Sivut

Kommentit (133)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Ei se ole höpölöpöä, höpölöpöä on se että kuvittelet lisämassan tulevan sisäisistä sidoksista vaikka ne päinvastoin PIENENTÄVÄT massaa. Esim. atomi, kun revit ne elektronit irti niin niiden plus ydimen massa on SUUREMPI kuin oli sen repimättömän atomin massa sen sidosenergiasi kanssa. Siis massa tulee kvarkkien liike-energiasta mikä tarkoittaa sitä, että massa on kasvanut nopeuden takia.

Mietippäs nyt, kun revin elektronit irti, häviää myös se sidos, ts häviävä massa on suurempi kuin pelkän hävinneen elektronin massa

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Niin no, ymmärsinkin että tarkoitit liikemassalla sitä massaa mikä mitataan eri nopeuksissa, siis silloin kun törmätään eri nopeudella johonkin. Nopeudellahan ei ole mitään väliä silloin kun liiketila on tasainen, olkoon se liikelita eli nopeus mikä tahansa massa on sama, painoa ei ole..

Ts väite että massa kasvaa nopeuden suhteessa on höpölöpöä.

Ei se ole höpölöpöä, esim. kvarkkien massa on olematon verrattuna protonin massaan, mistä se protonin massa sitten tulee? Tuleepi siitä, että suurella nopeudella liikkuvat kvarkit edustavat suurempaa massaa. Energia ja massa ovat vakiota vaille sama asia ja se vakio on muuten sama vakionopeus jolla valo tyhjiössä liikkuu kaikkien havaitsijoiden suhteen. :-)

No jopas nyt, onhan tämäkin sepusteltu sen kymmenen kertaa, sidoksista Watson hyvä sidoksista. kvarkinkin massa tulee aivan samoin sen sisäisistä sidoksista, äläkä ala väittämään että  se on rakenteeton alkeishiukkanen, ei varmasti ole, uud ddu. Kun sinulla on hiukkanen, mikä tahansa massallinen hiukkanen  levossa, siis paikoillaan, mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, tai tasaisessa nopeudessa, kaikki voimaparit on symmetrisiä, kappale on painoton, kirjaimellisesti. Kun sitä kiihdytetään nuo voimaparit muuttuu epäsymmetrisiksi syntyy massan paino, kiihdytä kuulaa tai anna gravitaaation koittaa kiihdyttää sitä maan pinnalla, massalla on paino jota sillä levossa ei ole. Mitä suurempi gravitaatio on sen suurempi epätasapaino ja sen suurempi massan paino kappaleen pintaan kohdistuu, sama kiihdytettäessä, mitä kovempi kiihtyvyys, sen suurempi massan paino kiihdyttäjään kohdistuu.

On se höpölöpöä.Suuremmasta nopeudesta vaaditaan suurempi kiihtyvyys jotta kappale saadaan pysähtymään, ei tuossa massa mihinkään muutu, vain sisäisissä sidoksissa epätasapaino on suurempi.

Ei se ole höpölöpöä, höpölöpöä on se että kuvittelet lisämassan tulevan sisäisistä sidoksista vaikka ne päinvastoin PIENENTÄVÄT massaa. Esim. atomi, kun revit ne elektronit irti niin niiden plus ydimen massa on SUUREMPI kuin oli sen repimättömän atomin massa sen sidosenergiasi kanssa. Siis massa tulee kvarkkien liike-energiasta mikä tarkoittaa sitä, että massa on kasvanut nopeuden takia.

Mietippäs nyt, kun revin elektronit irti, häviää myös se sidos, ts häviävä massa on suurempi kuin pelkän hävinneen elektronin massa

EI vaan atomin massa on pienempi kuin osastensa massa, jolloin sidosenergia EI lisää massaa vaan vähentää sitä.

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

Minne se sidos häviää, jos se sidosenergia häviäisi niihin erkaantuviin hiukkasiin, niiden massa olisi erillään suurempi kuin yhdessä koska ollessaan yhdessä osa energiasta on sidoksessa "vapaana". Tällöin vaikka yksinäinen elektroni olisi raskaampi kuin radalla viilettävä.

Minun mielestä noin.

Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

Pahus, nythän mä vasta huomasin, puhuinkin lliikemassasta siellä mistä tämä lähti, "mitataan liikemassa suuremmaksi", olisi pitänyt painottaa tuossakin että puhutaan itseasiassa massan painosta. Sori sori, menen hetkeksi nurkkaan häpeämään.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Goswell kirjoitti:
Pahus, nythän mä vasta huomasin, puhuinkin lliikemassasta siellä mistä tämä lähti, "mitataan liikemassa suuremmaksi", olisi pitänyt painottaa tuossakin että puhutaan itseasiassa massan painosta. Sori sori, menen hetkeksi nurkkaan häpeämään.

Tuo massan painosta puhumisesi hävettää minua vielä enemmän kuin se, ettet huomannut ongelmaa sidosenergioista puhuessasi. Eihän massan paino ole muuta kuin siihen kohdistuvan painovoiman suuruus tai mitattu sellainen, yleistyksessäsi se ei siis voi olla mitään muuta kuin yksinkertaisesti kappaleeseen kohdistuva voima olipa sen massa sitten mikä tahansa.

Massan paino, voi herrajestas sentään, sehän on normaalissa tarkoituksessaan vain yksinkertaisesti kappaleeseen kohdistuvan painovoiman ja sinun yleistyksessäsi minkä tahansa siihen kohdistuvan voiman suuruus.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Goswell kirjoitti:
Minne se sidos häviää, jos se sidosenergia häviäisi niihin erkaantuviin hiukkasiin, niiden massa olisi erillään suurempi kuin yhdessä koska ollessaan yhdessä osa energiasta on sidoksessa "vapaana". Tällöin vaikka yksinäinen elektroni olisi raskaampi kuin radalla viilettävä.

Se sidos häviää sinne, että kun e on kaukana p:stä, niin sidosta ei enää ole. Loppuun voi vastata: Ei kaikki kay niin kuin haaveilet, kun elektroni on sitoutunut ytimen kanssa atomiksi, niin potentiaalienergia on negatiivinen, jos se mee nuppiin, niin lisää kaikkiin potentiaalienergioihin vaikkapa aina sama ziljoona Joulea, ei haittaa koska vain energiaeroilla on merkitystä.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Pahus, nythän mä vasta huomasin, puhuinkin lliikemassasta siellä mistä tämä lähti, "mitataan liikemassa suuremmaksi", olisi pitänyt painottaa tuossakin että puhutaan itseasiassa massan painosta. Sori sori, menen hetkeksi nurkkaan häpeämään.

Tuo massan painosta puhumisesi hävettää minua vielä enemmän kuin se, ettet huomannut ongelmaa sidosenergioista puhuessasi. Eihän massan paino ole muuta kuin siihen kohdistuvan painovoiman suuruus tai mitattu sellainen, yleistyksessäsi se ei siis voi olla mitään muuta kuin yksinkertaisesti kappaleeseen kohdistuva voima olipa sen massa sitten mikä tahansa.

Massan paino, voi herrajestas sentään, sehän on normaalissa tarkoituksessaan vain yksinkertaisesti kappaleeseen kohdistuvan painovoiman ja sinun yleistyksessäsi minkä tahansa siihen kohdistuvan voiman suuruus.

Tähän olisin tullut seuraavaksi, sähläsin tuolla toisaalla. Massan paino ei riipu siitä sidosmäärästä vaan juuri kuten sanoit voimasta joka kohdistuu kappaleeseen, jos massa on pienempi kiihtyvyys on suurempi ja päin vastoin samalla voimalla. Olisin kirjoittanut (jos olisin ehtinyt) että lähdettiin ihan sivuraiteelle.

Mitä suurempi kiihtyvyys kappaleelle halutaan, sen enemmän voimaa tarvitaan, mutta kiihtyvyyden olessa ohi massan sidokset ovat taas tasapainossa ja massa painotonta, tuolla avaruudessa siis. Eli massa on sama nopeudesta riippumatta.

Vaan mieti sitä gravitaation vaikutusta, "alihiukkasten" massasta riippumatta materian sisäisten hiukkasten kiihtyvyys on sama, täten sisäinen tasapaino säilyy vaikka kappale kiihtyy toisen kappaleen gravikentän toimesta.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17218

Paino on sama kuin kontaktivoima. Maan pinnalla se on suhteessa maanpinnan vakiokiihtyvyyteen, joka johtuu Maan massan tarvitsemasta tyhjötukikvanttien määrästä pallokuoripinnan pinta-alalla.

Muuten paino on kappaleiden toisiinsa kohdistama voima.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

JPI kirjoitti:
Tulkuri. kirjoitti:
derz kirjoitti:
Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

:)

Kappaleen liikuttamiseksi nopeampaa tarvitaan enemmän voimaa,,totta kai joudutaan silloin voimakkuutta lisäämään. Silti itse kappaleen ominaisuus ei muutu, sen massa on sama.

Lepomassa on kappaleen oma massa.

Liikkeessä kappaleen oma massa pysyy samana, mutta ns. laskennallinen liikemassa kasvaa.

Kyllä vaikkapa herneen voi heittää pahviputken läpi ja se kulkee siinä putkessa ihan ilman voimaa. :-)
Edellyttääkö siis kappaleen liikuminen putkessa ainevirtausta vai kirjoititko kuvatekstin huolimattomasti?

:)

En kirjoittanut huolimattomasti,,mutta katsotaan,,:)

Kun laittaa sen herneen pahviputkeen ei se lähde liikkeelle ilman voimaa. Ja lähtiessään liikkeelle se tarvitsee voiman joka työntää sitä. Pitääkseen yllä tasaista liikenopeutta tai kiihtyvää nopeutta pitää herneeseen kohdistua voimaa, ja koska siinä ei ole itsessään moottoria,,edellyttää se ainevirtausta herneen ympärillä.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen asia,,ja herne ihan hyvä sitä pohtia,,eli kuva yllä.

1.Herne putkessa on ensi paikallaan. Ei voimia mihinkään suuntaan. Herneessä ei siis omaa liikuttelumoottoria.

2. Sitten puhallan herneen liikkeelle, siinä tilanteessa herneeseen kohdistuu voima joka syntyy minusta ja välittäjäaine on liikkuva ilma joka työntää hernettä eteenpäin.

3. Lopetin puhalluksen ja silti herne jatkaa liikettä jonkin matkaa, lentää vielä ulos putkesta ja jatkaa sielläkin liikettä jonkin matkaa.

Tässä on oikeastaan kaksi pohdiskelua,,,

A. Mikä on se työntävä voima joka työntää hernettä putkessa vaikka minun aikaansaama puhallusvoima on päättynyt?

B. Mikä on se ns, ympäristön aiheuttama voima joka sitten jatkaa herneen kuljettamista sen matkan mitä se kulkee?

Mehän voimme tuon herneen massan mukaan laskea matemaattisesti minne se lentäisi käyttämällä käsitteitä,,liikevoima yms,,,,,,mutta sitähän minä en tässä pohdi,,vaan sitä että mikä konkreettinen aineellinen asia sitä hernettä liikuttaa eri kohdissa sen liikematkan aikana,,eli siitä kun se on paikallaan ja siihen kun se pysähtyy.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

MooM
Seuraa 
Viestejä8594

Tulkuri. kirjoitti:

A. Mikä on se työntävä voima joka työntää hernettä putkessa vaikka minun aikaansaama puhallusvoima on päättynyt?

B. Mikä on se ns, ympäristön aiheuttama voima joka sitten jatkaa herneen kuljettamista sen matkan mitä se kulkee?

Mehän voimme tuon herneen massan mukaan laskea matemaattisesti minne se lentäisi käyttämällä käsitteitä,,liikevoima yms,,,,,,mutta sitähän minä en tässä pohdi,,vaan sitä että mikä konkreettinen aineellinen asia sitä hernettä liikuttaa eri kohdissa sen liikematkan aikana,,eli siitä kun se on paikallaan ja siihen kun se pysähtyy.

https://opetus.tv/fysiikka/mekaniikka/pistemaisen-kappaleen-dynamiikkaa/

Sivun videoista erityisesti 2, 5, ja 6.

Konkreettisesti hernettä liikuttaa puhaltamalla liikkeelle laitettujen ilmamolekyylien ja herneen pinnan välisten törmäysten impulssit. Pysähtymisen aiheuttaa erilaiset liikevastusvoimat.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

Eusa kirjoitti:
Paino on sama kuin kontaktivoima. Maan pinnalla se on suhteessa maanpinnan vakiokiihtyvyyteen, joka johtuu Maan massan tarvitsemasta tyhjötukikvanttien määrästä pallokuoripinnan pinta-alalla.

Muuten paino on kappaleiden toisiinsa kohdistama voima.

Niin on. Mutta ajatellaan se niin että kytketään gravitaatio pois päältä kappaleen ulkopuolella vaikuttavalta osalta ja korvataan se sm-voimilla, esim vaikka kuu ja maa, maan ja kuun ulkoinen gravitaatio häviäisi ja väliin korvaava sidos sm-voimalla jotta kiertoradat säilyy, vaikka hyper vahvalla vaijerilla ja säkittämällä kappaleet . Nyt kuun ja maan materian "alihiukkaset" ei kiihdykkään samalla lailla kuten gravitaation vaikuttaessa, joten massoille kehityy paino joka vetää tuon vaijerisidoksen kireälle.

Kuinka tuo paino syntyy. Molempien kappaleiden läpi kulkee aina toisen kappaleen etäisyyden suhteen maljamainen levy jossa gravitaation voima vastaa ratanopeutta optimaalisesti, mutta lähempänä gravitoivaa kappaletta ratanopeus on gravitaation suhteen liian hidasta, gravitoiva vastakappale venyttää koko ajan toisen kappaleen lähintä pintaa kohti itseään, vastaavasti vastakkaisella puolella on ratanopeus taas liian suuri gravitaation voimaan nähden, siellä pinta pykii kokoajan karkaamaan tangentin suuntaan, nuo voimat on taas tasapainossa keskenään kappaletasolla eikä vaikutusta liiketilaan ole. 

Tässä tullaan siihen miten ne "alihiukkaset" kiihtyy.  Koska kappaleen pitää kasassa sen oma gravitaatio tai kiinteissa kappaleissa sm-sidokset, kuitenkin molemmissa tapauksissa toisen kappaleen gravitaatio sotkee tuon sisäisen voimatasapainon, elektronikuorten sidokset on lujat mutta ydin lilluu vapaanpana elektronikuoressaan joten siihen toisen kappaleen gravitaatio pääsee vaikuttamaan helpommin, vaikutettavan kappaleen lähimmällä pinnalla se siirtää sitä ydintä kohti gravitoivaa kappaletta vvtaajuus kasvaa siihen suuntaan ja samalla se laskee vastakkaiseen suuntaan ja juuri tästä johtuen ne impulssit on syy massan painoon, ihan samat impulssit jotka toimivat kappaleiden välillä kun mitataan kappaleen painoa vaikka henkilövaa'alla.

Vastakkaisella puolella taas toisen kappaleen gravitaation voima ei riitä pitämään ydintä elektronikuoren  keskipisteessä  jolloin ydin ajautuu ulospäin pois tasapainotilasta aina siihen pisteeseen jossa elektronikuoren hylkiminen sen pysähdyttää ja sen tekee taas se kasvava vvtaajuus, tällä kertaa se vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan kuin siellä lähimmällä puolella, se taajuus kasvaa siellä säteen suuntaan ulos ja laskee ytimen vastakkaiseen suuntaan. Tästä seuraa että koko kappale venyy ja mustaan putoava kappale spaketoituu ja repeytyy lopulta palasiksi, hiukan toisin tosin kuin on töllössä animatioissa näytetty.

Eli elektronikuorten sidokset tai sen oma gravitaatio pitää kappaleen kasassa, mutta toisen kappaleen gravitaatio tai ulkoinen sm-voima aiheuttaa edellä kuvatut muutokset ja luonoin  massalle painon.

Joten esimerkiksi vaikka supermassiivista mustaa kiertävät tähdet ovan massaltaan painottomia vaikka kiihtyvätkin mustan gravitaation voimasta jatkuvasti ja jos painoa ei kerran ole, ei ole myöskään pyrkimystä hajota keskipakovoiman takia vaikka ratanopeus onkin suuri.

P.s

Miten hitossa tämän selittäminen selvästi on näin helvetin vaikeaa.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Tulkuri. kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tulkuri. kirjoitti:
derz kirjoitti:
Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

:)

Kappaleen liikuttamiseksi nopeampaa tarvitaan enemmän voimaa,,totta kai joudutaan silloin voimakkuutta lisäämään. Silti itse kappaleen ominaisuus ei muutu, sen massa on sama.

Lepomassa on kappaleen oma massa.

Liikkeessä kappaleen oma massa pysyy samana, mutta ns. laskennallinen liikemassa kasvaa.

Kyllä vaikkapa herneen voi heittää pahviputken läpi ja se kulkee siinä putkessa ihan ilman voimaa. :-)
Edellyttääkö siis kappaleen liikuminen putkessa ainevirtausta vai kirjoititko kuvatekstin huolimattomasti?

:)

En kirjoittanut huolimattomasti,,mutta katsotaan,,:)

Kun laittaa sen herneen pahviputkeen ei se lähde liikkeelle ilman voimaa. Ja lähtiessään liikkeelle se tarvitsee voiman joka työntää sitä. Pitääkseen yllä tasaista liikenopeutta tai kiihtyvää nopeutta pitää herneeseen kohdistua voimaa, ja koska siinä ei ole itsessään moottoria,,edellyttää se ainevirtausta herneen ympärillä.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen asia,,ja herne ihan hyvä sitä pohtia,,eli kuva yllä.

1.Herne putkessa on ensi paikallaan. Ei voimia mihinkään suuntaan. Herneessä ei siis omaa liikuttelumoottoria.

2. Sitten puhallan herneen liikkeelle, siinä tilanteessa herneeseen kohdistuu voima joka syntyy minusta ja välittäjäaine on liikkuva ilma joka työntää hernettä eteenpäin.

3. Lopetin puhalluksen ja silti herne jatkaa liikettä jonkin matkaa, lentää vielä ulos putkesta ja jatkaa sielläkin liikettä jonkin matkaa.

Tässä on oikeastaan kaksi pohdiskelua,,,

A. Mikä on se työntävä voima joka työntää hernettä putkessa vaikka minun aikaansaama puhallusvoima on päättynyt?

B. Mikä on se ns, ympäristön aiheuttama voima joka sitten jatkaa herneen kuljettamista sen matkan mitä se kulkee?

Mehän voimme tuon herneen massan mukaan laskea matemaattisesti minne se lentäisi käyttämällä käsitteitä,,liikevoima yms,,,,,,mutta sitähän minä en tässä pohdi,,vaan sitä että mikä konkreettinen aineellinen asia sitä hernettä liikuttaa eri kohdissa sen liikematkan aikana,,eli siitä kun se on paikallaan ja siihen kun se pysähtyy.

Sinun pitäisi kysyä: mikä on se voima joka pysäyttää kerran liikkeelle saadun herneen eikä: mikä pitää sen liikkeessä.
Liikkeeseen saatettu herne nimittäin jatkaa loputtomasti matkaansa saamallaan nopeudella ilman minkäänlaista avustavaa voimaa, sen pysäyttämiseen sitävastoin tarvitaan voimaa. Vertaa Newtonin lait.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Paino on sama kuin kontaktivoima. Maan pinnalla se on suhteessa maanpinnan vakiokiihtyvyyteen, joka johtuu Maan massan tarvitsemasta tyhjötukikvanttien määrästä pallokuoripinnan pinta-alalla.

Muuten paino on kappaleiden toisiinsa kohdistama voima.

Niin on. Mutta ajatellaan se niin että kytketään gravitaatio pois päältä kappaleen ulkopuolella vaikuttavalta osalta ja korvataan se sm-voimilla, esim vaikka kuu ja maa, maan ja kuun ulkoinen gravitaatio häviäisi ja väliin korvaava sidos sm-voimalla jotta kiertoradat säilyy, vaikka hyper vahvalla vaijerilla ja säkittämällä kappaleet . Nyt kuun ja maan materian "alihiukkaset" ei kiihdykkään samalla lailla kuten gravitaation vaikuttaessa, joten massoille kehityy paino joka vetää tuon vaijerisidoksen kireälle.

Kuinka tuo paino syntyy. Molempien kappaleiden läpi kulkee aina toisen kappaleen etäisyyden suhteen maljamainen levy jossa gravitaation voima vastaa ratanopeutta optimaalisesti, mutta lähempänä gravitoivaa kappaletta ratanopeus on gravitaation suhteen liian hidasta, gravitoiva vastakappale venyttää koko ajan toisen kappaleen lähintä pintaa kohti itseään, vastaavasti vastakkaisella puolella on ratanopeus taas liian suuri gravitaation voimaan nähden, siellä pinta pykii kokoajan karkaamaan tangentin suuntaan, nuo voimat on taas tasapainossa keskenään kappaletasolla eikä vaikutusta liiketilaan ole. 

Tässä tullaan siihen miten ne "alihiukkaset" kiihtyy.  Koska kappaleen pitää kasassa sen oma gravitaatio tai kiinteissa kappaleissa sm-sidokset, kuitenkin molemmissa tapauksissa toisen kappaleen gravitaatio sotkee tuon sisäisen voimatasapainon, elektronikuorten sidokset on lujat mutta ydin lilluu vapaanpana elektronikuoressaan joten siihen toisen kappaleen gravitaatio pääsee vaikuttamaan helpommin, vaikutettavan kappaleen lähimmällä pinnalla se siirtää sitä ydintä kohti gravitoivaa kappaletta vvtaajuus kasvaa siihen suuntaan ja samalla se laskee vastakkaiseen suuntaan ja juuri tästä johtuen ne impulssit on syy massan painoon, ihan samat impulssit jotka toimivat kappaleiden välillä kun mitataan kappaleen painoa vaikka henkilövaa'alla.

Vastakkaisella puolella taas toisen kappaleen gravitaation voima ei riitä pitämään ydintä elektronikuoren  keskipisteessä  jolloin ydin ajautuu ulospäin pois tasapainotilasta aina siihen pisteeseen jossa elektronikuoren hylkiminen sen pysähdyttää ja sen tekee taas se kasvava vvtaajuus, tällä kertaa se vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan kuin siellä lähimmällä puolella, se taajuus kasvaa siellä säteen suuntaan ulos ja laskee ytimen vastakkaiseen suuntaan. Tästä seuraa että koko kappale venyy ja mustaan putoava kappale spaketoituu ja repeytyy lopulta palasiksi, hiukan toisin tosin kuin on töllössä animatioissa näytetty.

Eli elektronikuorten sidokset tai sen oma gravitaatio pitää kappaleen kasassa, mutta toisen kappaleen gravitaatio tai ulkoinen sm-voima aiheuttaa edellä kuvatut muutokset ja luonoin  massalle painon.

Joten esimerkiksi vaikka supermassiivista mustaa kiertävät tähdet ovan massaltaan painottomia vaikka kiihtyvätkin mustan gravitaation voimasta jatkuvasti ja jos painoa ei kerran ole, ei ole myöskään pyrkimystä hajota keskipakovoiman takia vaikka ratanopeus onkin suuri.

P.s

Miten hitossa tämän selittäminen selvästi on näin helvetin vaikeaa.

Kyllä minä ymmärrän mitä ajat takaa, mutta se ei selitä yhtään mitään sillä tuo epätasapainosi ei ole kuin kuvaus täysin arkisista ilmiöistä, joita selittelet kvanttiloitesi kautta atomien kokoluokassa.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä13330

Ymmärrätkö siis sen että jos irroitan pienen kappaleen kiihtyvästä kappaleesta ja sen sisäisen epätasapainon saisi jotenkin ihmeellisesti säilymään, asetan sen kappaleen pöydälle ja päästän irti, tuo kappale lähtisi kiihtymään siitä pöydältä ihan itsekseen.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Goswell kirjoitti:
Ymmärrätkö siis sen että jos irroitan pienen kappaleen kiihtyvästä kappaleesta ja sen sisäisen epätasapainon saisi jotenkin ihmeellisesti säilymään, asetan sen kappaleen pöydälle ja päästän irti, tuo kappale lähtisi kiihtymään siitä pöydältä ihan itsekseen.

Mutta kun ei saa säilymään sillä "epätasapainosi" ei ole mitään muuta kuin kahden kappaleen vuorovaikutusta tilanteessa, jossa toiseen niistä (siihen elektronikuoreesi) vaikuttaa ulkoinen voima ja toiseen (ytimeen) ei. Tai jossa niihin molempiin vaikuttava ulkoinen voima saisi ilman niiden välistä vuorovaikutusta jommankumman kiihtymään enemmän.
Sinun atomisi on miniatyyri kenkälaatikko, jonka sisällä on vaikkapa appelsiini ja joiden välinen voima aiheutuu joko niiden sähkövarauksesta, jousista tai mistä tahansa vuorovaikutuksesta. Kun laatikkoa kiihdytetään, niin appelsiini jää jälkeen. Jos nyt haluat kuvata laatikon ja appelsiinin olevan voimien kannalta jonkinlaisessa epätasapainossa, niin sitten niin teet, mutta et sinä sillä mitään hitautta selitä vaikka systeemin atomin kokoiseksi mielessäsi pienentäisit.

3³+4³+5³=6³

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

MooM kirjoitti:

 https://opetus.tv/fysiikka/mekaniikka/pistemaisen-kappaleen-dynamiikkaa/

Sivun videoista erityisesti 2, 5, ja 6.

Konkreettisesti hernettä liikuttaa puhaltamalla liikkeelle laitettujen ilmamolekyylien ja herneen pinnan välisten törmäysten impulssit. Pysähtymisen aiheuttaa erilaiset liikevastusvoimat.

:)

Kiitos linkistä,,se tosin käsitteli vain voimalaskentaa jne,,mutta pohdintani koskee konkreettisesti sitä aineellista fyysistä tekijää joka hernettä liikuttaa. Sinänsä vastaatkin että ilmamolekyylit on se joka liikuttaa,,eli tässä tapauksessa ilmamolekyylien liike on se voima joka työntää hernettä putkessa eteenpäin.

Kohta 2,,onki sitten vaikeampi,,herne kun siirtyy sinne vaikka 5 metrin päähän ja silti liikkuu vielä etenepäin,,,ja on jo sen putken aiheuttaman ilmavirtauksen ulkopuolella,,, ja silti herne liikkuu,,,eikä sillä ole omaa moottoria,,,eli sillä ei edelleenkään ole itsessään liikkumiseen tarvittavaa voimatekijää,,kuten ei ollut alussakaan kun se oli paikallaan.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

JPI
Seuraa 
Viestejä27607

Tulkuri. kirjoitti:
MooM kirjoitti:

 https://opetus.tv/fysiikka/mekaniikka/pistemaisen-kappaleen-dynamiikkaa/

Sivun videoista erityisesti 2, 5, ja 6.

Konkreettisesti hernettä liikuttaa puhaltamalla liikkeelle laitettujen ilmamolekyylien ja herneen pinnan välisten törmäysten impulssit. Pysähtymisen aiheuttaa erilaiset liikevastusvoimat.

:)

Kiitos linkistä,,se tosin käsitteli vain voimalaskentaa jne,,mutta pohdintani koskee konkreettisesti sitä aineellista fyysistä tekijää joka hernettä liikuttaa. Sinänsä vastaatkin että ilmamolekyylit on se joka liikuttaa,,eli tässä tapauksessa ilmamolekyylien liike on se voima joka työntää hernettä putkessa eteenpäin.

Kohta 2,,onki sitten vaikeampi,,herne kun siirtyy sinne vaikka 5 metrin päähän ja silti liikkuu vielä etenepäin,,,ja on jo sen putken aiheuttaman ilmavirtauksen ulkopuolella,,, ja silti herne liikkuu,,,eikä sillä ole omaa moottoria,,,eli sillä ei edelleenkään ole itsessään liikkumiseen tarvittavaa voimatekijää,,kuten ei ollut alussakaan kun se oli paikallaan.

Mitä ihmettä? Onko tämä totta vai pelleilyä?

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat