Sivut

Kommentit (133)

Goswell
Seuraa 
Viestejä13087

Eusa kirjoitti:
Paino on sama kuin kontaktivoima. Maan pinnalla se on suhteessa maanpinnan vakiokiihtyvyyteen, joka johtuu Maan massan tarvitsemasta tyhjötukikvanttien määrästä pallokuoripinnan pinta-alalla.

Muuten paino on kappaleiden toisiinsa kohdistama voima.

Niin on. Mutta ajatellaan se niin että kytketään gravitaatio pois päältä kappaleen ulkopuolella vaikuttavalta osalta ja korvataan se sm-voimilla, esim vaikka kuu ja maa, maan ja kuun ulkoinen gravitaatio häviäisi ja väliin korvaava sidos sm-voimalla jotta kiertoradat säilyy, vaikka hyper vahvalla vaijerilla ja säkittämällä kappaleet . Nyt kuun ja maan materian "alihiukkaset" ei kiihdykkään samalla lailla kuten gravitaation vaikuttaessa, joten massoille kehityy paino joka vetää tuon vaijerisidoksen kireälle.

Kuinka tuo paino syntyy. Molempien kappaleiden läpi kulkee aina toisen kappaleen etäisyyden suhteen maljamainen levy jossa gravitaation voima vastaa ratanopeutta optimaalisesti, mutta lähempänä gravitoivaa kappaletta ratanopeus on gravitaation suhteen liian hidasta, gravitoiva vastakappale venyttää koko ajan toisen kappaleen lähintä pintaa kohti itseään, vastaavasti vastakkaisella puolella on ratanopeus taas liian suuri gravitaation voimaan nähden, siellä pinta pykii kokoajan karkaamaan tangentin suuntaan, nuo voimat on taas tasapainossa keskenään kappaletasolla eikä vaikutusta liiketilaan ole. 

Tässä tullaan siihen miten ne "alihiukkaset" kiihtyy.  Koska kappaleen pitää kasassa sen oma gravitaatio tai kiinteissa kappaleissa sm-sidokset, kuitenkin molemmissa tapauksissa toisen kappaleen gravitaatio sotkee tuon sisäisen voimatasapainon, elektronikuorten sidokset on lujat mutta ydin lilluu vapaanpana elektronikuoressaan joten siihen toisen kappaleen gravitaatio pääsee vaikuttamaan helpommin, vaikutettavan kappaleen lähimmällä pinnalla se siirtää sitä ydintä kohti gravitoivaa kappaletta vvtaajuus kasvaa siihen suuntaan ja samalla se laskee vastakkaiseen suuntaan ja juuri tästä johtuen ne impulssit on syy massan painoon, ihan samat impulssit jotka toimivat kappaleiden välillä kun mitataan kappaleen painoa vaikka henkilövaa'alla.

Vastakkaisella puolella taas toisen kappaleen gravitaation voima ei riitä pitämään ydintä elektronikuoren  keskipisteessä  jolloin ydin ajautuu ulospäin pois tasapainotilasta aina siihen pisteeseen jossa elektronikuoren hylkiminen sen pysähdyttää ja sen tekee taas se kasvava vvtaajuus, tällä kertaa se vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan kuin siellä lähimmällä puolella, se taajuus kasvaa siellä säteen suuntaan ulos ja laskee ytimen vastakkaiseen suuntaan. Tästä seuraa että koko kappale venyy ja mustaan putoava kappale spaketoituu ja repeytyy lopulta palasiksi, hiukan toisin tosin kuin on töllössä animatioissa näytetty.

Eli elektronikuorten sidokset tai sen oma gravitaatio pitää kappaleen kasassa, mutta toisen kappaleen gravitaatio tai ulkoinen sm-voima aiheuttaa edellä kuvatut muutokset ja luonoin  massalle painon.

Joten esimerkiksi vaikka supermassiivista mustaa kiertävät tähdet ovan massaltaan painottomia vaikka kiihtyvätkin mustan gravitaation voimasta jatkuvasti ja jos painoa ei kerran ole, ei ole myöskään pyrkimystä hajota keskipakovoiman takia vaikka ratanopeus onkin suuri.

P.s

Miten hitossa tämän selittäminen selvästi on näin helvetin vaikeaa.

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä27424

Tulkuri. kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Tulkuri. kirjoitti:
derz kirjoitti:
Ihmeellistä että silti esim. syklotronikiihdyttimissä magneettikentän voimakkuutta joudutaan lisäämään ihan kuin hiukkasten massa jotenkin kasvaisi suurestikin niiden lähestyessä valon nopeutta... täytyy kai tämäkin ilmiö lakaista maton alle ilkeiden tiedemiesten suurena kusetuksena.

:));)):));;)::);;)

:)

Kappaleen liikuttamiseksi nopeampaa tarvitaan enemmän voimaa,,totta kai joudutaan silloin voimakkuutta lisäämään. Silti itse kappaleen ominaisuus ei muutu, sen massa on sama.

Lepomassa on kappaleen oma massa.

Liikkeessä kappaleen oma massa pysyy samana, mutta ns. laskennallinen liikemassa kasvaa.

Kyllä vaikkapa herneen voi heittää pahviputken läpi ja se kulkee siinä putkessa ihan ilman voimaa. :-)
Edellyttääkö siis kappaleen liikuminen putkessa ainevirtausta vai kirjoititko kuvatekstin huolimattomasti?

:)

En kirjoittanut huolimattomasti,,mutta katsotaan,,:)

Kun laittaa sen herneen pahviputkeen ei se lähde liikkeelle ilman voimaa. Ja lähtiessään liikkeelle se tarvitsee voiman joka työntää sitä. Pitääkseen yllä tasaista liikenopeutta tai kiihtyvää nopeutta pitää herneeseen kohdistua voimaa, ja koska siinä ei ole itsessään moottoria,,edellyttää se ainevirtausta herneen ympärillä.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen asia,,ja herne ihan hyvä sitä pohtia,,eli kuva yllä.

1.Herne putkessa on ensi paikallaan. Ei voimia mihinkään suuntaan. Herneessä ei siis omaa liikuttelumoottoria.

2. Sitten puhallan herneen liikkeelle, siinä tilanteessa herneeseen kohdistuu voima joka syntyy minusta ja välittäjäaine on liikkuva ilma joka työntää hernettä eteenpäin.

3. Lopetin puhalluksen ja silti herne jatkaa liikettä jonkin matkaa, lentää vielä ulos putkesta ja jatkaa sielläkin liikettä jonkin matkaa.

Tässä on oikeastaan kaksi pohdiskelua,,,

A. Mikä on se työntävä voima joka työntää hernettä putkessa vaikka minun aikaansaama puhallusvoima on päättynyt?

B. Mikä on se ns, ympäristön aiheuttama voima joka sitten jatkaa herneen kuljettamista sen matkan mitä se kulkee?

Mehän voimme tuon herneen massan mukaan laskea matemaattisesti minne se lentäisi käyttämällä käsitteitä,,liikevoima yms,,,,,,mutta sitähän minä en tässä pohdi,,vaan sitä että mikä konkreettinen aineellinen asia sitä hernettä liikuttaa eri kohdissa sen liikematkan aikana,,eli siitä kun se on paikallaan ja siihen kun se pysähtyy.

Sinun pitäisi kysyä: mikä on se voima joka pysäyttää kerran liikkeelle saadun herneen eikä: mikä pitää sen liikkeessä.
Liikkeeseen saatettu herne nimittäin jatkaa loputtomasti matkaansa saamallaan nopeudella ilman minkäänlaista avustavaa voimaa, sen pysäyttämiseen sitävastoin tarvitaan voimaa. Vertaa Newtonin lait.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä27424

Goswell kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Paino on sama kuin kontaktivoima. Maan pinnalla se on suhteessa maanpinnan vakiokiihtyvyyteen, joka johtuu Maan massan tarvitsemasta tyhjötukikvanttien määrästä pallokuoripinnan pinta-alalla.

Muuten paino on kappaleiden toisiinsa kohdistama voima.

Niin on. Mutta ajatellaan se niin että kytketään gravitaatio pois päältä kappaleen ulkopuolella vaikuttavalta osalta ja korvataan se sm-voimilla, esim vaikka kuu ja maa, maan ja kuun ulkoinen gravitaatio häviäisi ja väliin korvaava sidos sm-voimalla jotta kiertoradat säilyy, vaikka hyper vahvalla vaijerilla ja säkittämällä kappaleet . Nyt kuun ja maan materian "alihiukkaset" ei kiihdykkään samalla lailla kuten gravitaation vaikuttaessa, joten massoille kehityy paino joka vetää tuon vaijerisidoksen kireälle.

Kuinka tuo paino syntyy. Molempien kappaleiden läpi kulkee aina toisen kappaleen etäisyyden suhteen maljamainen levy jossa gravitaation voima vastaa ratanopeutta optimaalisesti, mutta lähempänä gravitoivaa kappaletta ratanopeus on gravitaation suhteen liian hidasta, gravitoiva vastakappale venyttää koko ajan toisen kappaleen lähintä pintaa kohti itseään, vastaavasti vastakkaisella puolella on ratanopeus taas liian suuri gravitaation voimaan nähden, siellä pinta pykii kokoajan karkaamaan tangentin suuntaan, nuo voimat on taas tasapainossa keskenään kappaletasolla eikä vaikutusta liiketilaan ole. 

Tässä tullaan siihen miten ne "alihiukkaset" kiihtyy.  Koska kappaleen pitää kasassa sen oma gravitaatio tai kiinteissa kappaleissa sm-sidokset, kuitenkin molemmissa tapauksissa toisen kappaleen gravitaatio sotkee tuon sisäisen voimatasapainon, elektronikuorten sidokset on lujat mutta ydin lilluu vapaanpana elektronikuoressaan joten siihen toisen kappaleen gravitaatio pääsee vaikuttamaan helpommin, vaikutettavan kappaleen lähimmällä pinnalla se siirtää sitä ydintä kohti gravitoivaa kappaletta vvtaajuus kasvaa siihen suuntaan ja samalla se laskee vastakkaiseen suuntaan ja juuri tästä johtuen ne impulssit on syy massan painoon, ihan samat impulssit jotka toimivat kappaleiden välillä kun mitataan kappaleen painoa vaikka henkilövaa'alla.

Vastakkaisella puolella taas toisen kappaleen gravitaation voima ei riitä pitämään ydintä elektronikuoren  keskipisteessä  jolloin ydin ajautuu ulospäin pois tasapainotilasta aina siihen pisteeseen jossa elektronikuoren hylkiminen sen pysähdyttää ja sen tekee taas se kasvava vvtaajuus, tällä kertaa se vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan kuin siellä lähimmällä puolella, se taajuus kasvaa siellä säteen suuntaan ulos ja laskee ytimen vastakkaiseen suuntaan. Tästä seuraa että koko kappale venyy ja mustaan putoava kappale spaketoituu ja repeytyy lopulta palasiksi, hiukan toisin tosin kuin on töllössä animatioissa näytetty.

Eli elektronikuorten sidokset tai sen oma gravitaatio pitää kappaleen kasassa, mutta toisen kappaleen gravitaatio tai ulkoinen sm-voima aiheuttaa edellä kuvatut muutokset ja luonoin  massalle painon.

Joten esimerkiksi vaikka supermassiivista mustaa kiertävät tähdet ovan massaltaan painottomia vaikka kiihtyvätkin mustan gravitaation voimasta jatkuvasti ja jos painoa ei kerran ole, ei ole myöskään pyrkimystä hajota keskipakovoiman takia vaikka ratanopeus onkin suuri.

P.s

Miten hitossa tämän selittäminen selvästi on näin helvetin vaikeaa.

Kyllä minä ymmärrän mitä ajat takaa, mutta se ei selitä yhtään mitään sillä tuo epätasapainosi ei ole kuin kuvaus täysin arkisista ilmiöistä, joita selittelet kvanttiloitesi kautta atomien kokoluokassa.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä13087

Ymmärrätkö siis sen että jos irroitan pienen kappaleen kiihtyvästä kappaleesta ja sen sisäisen epätasapainon saisi jotenkin ihmeellisesti säilymään, asetan sen kappaleen pöydälle ja päästän irti, tuo kappale lähtisi kiihtymään siitä pöydältä ihan itsekseen.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä27424

Goswell kirjoitti:
Ymmärrätkö siis sen että jos irroitan pienen kappaleen kiihtyvästä kappaleesta ja sen sisäisen epätasapainon saisi jotenkin ihmeellisesti säilymään, asetan sen kappaleen pöydälle ja päästän irti, tuo kappale lähtisi kiihtymään siitä pöydältä ihan itsekseen.

Mutta kun ei saa säilymään sillä "epätasapainosi" ei ole mitään muuta kuin kahden kappaleen vuorovaikutusta tilanteessa, jossa toiseen niistä (siihen elektronikuoreesi) vaikuttaa ulkoinen voima ja toiseen (ytimeen) ei. Tai jossa niihin molempiin vaikuttava ulkoinen voima saisi ilman niiden välistä vuorovaikutusta jommankumman kiihtymään enemmän.
Sinun atomisi on miniatyyri kenkälaatikko, jonka sisällä on vaikkapa appelsiini ja joiden välinen voima aiheutuu joko niiden sähkövarauksesta, jousista tai mistä tahansa vuorovaikutuksesta. Kun laatikkoa kiihdytetään, niin appelsiini jää jälkeen. Jos nyt haluat kuvata laatikon ja appelsiinin olevan voimien kannalta jonkinlaisessa epätasapainossa, niin sitten niin teet, mutta et sinä sillä mitään hitautta selitä vaikka systeemin atomin kokoiseksi mielessäsi pienentäisit.

3³+4³+5³=6³

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

MooM kirjoitti:

 https://opetus.tv/fysiikka/mekaniikka/pistemaisen-kappaleen-dynamiikkaa/

Sivun videoista erityisesti 2, 5, ja 6.

Konkreettisesti hernettä liikuttaa puhaltamalla liikkeelle laitettujen ilmamolekyylien ja herneen pinnan välisten törmäysten impulssit. Pysähtymisen aiheuttaa erilaiset liikevastusvoimat.

:)

Kiitos linkistä,,se tosin käsitteli vain voimalaskentaa jne,,mutta pohdintani koskee konkreettisesti sitä aineellista fyysistä tekijää joka hernettä liikuttaa. Sinänsä vastaatkin että ilmamolekyylit on se joka liikuttaa,,eli tässä tapauksessa ilmamolekyylien liike on se voima joka työntää hernettä putkessa eteenpäin.

Kohta 2,,onki sitten vaikeampi,,herne kun siirtyy sinne vaikka 5 metrin päähän ja silti liikkuu vielä etenepäin,,,ja on jo sen putken aiheuttaman ilmavirtauksen ulkopuolella,,, ja silti herne liikkuu,,,eikä sillä ole omaa moottoria,,,eli sillä ei edelleenkään ole itsessään liikkumiseen tarvittavaa voimatekijää,,kuten ei ollut alussakaan kun se oli paikallaan.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

JPI
Seuraa 
Viestejä27424

Tulkuri. kirjoitti:
MooM kirjoitti:

 https://opetus.tv/fysiikka/mekaniikka/pistemaisen-kappaleen-dynamiikkaa/

Sivun videoista erityisesti 2, 5, ja 6.

Konkreettisesti hernettä liikuttaa puhaltamalla liikkeelle laitettujen ilmamolekyylien ja herneen pinnan välisten törmäysten impulssit. Pysähtymisen aiheuttaa erilaiset liikevastusvoimat.

:)

Kiitos linkistä,,se tosin käsitteli vain voimalaskentaa jne,,mutta pohdintani koskee konkreettisesti sitä aineellista fyysistä tekijää joka hernettä liikuttaa. Sinänsä vastaatkin että ilmamolekyylit on se joka liikuttaa,,eli tässä tapauksessa ilmamolekyylien liike on se voima joka työntää hernettä putkessa eteenpäin.

Kohta 2,,onki sitten vaikeampi,,herne kun siirtyy sinne vaikka 5 metrin päähän ja silti liikkuu vielä etenepäin,,,ja on jo sen putken aiheuttaman ilmavirtauksen ulkopuolella,,, ja silti herne liikkuu,,,eikä sillä ole omaa moottoria,,,eli sillä ei edelleenkään ole itsessään liikkumiseen tarvittavaa voimatekijää,,kuten ei ollut alussakaan kun se oli paikallaan.

Mitä ihmettä? Onko tämä totta vai pelleilyä?

3³+4³+5³=6³

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

JPI kirjoitti:

Sinun pitäisi kysyä: mikä on se voima joka pysäyttää kerran liikkeelle saadun herneen eikä: mikä pitää sen liikkeessä.

Liikkeeseen saatettu herne nimittäin jatkaa loputtomasti matkaansa saamallaan nopeudella ilman minkäänlaista avustavaa voimaa, sen pysäyttämiseen sitävastoin tarvitaan voimaa. Vertaa Newtonin lait.

:)

Liikkeeseen saatu herne ei jatka loputtomasti matkaa koska aina on lentoa hidastava fyysinen este olemassa,,eli ilma jarruttaa herneen pysähdyksiin.

Hmm,,tosin vastauksesta tuli mieleen että herneen liike kiihtyy niin kauan kuin sitä työntää joku voima,,siis ilmamassa ja puhallus,,ja kun herne lentää sen vaikutuksen ulkopuolelle alkaa se hidastumaan,,jaa niinhän se on.

---

Siis taas tuli luonnonlaki julki, ehdoton luonnontotuus.

Eli mikään kappale ei liiku kiihtyvällä tai tasaisella nopeudella eteenpäin ilman että joku konkreettinen ja aineellinen fyysinen tekijä sitä työnnä. Taas siinä pisteessä kun työntö loppuu,,alkaa kappaleen vauhti hidastumaan ja hidastumisvauhti riippuu siitä missä kappale kulkee.

Ja on aivan sama onko kappale maailman pienin ainehiukkanen tai maailman suurin ainekasauma.

---

Edellinen luonnonlaki tarkoittaisi sitä että esim. keihäänheittäjän kädestä kun keihäs irtoaa se alkaa heti hidastumaan.

Jääkiekkomailan irrottua kiekosta,,kiekon vauhti alkaa hidastumaan.

Kiväärin luodin lähtiessä piipusta ja ilmavirtauksesta sen vauhti alkaa hidastumaan.

Avaruusaluksen lähtiessä maasta se kiihtyy suurella voimalla niin kauan kuin moottori työntää sitä eteenpäin,,mutta kun moottori sammutetaan sen vauhti alkaa hidastumaan.

Kun heitän vaikka kiven järveen,,niin se vauhti on suurimillaan hetkellä kun se irtoaa kädestäni,,sen jälkeen se vauhti hidastuu.

Milloin tuo väittämä ei pitäisi piakkaansa,,hmm,,no kun heittää vaikka kiven korkealta alaspäin,,eli vaikka kalliolta tai lentokoneesta,,silloin vauhti alkaa vielä kiihtymään kun se kivi irtoaa kädestä,,hmm,,mikä silloin kiihdyttää vauhtia,,eli mikä on se konkreettinen aineellinen tekijä joka työntää kiveä eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla?

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

:)

Tähän ketjuun sopii vielä yksiä luonnonlaki. :)

Kuva yllä tehtävän muodossa.

---

Laki on seuraava;

Kappale jolla ei ole omaa moottoria pyrkii asettumaan siihen kohtaa maailmaa missä sen tiheys on sitä ympäröivän aineen kanssa sama.

Kappale joka on liikkeessä, eikä sillä ole omaa moottoria, pyrkii kulkemaan aina siihen suuntaan maailmaa missä on vähemmän tiheää.

---

Ja mielestäni tämäkin luonnonlaki koskee kaikkia kappaleita koosta riippumatta.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

MooM
Seuraa 
Viestejä8312

Tulkuri. kirjoitti:

Hmm,,tosin vastauksesta tuli mieleen että herneen liike kiihtyy niin kauan kuin sitä työntää joku voima,,siis ilmamassa ja puhallus,,ja kun herne lentää sen vaikutuksen ulkopuolelle alkaa se hidastumaan,,jaa niinhän se on.

---

Siis taas tuli luonnonlaki julki, ehdoton luonnontotuus.

Eli mikään kappale ei liiku kiihtyvällä tai tasaisella nopeudella eteenpäin ilman että joku konkreettinen ja aineellinen fyysinen tekijä sitä työnnä. Taas siinä pisteessä kun työntö loppuu,,alkaa kappaleen vauhti hidastumaan ja hidastumisvauhti riippuu siitä missä kappale kulkee.

---

Kiväärin luodin lähtiessä piipusta ja ilmavirtauksesta sen vauhti alkaa hidastumaan.

Avaruusaluksen lähtiessä maasta se kiihtyy suurella voimalla niin kauan kuin moottori työntää sitä eteenpäin,,mutta kun moottori sammutetaan sen vauhti alkaa hidastumaan.

Kun heitän vaikka kiven järveen,,niin se vauhti on suurimillaan hetkellä kun se irtoaa kädestäni,,sen jälkeen se vauhti hidastuu.

Milloin tuo väittämä ei pitäisi piakkaansa,,hmm,,no kun heittää vaikka kiven korkealta alaspäin,,eli vaikka kalliolta tai lentokoneesta,,silloin vauhti alkaa vielä kiihtymään kun se kivi irtoaa kädestä,,hmm,,mikä silloin kiihdyttää vauhtia,,eli mikä on se konkreettinen aineellinen tekijä joka työntää kiveä eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla?

Trollaatko sinä? Vaikea sanoa.

Jos et (tai jos tätä lukee joku toinen yläkoululainen), vinkkinä: mieti nettovoimaa, joka vaikuttaa. Noissa linkeissä oli nimenomaan tästä asiaa.

Avaruus on noista esimerkeistäsi ainoa tilanne, jossa ei ole hidastavaa vastusvoimaa. Avaruusalus ei hidastu moottorien sammuttamisen jälkeen, jos kulkee käytännössä tyhjässä avaruudessa.

Putoaminen taas on oma juttunsa. Mikähän ihmeen voima siinä vaikuttaisi?

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478

CE-hyväksytty kirjoitti:
Kyllä kappale voi liikkua tasaisella nopeudella vaikka siihen ei voimaa kohdistuisikaan.

:)

Vain mikäli sitä ympäröivä aine kulkee samalla tasaisella nopeudella. Muuten ei.

Jos sinulla on esimerkki mikä kappale voi kulkea tasaisella nopeudella ja missä,,,,niin keskustelen mielelläni siitä,,, sillä sellaista ei tietääkseni ole olemassa,,

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat