja lisätä opiskelijoille lukukausimaksut. En missään nimessä vastusta näiden alojen olemassaoloa jopa julkisessa koulu-/yliopistolaitoksessa, koska arvostan tiedettä, sivistystä ja tietoa suuresti, mutta en toisaalta myöskään näe erityistä perustetta siihen, että pitäisi täysin julkisin varoin kouluttaa tolkuttomia määriä tohtoreita, maistereita, kandidaatteja ja kaiken maailman -nomeja kortistoon aloille joilla ei ole realistisia työmahdollisuuksia kuin yksittäisille ihmisille.

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

En ole eri alojen hyödyllisyydestä puhunut vaan niiden opiskelemisen hyödyllisyydestä. On selvää, että on (myös yhteiskunnan kannalta) hyödytöntä opiskella jotain sellaista alaa jolta ei tule suurella todennäköisyydellä ikinä löytämään työtä. Yksilö voi toki kokea tämmöisenkin alan opiskelun itsessään mielekkääksi harrastukseksi, mutta silloin ei ole yhteiskunnan eli veronmaksajien asia sponsoroida sikakallista harrastustaan.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855

-:)lauri kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

Ainakin yksityisellä puolella työnantaja harkitsee tarkkaan kuinka paljon lisäarvoa työntekijän palkkaaminen tuo yritykselle ja myös määrää sen, kuinka paljon yritys voi/kannattaa maksaa tietyn tehtävän hoitamisesta.

Julkisella puolella tuon lisäarvon määritteleminen on usein vaikeaa ja siten "oikeudenmukaisen" palkan määrittäminen.

Siltikin ihmetyttää monien julkisten tehtävien poskettomat pätevyysvaatimukset ja siten opiskeluaikojen pituus ja opintojen rahoitustarve.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Ab Surd Oy kirjoitti:
-:)lauri kirjoitti:
Ab Surd Oy kirjoitti:
Investoinnit on tapana ja järkevää rahoittaa lainalla. Jos opiskelu on investointi tulevaisuuteen, miksei sama pätisi siihenkin. Asia toki on eri, jos opiskelu koetaan keinona lorvia mukavasti muutamia vuosia. Tai jos opiskelu on puhtaasti oman mielihalun toteuttamista johonkin eksoottiseen perehtymällä ilman aikomustakaan muuttaa opittua tietotaitoa joskus esim. ansiotuloiksi. Hyödyttömiin (talousmielessä) asioihin perehtyminen pitääkin maksaa itse kokonaan omasta pussista. Opintoraha tulee tällaisissa korvata kokonaan lainarahoituksella ja lisätä opiskelijoille lukukausimaksut. En missään nimessä vastusta näiden alojen olemassaoloa jopa julkisessa koulu-/yliopistolaitoksessa, koska arvostan tiedettä, sivistystä ja tietoa suuresti, mutta en toisaalta myöskään näe erityistä perustetta siihen, että pitäisi täysin julkisin varoin kouluttaa tolkuttomia määriä tohtoreita, maistereita, kandidaatteja ja kaiken maailman -nomeja kortistoon aloille joilla ei ole realistisia työmahdollisuuksia kuin yksittäisille ihmisille.

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

En ole eri alojen hyödyllisyydestä puhunut vaan niiden opiskelemisen hyödyllisyydestä. On selvää, että on (myös yhteiskunnan kannalta) hyödytöntä opiskella jotain sellaista alaa jolta ei tule suurella todennäköisyydellä ikinä löytämään työtä. Yksilö voi toki kokea tämmöisenkin alan opiskelun itsessään mielekkääksi harrastukseksi, mutta silloin ei ole yhteiskunnan eli veronmaksajien asia sponsoroida sikakallista harrastustaan.

Mitä eroa eri alojen hyödyllisyydellä on eri alojen opeiskelun hyödyllisyyden kanssa? Voiko ala olla hyödyllinen mutta sille kouluttautuminen hyödytöntä tai ala hyödytön mutta sille opiskelu hyödyllistä?

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

pmk kirjoitti:
-:)lauri kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

Ainakin yksityisellä puolella työnantaja harkitsee tarkkaan kuinka paljon lisäarvoa työntekijän palkkaaminen tuo yritykselle ja myös määrää sen, kuinka paljon yritys voi/kannattaa maksaa tietyn tehtävän hoitamisesta.

Julkisella puolella tuon lisäarvon määritteleminen on usein vaikeaa ja siten "oikeudenmukaisen" palkan määrittäminen.

Siltikin ihmetyttää monien julkisten tehtävien poskettomat pätevyysvaatimukset ja siten opiskeluaikojen pituus ja opintojen rahoitustarve.

Näin olen itsekin ymmärtänyt niin pitkälle kuin markinatalouden ehdoin pelataan.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä12262

-:)lauri kirjoitti:
Ab Surd Oy kirjoitti:
-:)lauri kirjoitti:
Ab Surd Oy kirjoitti:
Investoinnit on tapana ja järkevää rahoittaa lainalla. Jos opiskelu on investointi tulevaisuuteen, miksei sama pätisi siihenkin. Asia toki on eri, jos opiskelu koetaan keinona lorvia mukavasti muutamia vuosia. Tai jos opiskelu on puhtaasti oman mielihalun toteuttamista johonkin eksoottiseen perehtymällä ilman aikomustakaan muuttaa opittua tietotaitoa joskus esim. ansiotuloiksi. Hyödyttömiin (talousmielessä) asioihin perehtyminen pitääkin maksaa itse kokonaan omasta pussista. Opintoraha tulee tällaisissa korvata kokonaan lainarahoituksella ja lisätä opiskelijoille lukukausimaksut. En missään nimessä vastusta näiden alojen olemassaoloa jopa julkisessa koulu-/yliopistolaitoksessa, koska arvostan tiedettä, sivistystä ja tietoa suuresti, mutta en toisaalta myöskään näe erityistä perustetta siihen, että pitäisi täysin julkisin varoin kouluttaa tolkuttomia määriä tohtoreita, maistereita, kandidaatteja ja kaiken maailman -nomeja kortistoon aloille joilla ei ole realistisia työmahdollisuuksia kuin yksittäisille ihmisille.

Oletko siis sitä mieltä, että opiskeltavien alojen hyödyllisyys yhteiskunnan prosessien pyörittämiselle voidaan mitata suoraan siitä, kuinka paljon kyseisellä ammattitaidolla valmistunut keskimäärin tulee tienaamaan rahaa?

En ole eri alojen hyödyllisyydestä puhunut vaan niiden opiskelemisen hyödyllisyydestä. On selvää, että on (myös yhteiskunnan kannalta) hyödytöntä opiskella jotain sellaista alaa jolta ei tule suurella todennäköisyydellä ikinä löytämään työtä. Yksilö voi toki kokea tämmöisenkin alan opiskelun itsessään mielekkääksi harrastukseksi, mutta silloin ei ole yhteiskunnan eli veronmaksajien asia sponsoroida sikakallista harrastustaan.

Mitä eroa eri alojen hyödyllisyydellä on eri alojen opeiskelun hyödyllisyyden kanssa? Voiko ala olla hyödyllinen mutta sille kouluttautuminen hyödytöntä tai ala hyödytön mutta sille opiskelu hyödyllistä?

Alan tutkimus eli tarkalleen sen tuottama tieto voi olla erittäinkin hyödyllistä, mutta kun tutkijoita ei tarvita määräänsä enempää niin tavallinen kandi-/maisterikoulutus on yhtä tyhjän kanssa. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat